Hangoittelin sitkeästi kortisonikuuria vastaan. En millään olisi halunnut antaa sitä koiralleni. Niinpä annoin kyytabletin puolikkaita joinakin päivinä, koin sen pienemmäksi pahaksi, vaikka sekin on kortisonia.
Tilanne ei kuitenkaan yhtään rauhoittunut, joten olin pakotettu aloittamaan sen kortisonikuurin. Lääkärin ohjeiden mukaan viikko 1 tbl joka päivä, sitten viikko ½ tbl joka päivä ja sitten lopuksi 2 viikkoa ½ tbl joka toinen päivä.
Ensimmäinen viikko oli yhtä helvettiä. Vili joi paljon ja ulos piti päästä öisinkin useamman kerran ja sitten aamulla varhain jo taas. Kerran pissasi sisällekin, onneksi kylpyhuoneeseen. Vili ei joutunut olemaan yksin kotona, olisikin ollut hankalaa, jos olisi täytynyt jättää koira työpäivän ajaksi yksin pissahätineen. Raskasta olisi ollut myös itse käydä töissä, kun yöt olivat rikkonaisia. Hyvät puolet siis tässä eläkeläisen elämässäkin.
Toinen positiivinen asia oli, että Vili ei kutissut enää. Kolmas hyvä oli, että tätä vaihetta kesti vain viikon.
Heti kun aloitettiin toinen viikko sillä puolikkaalla tabletilla, nukkui Vili yöt läpi, vedenjuonti palautui normaaliksi ja kutinat pysyivät poissa.
Niin tuli koko kuuri annettua Vilille. Joka kerta, kun annoin sen tabletin, tuntui minusta niin pahalta antaa "myrkkyä" koiralleni, mutta muuta vaihtoehtoa en nähnyt.
Tabletin antaminen sujuu helposti. Juustohöylällä hiukan voita ja tabletti kääritään siihen ja hetkeksi pakastimeen tai jääkaappiin, jotta voi jähmettyy uudestaan ja sitten koiralle syvälle suuhun. Kuonoa pidetään hellästi kiinni ja toisella kädellä sivellään kaulaa alaspäin, jotta nielaisee tabletin. Palkaksi Vili saa palasen kananlihaa tai muuta herkkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti