Sivut

lauantai 29. toukokuuta 2010

Päivästä toiseen

Nyt Vili on saanut viikon ajan joka päivä puolikkaan kortisonitabletin. Huomenna on sitten se ensimmäinen välipäivä ja sitten on tarkoitus jatkaa puolikkaalla joka toinen päivä. Kyllä taas jännittää, miten se tulee sujumaan. Lisääntyykö kutina?

Vili piti yhden nirsoilupäivän ja suostui syömään ruokansa vasta, kun mitään muuta ei saanut. Murren Murkinan KANAKASVIS-MIX ei ota oikein tuulta purjeisiin, Vili ei ole suostunut sitä edes maistamaan. Sen pitäisi olla oikeaa koirien herkkua, mutta Vili ei sitten kai ymmärrä hyvän päälle. Jatketaan harjoituksia.

Murren Murkinan sivuilta:
"Jauhetun broilerin, sisäelimien, kasvisten ja lihaisen luumateriaalin yhdistelmä turvaa tasapainoisen ja hyvin sulavan aterian päivittäiseen ruokintaan.
*Helppo ja turvallinen Barf- ruokintaa aloittaville sekä koirille joille ei voida antaa kokonaisia lihaisia luita.
*Sopii hyvin ahneille, heikkokuntoisille ja vanhoille koirille sekä pennuille.
*Rypsiöljy, pellavansiemenöljy ja merilevä ihon sekä turkin hyvinvointiin.
* Eläinproteiinin lähteenä vain kana"

Ruokaremontti on muuten sujunut oikein hyvin. Vilin korvat eivät tällä hetkellä likaannu ollenkaan, se on oikein positiivinen asia. Vilin vasen korva on ollut se töhnää työntävä, oikea korva on ollut aina puhtoisen puhdas, mutta rokotuksen jälkeen sekin työnsi likaa.

Tassut punoittavat vielä kuin pikkupossun nahka. Nythän lääkityksen ansiosta Vili ei rapsuttele eikä nuole tassujaan juuri ollenkaan, joten saisivat ne käpälät nyt vähitellen jo parantua! Olen huuhdellut niitä vain pelkällä vedellä aamuin illoin, nyt tänään laitoin niihin Tummelia.
Vili on ollut viime päivinä edelleenkin oikein reipas ja leikkisä, osasyynä on naapurin tyttökoiran juoksuaika...

Allergiaa, atopiaa, utopiaa...

Atopia tarkoittaa perinnöllistä taipumusta herkistyä tavallisille elinympäristössä oleville allergeeneille.

Allergia vai yliherkkyys?

Termit allergia ja yliherkkyys eivät ole toistensa synonyymejä. Yliherkkyys kattaa laajan joukon erilaisia immunologisella mekanismilla välittyviä haitallisia reaktioita, kun taas varsinainen allergia tarkoittaa vain IgE-välitteisiä reaktioita. (IgE = immunoglobuliini E)

Allergian ja yliherkkyyden raja on usein epäselvä. Ruuan aiheuttama yliherkkyys on ruoka-allergiaa, jos se on spesifinen, tietyn aineen aiheuttama, immunologisien mekanismien välityksellä syntynyt reaktio.
Ruokayliherkkyyden eli intoleranssin syynä sen sijaan voi olla ruuan sisältämä histamiini tai muu biogeeninen amiini, joka aiheuttaa yliherkkyysoireita.

Allerginen reaktio on epätarkoituksenmukainen immunologinen reaktio. Silloin immuunijärjestelmä ylireagoi ja elimistössä syntyy allerginen tulehdusreaktio.
Allergisessa reaktiossa vapautuu vasta-aineita ja niiden reagoidessa allergeenin kanssa vapautuu histamiinia, joka saa aikaan allergian oireet: ihon kutinaa, punoitusta, ihottumia ja ruoansulatuskanavan oireita. Ruoka-allergiassa allergeeneinä toimivat tavallisesti ruuan sisältämät proteiinit tai eräät muut aineet.
Vaikeissa tapauksissa allergia voi aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen shokin, joka vaatii välitöntä lääkärihoitoa.

Oikein toimiessaan immuunijärjestelmä tuhoaa valkosolujen vasta-aineiden avulla elimistöön tunkeutuneet taudinaiheuttajat. Immuunijärjestelmä myös muistaa torjutut taudinaiheuttajat, jotta sama sairaus ei iskisi uudestaan (esim. ihmisillä vesirokko). Rokotteet perustuvat myös solumuistiin.

Biogeeniset amiinit
Niitä ovat mm. histamiini, tyramiini, tryptamiini, serotoniini ja fenyylietyyliamiini. Ne eivät ole normaalisti mitenkään haitallisia aineita, osa ihmisistä ja eläimistä voi kuitenkin olla jollekin amiinille yliherkkä.

Runsaasti eri amiineja sisältäviä ruoka-aineita


Tyramiinia: säilötyt sillit, hiivauute. makrilli, aromaattiset juustot, kananmaksa, salami, naudanmaksa, pepperoni, soijakastike, tofu, avokado, hapankaali, banaani, vadelma, viini, olut, kaalirapi, punaiset luumut

Histamiinia: anjovis, makrillifileet, aromaattiset juustot, hiivauute, salami, pinaatti, hapankaali, sardellit, tomaatit, viini, tonnikala

Tryptamiinia: pepperoni, kinkku, salami, banaani, tomaatti

Serotoniinia eli ns ”mielalahormonia”: ananas, avokado, banaani, viikuna, tomaatti, pekaanipähkinä, luumu, suklaa ja saksanpähkinä

Fenyylietyyliamiinia eli ns. ”rakkaushormonia”: sardellit, matjesilli, salami, suklaa, emmentaali- ja cheddarjuustot

Histamiini on lämmölle stabiili aine. Se kestää kuumentamista ja sterilisoimista ja sen takia sitä voi esiintyä myös säilykepurkkiruuissa.

torstai 27. toukokuuta 2010

Toivossa on hyvä elää...

Ihmeekseni Vili on syönyt melko mielellään tätä uutta ruokaansa. NEU AK oli jo ennestään tuttu, mutta piimää ei ole saanut koskaan aikaisemmin. Kyllähän Vili on kerjuulla nyt enemmän kuin tavallisesti, mutta lautasensa on kiltisti syönyt tyhjäksi.

Tuohon toiseen kanaruokaan Vili suhtautuu varauksella, nähtäväksi jää, suostuuko sitä syömään. Tarjosin Vilille murusia siitä, kun sahasin pötkön pienemmäksi, mutta nuoriherra ei suostunut edes maistamaan.

Kaluamisluuksi haettiin kaupasta hevosenluu. Vili ei ole saanut koskaan hevosenlihaa, joten tämän ei pitäisi mitään allergisia reaktioita aiheuttaa.

Vili täyttää tänään komeat 1½ vuotta!

Apua allergiaan

Allergialääkkeitä
* Atopica vet. siklosporiini
- atooppisen ihotulehduksen kroonisten muotojen hoitoon
- kallis lääke
* Cetirizin setiritsiinidihydrokloridi
- ihmisille tarkoitettu allergialääke
- en tiedä, käytetäänkö Suomessa koirille, muualla Euroopassa kuulemma kyllä

Kortisonivalmisteet
lievittävät tulehdusreaktioita ja poistavat allergiaoireita
* Medrol vet. 4 mg metyyliprednisoloni
* Solomet 4 mg metyyliprednisoloni
* Prednison 5 mg prednisoni
* Vetaraxoid vet Prednisoloni 5,0 mg, hydroksitsiinihydrokloridi 10,0 mg

Rasvahappovalmisteet

- ylläpitävät turkin ja ihon hyvinvointia
- tehostavat ravintoaineiden imeytymistä
- ylläpitävät suoliston normaalia toimintaa

Allergiaoireita potevan koiran elimistöä voi auttaa Omega3-, Omega6- ja muiden rasvahappovalmisteiden avulla, sillä elimistön kyky valmistaa ravinnosta saatavasta linolihaposta gammalinoleenihappoa heikkenee esimerkiksi tulehdussairauksien, allergian, atopian ja ikääntymisen seurauksena
Markkinoilta löytyy monenlaisia rasvahappovalmisteita, niiden hintahaarukka on melko iso. Tuotteita voi ostaa mm. apteekeista, eläinlääkäreiltä sekä eläin- ja nettikaupoista.

Pellava-Musti (Sini-Pellava Oy)
Kylmäpuristettu pellavaöljy sisältää runsaasti välttämättömiä rasvahappoja, jotka ylläpitävät turkin ja ihon hyvinvointia sekä suoliston täysipainoista toimintaa. Jo 15 ml (max. 5 % ruoka-annoksesta) pellavaöljyä päivässä lisää ruoan maittavuutta ja tehostaa ravintoaineiden imeytymistä. Pellavaöljyn vaikutukset koiran turkin ja ihon hyvinvointiin näkyvät 1-2 kk:n kuluttua ruokinnan muutoksesta.
500ml, hinta ~ 6-10 e

Nutrolin Pentu (Olini Oy)
Erikoiskalaöljy EPA:DHA - 1:5 ( 200 mg/ml)
Auringonkukkaöljy ja pellavaöljy; linoli- ja alfalinoleenihappo (2:1)
Luonnollinen E-vitamiini ja antioksidanttiseos
Ei keinotekoisia lisäaineita

275ml, hinta ~ 24 e

Nutrolin Ravintoöljy (Olini Oy)
Kylmäpuristettu hampunsiemenöljy, rypsiöljy ja pellavaöljy
LA:ALA ja GLA:SDA – 2:1
Omega-6- ja omega-3-rasvahappojen suhde 2:1
Luonnollisten antioksidanttien seos
Ei keinotekoisia lisäaineita
Ei kalaöljyä

275ml, hinta ~ 20 e

Nutrolin Seniori (Olini Oy)
Erikoiskalaöljy EPA:DHA- 2:1 (200 mg/ml)
Auringonkukkaöljy, pellavaöljy; LA:ALA - 2:1
Luonnollisten antioksidanttien seos
Ei keinotekoisia lisäaineita

275ml, hinta ~ 23 e

Viacutan Plus (Vetcare Oy)
Viacutan Plus sisältää kasvi- ja kalaöljyjä ja sen gammalinoleeni-happopitoisuus on 3-14 kertainen muihin vastaaviin valmisteisiin verrattuna. Öljyjen lisäki Viacutan Plus sisältää kurkuma- ja vihreäteeuutetta, jotka ovat kasvikunnasta saatuja tehokkaita antioksidantteja. Yhdessä E-vitamiinin kanssa ne estävät tulehdusreaktioita pahentavien vapaiden radikaalien syntymistä elimistössä. Vaikka Viacutan Plus sisältää kalaöljyä, myös kalalle allergisoituneet eläimet voivat käyttää sitä, sillä puhdas öljy ei aiheuta allergiaoireita.
100ml, hinta ~ 35 e

Optima Green (Frantsilan luomuyrttitila)
Extra Virgin neitsytöljyt:
auringonkukka, rypsi,pellavansiemen, hamppu, saflori, oliivi, helokki ja tyrni,
luomuyrtit:
nokkonen, ratamo, sinimailanen, portulakka, Intian ginseng,rosmariini, takiainen ja voikukka.
Luonnon oma E-vitamiini.

200ml, hinta ~ 18 e

Salmopet
Salmopet lohiöljy on 100% luonnontuote joka on valmistettu Norjassa korkealaatuisimmista raaka-aineista.
Salmopet sisältää runsaasti Omega-3 rasvahappoja kuten EPA:ta, DHA:ta ja DPA:ta. Nämä rasvahapot ovat välttämättömiä myös lemmikkiemme terveydelle. Niiden puute saattaa aiheuttaa karvanlähtöä, ihon kuivumista ja hilseilyä. Rasvahappojen tärkeys aivojen toiminnalle on myös tieteellisesti havaittu.
Salmopet ei sisällä lisäaineita ja eikä ole laimennettua.

300 ml, hinta ~ 19 e

MirraCoat Koirille
Mirra Coat O3 koirille on valmiste turkin ja ihon hyvinvointiin soveltuu erinomaisesti koirille joilla on runsaasti kutinaa tai karvanlähtöä tai muita iho-ongelmia.
Sisältää linolihappoja, sinkkiä, A-vitamiinia, E-vitamiinia, B6-vitamiinia sekä biotiinia.

jauhe 450 g sekä neste 240 ml ja Mirra Coat neste 480 ml
hinnat ~ 14e - 27 e

Kylmäpuristettu rypsiöljy
(esim. Sini-Pellava Oy, ruokakaupat))
Kylmäpuristettu rypsiöljy sisältää noin 95% tyydyttämättömiä rasvahappoja, joista noin 30% on elimistölle välttämättömiä linoli- ja alfalinoleenihappoja.
500ml, hinta ~3-10 e

tiistai 25. toukokuuta 2010

Uusia tuulia!

Eilen illalla Vili oli todella leikkisä, jopa riehakas. Leikkimisestä ei meinannut loppua tulla, jatkuvasti heiteltiin palloja ja muita leluja. Eipä ole Vili noin riehunut aikoihin!

Muutakin uutta on tulossa. Täydellinen ruokaremontti nimittäin!

Konsultoin tänään puhelimitse erästä uskoakseni asiantuntevaa henkilöä ja tehtiin seuraavanlainen suunnitelma.

* NEU AK
* MurreMix KANAKASVIS-MIX
* AB piimä
* Tehobakt Pet

Herkkuna Lemmikki Oy:n Oscar Chicken chips
100 % suomalaista kananlihaa paloina. Ei sisällä viljaa eikä säilöntäaineita. Sopii hyvin koirille, joilla esiintyy yliherkkyyttä viljaa, naudan- tai sianlihaa kohtaan.
Herkkua Vili saa yleensä aamuisin pienen palasen ja iltapäivällä toisen. Kun mamma juo kahvia, täytyy pojankin toki jotain saada.

Kaikki muu jää toistaiseksi pois, myös Vilin suuresti rakastama juusto.
Kahden viikon jälkeen tehdään välibilanssi ja katsotaan yhdessä, miten sujuu. Nyt täytyy toivoa, että nämä ruuat maistuvat Vilille ja että tämä ruokaremontti rauhoittaisi Vilin sekaisin olevaa immuunisysteemiä.

Tein löydön, josta toivon olevan hyötyä Vilin kohdalla. Osuin sivulle, jossa kerrottiin elintarvikkeista, jotka sisältävät histamiinia. Jos nyt maallikkona oikein olen ymmärtänyt, niin tämä histamiini aiheuttaa joillekin allergisille ja atoopikoille kutinaa ym. yliherkkyysoireita.

Histamiinia sisältäviä ja/tai vapauttavia ruokia mm.:
- säilykeruoka
- savustettu liha, salami, kinkku, sisäelimet
- monet kalatuotteet, pääosin säilykekala
- äyriäiset/merenelävät
- kypsytetty juusto (mitä vanhempi sitä enemmän histamiinia)
- vehnätuotteet

Vaikka olen jo usean kuukauden ajan etsinyt tietoa allergioista, niin en ollut kuullutkaan mistään tämän tapaisesta. Ihmeellistä!

maanantai 24. toukokuuta 2010

Kortisonia...

Eipä tarvitse enää helteistä valittaa, ohi on. Vaan täytyykö sen säätilan mennä äärimmäisyydestä toiseen? Nyt on +8 astetta. Olkaamme onnellisia, että plussaa sentään...

Tuo kokeilu neljännesosatabletilla osoittautui sudeksi. Kokeilua kesti 8 päivää, mutta kutinaa alkoi olla enemmän ja enemmän. Sitä se eläinlääkärikin uumoili, että se annos ei riitä. No, tulipa kokeiltua.
Nyt siirryttiin sitten puolitablettia per päivä-annokseen. Näin on tarkoitus jatkaa ehkä viikko. Sitten toivon, että puolitablettia joka toinen päivä riittäisi.

Oliko se rokottaminen nyt se viimeinen niitti Vilille? Sitä ennen oli kaikki hyvin sen tammikuisen kutinajakson jälkeen ja rokotuksesta saakka on oltu kortisonilla ja ilman Vili ei tunnu pärjäävän.

Vain terveitä koiria saa rokottaa. Onko allerginen koira terve? Onko allergia tai atopia sairaus? Kuuluuko koiranomistajan osata nämä asiat vai onko se eläinlääkärin asia tietää, mitä tekee? Miksi Vili rokotettiin, vaikka sen allergia oli tiedossa? Oliko se eläinlääkärin moka? Halusiko hän varmistaa Vilin vakioasiakkaakseen?

Olenko katkera? Kyllä olen.

perjantai 21. toukokuuta 2010

Keväthelteitä

Kovasti ollaan Vilin kanssa kärsitty näistä helteistä. Onneksi ulkona on paljon penkkejä, saa välillä levähtää ja antaa lempeän kevättuulen vilvoitella. Me kävelemmekin Vilin kanssa penkiltä penkille ja sitten kotiin.

Vili on ahkeroinut turhan paljon tassujensa parissa, ne punoittavat taas reippaanlaisesti. Ilmeisesti nykyinen kortisoniannostus ei pidä oireita tarpeeksi kurissa. Päätin antaa nyt jonkin aikaa joka päivä sen 1/4 tabletin. Katsotaan, miten se toimii.
Määrällisesti se on sitten sama kuin 1/2 tablettia joka toinen päivä. Se puolikas kuitenkin vie mehut pojasta ja vain välipäivinä Vilissä on vähän energiaa.

Uutta murkinaa haettiin myös kaupasta. Ruokalistalle lisätään Murren Murkinan
* Murren Lihakasvis-Mix
* Murren Kanakasvis-Mix

Ehkä NEUP ja NEU AK putoavat pois niiden sisältämän perunan takia. Eläinlääkäri nimittäin sanoi, että runsas perunan syöminen voi lisätä tassujen kutinoita. Jaa'a, enpä tiedä, mitä uskoa.

Kun ajattelen puhelinkeskusteluani eläinlääkärin kanssa, niin se oli sen verran lohdutonta, että en jaksa enää oikein uskoa mihinkään. Paitsi ihmeeseen. Kun yritin kertoa jotain aikomiani ruokinnan muutoksia, niin lääkäri keskeytti sanoen, että tuskin paljon apua löytyy. Muistan vastanneeni hänelle, että "kai nyt edes toivoa täytyy olla", sen hän kuittasi hymähdellen.

Ennen rokotusta eläinlääkäri oli kannustava allergian suhteen ja kehoitti jatkamaan samalla ruokavaliolla ja nyt rokotuksen jälkeen on ihan eri ääni kellossa, ei tunnu näkyvän yhtään valoa tunnelin päässä.

Voi, kunpa joku sanoisi, "teenäinjanäin", niin Vili tervehtyy! Se on unelmani ja hartain toiveeni.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Oireilua

Vili oireili ensimmäisen allergialöydöksen aikaan elokuussa 2009 vain tassuja jyrsimällä. Tammikuussa 2010 oireilu oli koko kropan suunnatonta kutinaa ja totaalinen pohjavillan lähteminen.

Nyt oireilu on taas eriluontoista. Vili kaluaa tassunpohjia, nuolee käpäliä karvojen päältä, rapsuttelee kroppaansa ja ensimmäistä kertaa näyttää naamakin kutiavan. Sitä Vili hankaa tassuillaan monasti päivän aikaan. Minusta tuntuu, että Vilin naama on hiukan turvoksissa, vaikea ihan varmasti sanoa, kun on tuollainen ruttunaama jo luonnostaan.

Vilin saama lääkitys pitää näitä oireita kurissa, mten olisi kokonaan ilman kortisonia? Nykyistä suuremmalla kortisoniannoksella ei oireita olisi ollenkaan.

Uutta on myös silmävuoto, sitäkään ei ole aikaisemmin ilmennyt.
Korvat tuhriutuvat jonkin verran, myös se korva, joka tähän asti on aina ollut täysin puhdas.
Tassujen anturat ovat kuivat ja halkeilevat kaikesta rasvaamisesta huolimatta.

Vilillä ei ole mitään karvattomia kohtia turkissaan, karvapeite on kaunis ja tuuhea. Oksentelua ei ole, ruuansulatus tuntuu toimivan moitteettomasti, ei ole ripulia, ei kovaa vatsaa. Tuhnuja ei myöskään päästele.

Leikkiminen on ollut viime aikoina sangen vähäistä. Liekö helteillä osuutta asiaan?

Varomerkkejä Vilin kohdalla ovat juuri tuo leikkimättömyys, jos olo on huono. Samoin kiihkeä mattojen ja peittojen raapiminen kertoo kutinoista. Tällä hetkellä sellaista ei ilmene, petaaminen tuntuu olevan normaalin rajoissa ja siitä puuttuu se raivo ja kiihtyneisyys.

tiistai 18. toukokuuta 2010

Päivä kerrallaan

Tänään on välipäivä. Kortisonia Vili saa nyt sen yhden neljännesosatabletin joka toinen päivä. Se on kaiketi kiikunkaakun annostus, ei vie ihan kaikkea kutinaa pois, mutta sentään noin 95%. Vili on virkeämpi tällä pienellä annoksella ja on myös etu huomata sen kutinan määrä. Isommalla annoksella kutina häviää tyystin ja siinä ollaan sitten harhakuvitelmassa, että mitään kutinoita ei olekaan.
Voi olla, että tämä annostus pitkällä tähtäimellä on liian alhainen. Ainakin siinä tapauksessa, jos Vilin kutinat lisääntyisivät yhtäkkiä, niin silloin pitäisi nostaa annostasta.

Luin tämän päiväisestä sanomalehdestä lauseenosan "rokote luo pitkäaikaisia muutoksia immuunijärjestelmään". Koskien kylläkin ihmisrokotteita, mutta kai se toimintatapa on sama kaikilla elävillä olioilla. Johtuvatko nykypäivänä niin yleiset allergiat sittenkin enemmän noista rokotuksista kuin ruuasta ja ympäristöstä?
Niin koirille kuin ihmislapsillekin annetaan nykyään valtava määrä erilaisia rokotuksia ja uusia tehtaillaan koko ajan lisää. Rokotetaan sellaisiakin sairauksia vastaan, jotka ovat helposti hoidettavia eivätkä ollenkaan hengenvaarallisia. Mitä tavallinen tallaaja tietää näistä kaikista rokotteista ja niiden vaikutuksista? Ei yhtään mitään.

Vilin tassujen anturoiden välit punoittavat hieman, Vili ei kylläkään jyrsi niitä juuri ollenkaan. Ostin kuitenkin varalle jo pullon Mäntysuopaa. Luin jostain, että loraus sitä pesuvedessä sopii tassujen puhdistukseen oikein hyvin. Lopetin suolavesihuuhtelut, huuhdon toistaiseksi vain vedellä, jos on tarve.

Mitähän Vili tekee öisin? Raapiiko? Pureeko tassujaan? Aamuiset ihotarkastukset eivät ole kuitenkaan tuoneet mitään huolestuttavaa esille.

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Jännitys laukesi

Aamu näytti rauhalliselta. Kuitenkin laitoin yhden neljäsosatabletin valmiiksi voihin käärittynä jääkaappiin, kaiken varalta.
Siellä se on edelleenkin, odottamassa huomista päivää!

Vili ei ole tänään ollenkaan rapsutellut ja tassutkin ovat saaneet olla 99% rauhassa. Hiukan on hieronut käpälillään päätään, ei muuta.

Tästä päivästä tuli kuin tulikin välipäivä, ehkä kyetään jatkamaan 1/4 tabletti joka toinen päivä, jonkin aikaa ainakin. Olen oikein tyytyväinen, jos niin käy. Tämä päivä on myös ollut ilon aihe.

Vili on tänään nukkunut paljon, ollut ihan vetelän saamaton, todennäköisesti helteestä johtuen. Vilillä on erittäin huono lämmönsietokyky. Se tuli jo viime kesänä huomattua Vilin ollessa vasta 6-9 kk ikäinen. Tuli silloin jopa mieleen, että Vilillä ei ole asiat kunnossa. Eläinlääkärillä käydessämme kerroin tästä ja lääkäri vastasi, että ei ainakaan sydämessä ole vikaa. Vili etsii ulkona varjoisan paikan ja siihen se käy lekottelemaan ja katselemaan maailman menoa. Jos toinen koira houkuttelee Vilin juoksemaan kuumana kesäpäivänä, Vili läähättää ihan valtavasti eikä jaksa telmiä kuten toiset koirat. Vili kuuluu tylppäkuonoisiin koiriin, mutta hänen kuononsa ei kylläkään kovin tylppä ole. Ehkä sisäkalut nielussa ovat kuitenkin jotenkin erilaiset kuin tavallisilla koirilla?

Emäntäkin kärsii helteestä, ei jaksa kirjoitella enempää, vaikka asiaa olisi!

lauantai 15. toukokuuta 2010

Jatketaan taas...

Keskiviikkona 12. toukokuuta Vili sai sitten taas puolikkaan kortisonitabletin. Sen seurauksena Vili nukkui puoli päivää ja reipastui hiukan vasta iltaa kohti.

Torstaina 13. toukokuuta annoin taas puolikkaan tabletin, en halunnut pitää välipäivää vielä.

Eilen perjantaina oli sitten välipäivä, ei kortisonia. Päivä sujui mukavissa merkeissä, ei kutinaa, ei raapimista. Eikä Vili nukkunut niin paljon kuin niinä päivinä, jolloin saa tabletin.

Tänään lauantaina päätin kokeilla neljännestabletilla eli sellaisen Vili sai heti herättyään. Positiivista se, että Vili on ollut pirteä koko päivän. Pahaa pelkään kyllä, että huomenna ei onnistu välipäivän pito, sen verran kiinnostuneen näköisenä Vili on tassujaan katsellut ja vähän nuollutkin.

Huomenna on sitten seuraavat vaihtoehdot:
* pidetään välipäivä
* annan neljännestabletin
* annan puolikkaan tabletin

Jännittää nähdä aamulla, millä mielellä Vili on...

Tassuja huuhtelen aamuin illoin suolavedessä. Ne ovat kyllä hyvän näköiset, taas vaihteeksi, huuhtelen kuitenkin hiekat pois, etteivät ne yllytä Viliä nuolemaan tassujaan.

Viime yönä pitkästä aikaa Vili tuli herättämään minut aamulla jo klo 5, nuoli yltä päältä. Luulen, että pojalla oli nälkä, jätti edellispäivänä syömiset vähiin. Yleensä Vili tulee minun luokseni, jos on nälkä, isännän herättää silloin, jos tarvitsee päästä ulos.

Nyt kun vielä tietäisin, mihin tämä tarina vielä johtaa, ja mistä tämä kaikki johtuu!

Onko nyt tällä kertaa kutinan syynä
* rokotusreaktio
* Frontline - loishäätö
* Axilur - matokuuri
* joku ruoka-aine
* siitepöly, huonepöly tms.

Onko Vilin immuunijärjestelmä tällä hetkellä sekaisin? Palautuuko se joskus normaaliksi? Kuinka kauan tuota kortisonia pitää antaa? Onko eläinlääkärin antamaa synkkää tulevaisuudenkuvaa uskominen?

Millä tästä selvitään? Ei kai millään, ihmisjärjellä ajatellen. Homeopatia olisi yksi vaihtoehto. Mieluisin yhdistelmä minulle olisi eläinlääkärin ja homeopaatin yhteistyö. Pelkästään homeopatiaan en turvautuisi näin vakavassa ja vaikeassa asiassa kuin allergia. Toki homeopatian keinoin voisi vahvistaa koiran omaa immuunitasapainoa, mutta...
Suurin pelko on epäluottamus homeopaattiin. Joudunko rahasampoksi? Koira koekaniiniksi? Jospa löytyisi jotain uskottavaa faktaa homeopatian vaikutuksesta tämän tapaisiin vaivoihin! Lisäksi tarvittaisiin luotettava ja osaava terapeutti.

perjantai 14. toukokuuta 2010

Lääkärin juttusilla

Heti toukokuun 12. päivän aamuna soitin eläinlääkärillemme. Tosin eräät ihmettelevät, että en tuon rokotusepisodin jälkeen ole vaihtanut lääkäriä. Minäpä menen jatkossakin samalle eläinlääkärille. Näin hänellä on mahdollisuus oppia jotain Vilin tapauksesta ja ehkä osaa auttaa muita vastaavassa tilanteessa olevia koiria.

Kerroin täistä, madoista, lääkekuurista ja Vilin kuulumisia laidasta laitaan. Kerroin kurjasta päivästä kortisonikuurin loputtua. Kutinasta.

Sovittiin, että kortisonikuuria jatketaan. Minun tulee kokeilla, pärjääkö Vili yhdellä 1/4 tabletilla joka toinen päivä. Jos ei, on annettava 1/2 tablettia joka toinen päivä. Mahdollisesti aluksi on taas annettava suurempikin annos...
Uusi kortisoniresepti lähti taas apteekkiin.

Lääkäri kertoi kutinan muistakin mahdollisista hoitomuodoista.
* Allergiatesteistä, jotka antavat jopa parikymmentä ylimääräistäkin positiivista tulosta, mutta olisivat suuntaa-antavia.
* Siklosporiini-lääkityksestä, jolla on vähemmän sivuvaikutuksia kuin kortisonilla, mutta on monin kerroin kalliimpi.
* Siedätyshoidoista.

Lääkärin mielestä Vili on atoopikko eikä ruoka-aineille allerginen. Siis pölyille yms. allerginen. Tulevaisuuden näkymät vaikuttavat kuulemma synkiltä, kortisonia voidaan joutua antamaan vaikka koko koiran ikä, mutta se lyhentää Vilin elinvuosia melkoisesti.
Joko lääkäri on realisti ja suorasukainen eikä halua herättää turhaa toivoa epätoivoisessa tapauksessa tai sitten hän on, mitä? En keksi, mikä se toinen vaihtoehto olisi. Hän kuitenkin tyrmäsi erittäin tarmokkaasti minun toiveikkaat odotukseni Vilin toipumisen suhteen.

Niihin kuolleisiin suolinkaisiin sain lääkäriltä selityksen: Vilin 9 päivää aikaisemmin saama Frontline vaikuttaa myös matoja tappavasti. Aikamoista myrkkyä sekin siis.

Suolinkaisia!

Kortisonikuuri jatkuu edelleen. Täit lienevät jo eilisen eläviä.

Toukokuun 4. päivä Vili oksentaa hiukan matolle illalla myöhään. Oksennuksessa on matoja! Poimin ne 5-6 matoa pinseteillä paperille ja tutkiskelen suurennuslasilla. Olen ennenkin nähnyt suolinkaisia, nämä ovat kuitenkin kuolleita, eivät liiku ollenkaan. Etsin netistä suolinkaisten kuvia ja teen vertailuja. Kyllä ne vaan ovat matoja! Olen ihan kauhuissani, koirallani on allergiaa, täitä ja matojakin. En kylläkään ymmärrä, kuinka ne madot ovat liikkumattomia?

Vili joutui ottamaan 3-päiväisen Axilur-kuurin, koiraressukkani, vielä tämäkin myrkky oli pakko antaa.

Kortisonikuuri päättyi toukokuun 9. päivä. Sitä seuraava päivä oli Vilille hyvä päivä. Vili oli iloinen ja leikkisä eikä raapinut ollenkaan itseään. Uskottelin itselleni jo ihmeparantumista. Olin itsekin oikein hyväntuulinen ja lauleskeleva, elämä tuntui hymyilevän taas. Omat mielialani ovat kulkeneet jo kauan käsikädessä Vilin voinnin kanssa.

Seuraava päivä palautti sitten taas meidät maan pinnalle. Vili jyrsi tassujaan kiivaasti, oli levoton ja rapsutteli koko päivän itseään joka puolelta. Meinasi parku päästä, eilisen hyvän päivän jälkeen taas tämä sama epätoivoinen kutina ja kärsivä koira ja ahdistunut emäntänsä. Voi surkeus.

Rokotuksista

Vilin rokotusreaktion jälkeen olen etsinyt tietoa rokotuksista. Mm. seuraavanlaisia lauseita löysin "asiantuntija"-sivuilta.

* Rokotusten on tarkoitus stimuloida immuunijärjestelmää tuottamaan vasta-aineita.

* Rokotteiden suurin haittapuoli on se, että ne stimuloivat elimistön immuunipuolustusta

* Yhdysvaltalainen eläinlääkäri W. Jean Dodds uskoo, että eläviä viruksia sisältävät rokotteet ja yhdistelmärokotteet aiheuttavat suuren osan lemmikkien autoimmuunisairauksista ja allergioista. Monet eläinlääkärit ovat alkaneet kuunnella asiakkaidensa huolia ja suhtautua rokottamiseen vakavammin. Eläinlääkärien tulisi ottaa huomioon muidenkin tahojen kuin vain rokotteiden valmistajien ja lääkefirmojen mielipiteitä aiheesta.

* Monet eläinlääkärit peräänkuuluttavatkin nykyään suurempaa varovaisuutta rokotteiden käytössä. Verikokeilla voidaan mitata vasta-aineiden määrää elimistössä ja näin välttää turhat rokotukset. Jotkut eläinlääkärit ovat esittäneet, että kerran saavutettu immuniteetti taudille kestäisi koko eliniän, jolloin uusintarokotukset olisivat täysin turhia. Yhdysvalloissa on siirrytty noudattamaan uutta, varovaisempaa rokotusohjelmaa, jonka mukaan eläimet tulisi rokottaa vain 3 vuoden välein ja vain jos alueella on riski saada tarttuva tauti ja jos kokeet osoittavat, että siihen on tarvetta ja vain jos eläin ei ole vanha tai sairas.

* Raivotautirokotteen antamista samanaikaisesti muiden rokotteiden kanssa ei suositella, koska samanaikaista käyttöä ei ole riittävästi tutkittu.

* Suurin osa rokotusten jälkeisistä komplikaatioista on yliherkkyysreaktioita.

* 69,2 % allergisista koirista tuli allergisiksi kolmen kuukauden sisällä rokottamisesta.

* Allergisten reaktioiden riski nousee 3. ja 4. rokotuskerran jälkeen.

* Rokottamalla aikaansaatu suoja ei yleensä estä infektiota, mutta se voi rajoittaa infektion esim. pitämällä sen paikallisena. Saadessaan infektion rokotetut eläimet erittävät yleensä vähemmän taudinaiheuttajaa.

* Vaikka immuunivaste olisi hyvä, ei ole lainkaan varmaa, että rokote suojaa kliiniseltä taudilta.


Catherine O'Driscoll: Who Killed the Darling Buds of May?
Vaccines: What Vets Don't Tell You

Taitaa olla aikamoinen bisnes lääketehtaille nuo rokotteet. Samoin eläinlääkäriasemille sekä koiranruokatehtaille, allergisten koirien huuhaa-ruokia ilmestyy markkinoille solkenaan...

Huhtikuu 2010 jatkoa...

Aloitin antamaan Vilille Nutrolin® Ravintoöljyä, siinä ei ole kalaöljyä, vaan on kasvispohjainen. Se on melko kallis tuote, edullisimman sitä voi tilata valmistajalta suoraan. Toivon tämän tuotteen vahvistavan Vilin ihoa, kuulemma on hyvää atoopikoille. Vili kun on taas alkanut hiukan rapsuttelemaan...

Ruokalistaan tuli myös lisäyksiä:
* NEUfrau Oy:n NEU AK, kanaa ja perunaa, ns. allergiaversio
* Lemmikki Oy:n Oscar Popcorn, herkkupaloiksi
"99 % pitkäjyväistä riisiä, 1 % siipikarjan maksaa. Rasvaa alle 1 %. Ei sisällä keinotekoisia väri- eikä säilöntäaineita. Gluteeniton ja sokeriton."

Huhtikuun 25. päivä löysin Vililtä muutaman täin! Toisaalta olin onnessani, jospa ei kutina johtuisikaan rokotusreaktiosta eikä mistään ruuasta, vaan täistä. Toisaalta surin sitä, että taas täytyy jotain myrkkyä antaa allergiselle koiralle. Vilin immuunisysteemi oli jo valmiiksi häiriintynyt ja elimistön oli nyt tarkoitus muodostaa vasta-aineita niihin sairauksiin, joihin se oli rokotuksen saanut. Nyt yksi rasite lisää.
Niinpä Vili sai Frontline-loishäädön niskaansa. Pelkäsin allergista reaktiota, koska Vili oli jo kaksi kertaa saanut tuon täihäädön eli olisi voinut allergisoitua sille.
Onneksi en huomannut mitään erikoista, paitsi, että Vili hiukan alkoi taas raapimaan.

Huhtikuun 30. päivä huomasin Vilin jyrsivän tassujaan, ja ne alkoivat punottamaan. Taas kerran. Tassuhuuhtelua Betadinella muutamana iltana ja sitten tassut näytti taas paremmilta.

Näillä eväillä selvittiin huhtikuun loppuun.

Huhtikuu 2010

Hangoittelin sitkeästi kortisonikuuria vastaan. En millään olisi halunnut antaa sitä koiralleni. Niinpä annoin kyytabletin puolikkaita joinakin päivinä, koin sen pienemmäksi pahaksi, vaikka sekin on kortisonia.
Tilanne ei kuitenkaan yhtään rauhoittunut, joten olin pakotettu aloittamaan sen kortisonikuurin. Lääkärin ohjeiden mukaan viikko 1 tbl joka päivä, sitten viikko ½ tbl joka päivä ja sitten lopuksi 2 viikkoa ½ tbl joka toinen päivä.

Ensimmäinen viikko oli yhtä helvettiä. Vili joi paljon ja ulos piti päästä öisinkin useamman kerran ja sitten aamulla varhain jo taas. Kerran pissasi sisällekin, onneksi kylpyhuoneeseen. Vili ei joutunut olemaan yksin kotona, olisikin ollut hankalaa, jos olisi täytynyt jättää koira työpäivän ajaksi yksin pissahätineen. Raskasta olisi ollut myös itse käydä töissä, kun yöt olivat rikkonaisia. Hyvät puolet siis tässä eläkeläisen elämässäkin.
Toinen positiivinen asia oli, että Vili ei kutissut enää. Kolmas hyvä oli, että tätä vaihetta kesti vain viikon.

Heti kun aloitettiin toinen viikko sillä puolikkaalla tabletilla, nukkui Vili yöt läpi, vedenjuonti palautui normaaliksi ja kutinat pysyivät poissa.
Niin tuli koko kuuri annettua Vilille. Joka kerta, kun annoin sen tabletin, tuntui minusta niin pahalta antaa "myrkkyä" koiralleni, mutta muuta vaihtoehtoa en nähnyt.

Tabletin antaminen sujuu helposti. Juustohöylällä hiukan voita ja tabletti kääritään siihen ja hetkeksi pakastimeen tai jääkaappiin, jotta voi jähmettyy uudestaan ja sitten koiralle syvälle suuhun. Kuonoa pidetään hellästi kiinni ja toisella kädellä sivellään kaulaa alaspäin, jotta nielaisee tabletin. Palkaksi Vili saa palasen kananlihaa tai muuta herkkua.

Rokotus maaliskuu 2010


Sitten tuli se päivä, jolloin lähdettiin Vilin kanssa eläinlääkärille hakemaan rokotuksia. Kyseessä oli Vilin kolmas rokotuskerta.
Alkajaisiksi kerroin Vilin allergioista vuolaasti ja eläinlääkäri kehottikin jatkamaan samoilla ruuilla, koska tilanne on ilmeisesti niiden avulla rauhoittunut. Vinkiksi kertoi mahdollisen kutinan yllättäessä, että koiralle voi sellaisessa tapauksessa antaa kyytabletin.

Sitten Vili sai molemmat piikkinsä, neli- sekä rabiesrokotteen.

Heti seuraavana päivänä alkoi pään hierominen tassuilla ja raapiminen lisääntyi. Vili raapi lähinnä kylkiään, tassuja ei jyrsinyt. Rokotuspaikkaan nousi näppylä ja iho oli menemässä rikki raapimisen seurauksena.
Kolmantena päivänä soitin eläinlääkärille kysellen, että voiko tämä nyt johtua siitä rokotteesta. Kuulemma voi. Rokotteissa on runsaasti lisäaineita ja vieraita proteiineja. Kiitos vaan. Jonkun toisen valmistajan rokote ei ehkä olisi aiheuttanut mitään reaktiota, käyttävät kuulemma eri lisäaineita ja proteiineja.

Aikaisemmat rokotuskerrat sujuivat ongelmitta, mutta niinhän se on allergioissa, että ensimmäisillä altistuskerroilla ei tule mitään oireita. Vasta sitten, kun elimistö on ehtinyt muodostaa vasta-aineita, tapahtuu allerginen reaktio. Kaikki Vilin saamat rokotteet olivat saman valmistajan.

Olisin voinut mennä lankoja pitkin eläinlääkärimme kimppuun, onneksi se ei ollut mahdollista. Olin niin kiukkuinen ja myös pettynyt, että hän ei edes kyseenalaistanut rokotteen antamista Vilille kuultuaan kertomukseni koirani allergioista. Hän olisi vähintään voinut varoittaa siitä, että tämä kolmas rokotuskerta voi aiheuttaa oireita! Silloin olisin voinut olla mukana päättämässä, annetaanko Vilille se rokote vai ei.

Vilille määrättiin heti aloitettavaksi 4 viikon kortisonikuuri. Prednison 5 mg.

Seuraava rokotus olisi 3 vuoden kuluttua. Ei kyllä mennä!

Ruokaremontointia helmi-maaliskuu 2010

Ruokaremonttia tehtiin taas. Listalta poistuivat Naturediet ja Best-In Kotoisa kanapata. Edellä mainittu siksi, että en ole varma siinä olevien omega-rasvojen alkuperästä ja jälkimmäinen ei enää maistunut Vilille.

Uutuuksia lisättiin viisi kpl. Kiellettyjen lista säilyi ennallaan.

Puuroa valmistettiin uunipadassa seuraavalla ohjeella:

4 dl Oscar-puuroainesta (tattari, hirssi, riisi, ohra, kaura, pellavansiemen)
2–3 l vettä
500g Oscar riista-nautajauhelihaa
pieni pakastepussillinen herneitä
ripaus suolaa
- Sekoita kaikki puuroainekset uunivuoassa.
- Hauduta uunissa (200 °C) 2-3 tuntia.

Ruokalista näyttää nyt tältä:

* riista-nautajauheliha
* Rainbow rusinaton maksalaatikko
* Kennelpakaste Palaliha
* Kennelpakaste Lihaseos
* NEUfrau Oy:n NEUP-pakasteruoka
* piltti-porkkanasose
* Lemmikki Oy:n Oscar Koiran puuroaines

* Lemmikki Oy:n Raakapakastetut mahapullat
* emmental-juusto
* peruna (keitetty peruna kuorineen ja kokonaisena)
* spaghetti

Kiellettyjen lista
* kala
* kananmuna
* kuivamuona

torstai 13. toukokuuta 2010

Kutina













Kutina luokitellaan kivun yhdeksi muodoksi.

Joka tapauksessa kutina on sietämätön olotila. Jokainen on sen varmaan kokenut. Hyttysenpistoa on pakko raapia, vielä pahempia ovat esim. lintukirpun pistot. Niitä joutuu raapimaan kolmekin viikkoa, ennen kuin ne rauhoittuvat.

Entä jatkuva kutina? Se on pakko olla yhtä helvettiä. Varsinkin, jos se kutina on itsellä. Minä en kylläkään kestä katsella ahdistumatta kutiavaa koiraa. Jaan sen pahan olon ahdistumalla itsekin, mutta sehän ei koiraani auta.

Kutina voi johtua monestakin syystä. Yleisin syy on allergia. Allergisista koirista vain noin 10% on allergisia ruoka-aineille, loput potevat atopiaa eli ovat allergisia jollekin pölylle tai muulle ulkoiselle vaikutteelle. Asiantuntijoiden mukaan varhain alkava allergia on yleensä aina atopiaa, toiset asiantuntijat ovat taas sitä mieltä, että se on aina ruoka-aineyliherkkyyttä. Asiantuntijat tässä tapauksessa ovat eläinlääkäreitä. Löytämäni tiedot allergioista ovat niin ristiriitaisia, että en kykene muodostamaan mitään kuvaa koirani tilasta.

Olen nyt yrittänyt kehitellä omaa versiotani, se on pelkkää oletusta ja arvailua, valitettavasti. Jos olisin edes saanut koirani kasvattajalta edes vähäisenkin tiedonmurusen Vilin vaiheista ennen luovutusikää, se olisi auttanut suuresti visioni luonnissa.

Toivon, että koirani on ruoka-aineallergikko, en tiedä, onko mitään järkeä edes toivoa sitä. Onko se muka parempi vaihtoehto kuin atopia? Vai toisin päin?
Kysymysmerkkejä! Niitä on paljon ja yhtä monia eriäviä vastauksia löytyy noihin kysymysmerkkeihini.

Fazit: toivon koirani allergioiden häviävän...

tiistai 11. toukokuuta 2010

Tassut keväällä 2010


Näin kauniisti on karva taas kasvanut Vilin melkein luuhun asti kaluttuihin takatassuihin. Nykyään tarkastan Vilin kaikki tassut lähes päivittäin, ettei vaan yön hiljaisuudessa poika ole aloittanut taas tassujen jyrsimistä...

Tammikuu 2010 - jatkoa

Viikon kuluttua eli 11.tammikuuta Vili alkoi rauhoittumaan, raapiminen väheni, meni jopa kaapin alle piiloon, pitkästä aikaa. Leikkiminen ei maistu vieläkään. Yöt alkoivat sujumaan paremmin eikä Vili itkenyt enää.

Suunta oli siis parempaan päin! Sitten 13-14. tammikuuta Vili nouti lelun ja halusi taas leikkiä! Voi, kyllä oli ihanaa nähdä Vili iloisena ja entisenlaisena taas. Tästä tammikuun kokemuksesta lähtien, olen aina ikionnellinen, kun Vili haluaa leikkiä. Se on Vilin voinnin mittari. Jos jokin on pielessä, ei maita telmimiset, ei lelut, ei mikään.
Yöt sujuivat taas hienosti ja raapiminen oli aivan vähäistä.

Loppukuussa olin merkannut muistiin seuraavan tekstin:

29.1. Oksennellut viime päivinä pari kertaa, usean tunnin kuluttua syömisestä. Levoton koko viime yön. Ei leiki. Raapii peittoja ahkerasti. Mitähän nyt on tulossa?
30.1. Olikin ilmeisesti vatsatauti. Oli syömättä yhden päivän ja nyt taas kaikki hyvin!


Kun tammikuu vaihtui helmikuuksi, olimme taas Vilin kanssa selvillä vesillä. Kaikki hyvin. Kuitenkin pelko mielessä, mitähän seuraavaksi...

Tammikuu 2010

Loppuvuosi kuluikin ihan normaaleissa tunnelmissa. Vili voi hyvin eikä mitään allergiaoireita ollut.
Joulun jälkeisellä viikolla huomasin, että jääkaappini käy ahtaaksi ja niinpä keitin kaikki kananmunat pois tilaa viemästä. Kuinka ollakaan, annoin Vilille munan päivässä tai jopa enemmänkin.
Se oli suuri virhe!

Tammikuun 4. päivä, tai oikeammin yö, alkoi Vilillä kova kutina. Oli levoton ja rapsutteli itseään ihan jatkuvasti. Tuli pitkin yötä luo eikä osannut ollenkaan rauhoittua nukkumaan.
Oitis tiesin, että ne kananmunat ovat nyt aiheuttaneet reaktion! Kuinka tyhmä olinkaan ollut, että annoin Vilille niitä ruuaksi. Jotenkin olin tuudittautunut siihen uskoon, että kala on se paha. Muu häipyi mielestä.

Sitten Vili raapi itseään todella paljon, pohjavilla irtosi kaikki yhdellä kertaa. Aina kun Vili raapi itseään, oli tassu sen jälkeen täynnä untuvaista karvaa...
Vili alkoi inisemään ja itkemään, sellaisia ääniä Vili ei ollut vielä koskaan pitänyt. Oli sydäntäsärkevää katsella pikkukoiraa osaamatta auttaa sitä. Vili alkoi raapimaan mattoja ja peittoja raivokkaasti, sananmukaisesti sinkoili paikasta toiseen, "lensi" kuin raketti seinästä seinään. Yritti päästä itsestään eroon, irti nahoistaan. Pyrki jatkuvasti ulos, itki ulko-ovella. Joku allerginen kutinahepuli oli kai kyseessä. Aivan kauhea.

Niinpä Vilin kanssa sitten seistiin -17 asteen pakkasessa lumihangessa vähän väliä. Siellä Vili rauhoittui. Pidin asuntoamme myös mahdollisimman viileänä ja itse kuljin villatakki harteilla.

Yöt olivat kaikki rauhattomia, jo aamuvarhaisella Vili herätteli ja tahtoi ulos pakkaseen. Onneksi Vili sentään pystyi nukkumaan ihan rauhallisesti, sitten kun vihdoin ja viimein nukahti.
Karvanlähtö oli totaalinen, koko pohjavilla todellakin lähti. Kun Vili sinkoili ympäriinsä, jätti hän jälkeensä pohjavillapilven...

Vilillä oli koko ajan hyvä ruokahalu eikä vatsantoiminnassa ollut mitään outoa. Ei myöskään oksennellut. Tassut saivat myös olla täysin rauhassa. Kutina oli siis erilaista kuin se kalan aiheuttama. Silloin purtiin tassut ja nyt raavittin kroppaa.
Vili ei leikkinyt ollenkaan, sitä ei pystynyt edes houkuttelemaan mihinkään hauskaan.

jatkuu...

torstai 6. toukokuuta 2010

Pohdintaa I

Olin hyvin hyvin yllättynyt, kun koirani reagoi yliherkkyydellä "jollekin". Se oli aivan uusi asia minulle. Tiedonhaku oli työlästä, luin varmaan tuhansia tekstejä allergioista. Löytyi paljon ristiriitaista tietoa ja niistä oli vaikea muodostaa omaa käsitystä, kun mitään luotettavaa tietoa ei ollut.

Eläinlääkärille en halunnut mennä, ennen kuin on aivan pakko. Eläinlääkäri olisi hoitanut vain oiretta eikä hänellä olisi ollut resursseja syyn selvittämiseen. Laboratoriokokeet tiettävästi ovat epävarmat, tulokset ovat ihan arpapeliä. En halunnut mitään hatusta vedettäviä laboratoriovastauksia, en antibioottikuuria enkä kortisonia.

Olisin toivonut vastauksia kasvattajalta. Vili on reagoinut jo ihan vierotusikäisenä allergisesti jollekin ja olisin ollut halukas tietämään mille. Olisin halunnut tietää, mitä ruokaa Vili on silloin saanut. Jouduin siis pähkäilemään itsekseni, mitä se olisi voinut olla. Mitä pikkupentu saa ruuaksi? Jotain kuivamuonaa? Todennäköisesti.

En tiedä vieläkään, onko Vili kuivamuonalle eli varastopunkeille allerginen. Todennäköisemmin kuivamuonassa oleva joku aine allergisoi, kala, lisäaineet ehkä. Tiedä häntä. Kuivamuonasta lukemani tieto kauhistutti kyllä, pääruuaksi en sitä Vilille edes havittele, mutta herkkupalana silloin tällöin sitä olisi helppo antaa pari nappulaa.

Nykyiset aikuiset koiranomistajat ovat varmaan usein siinä käsityksessä, että koiran kuuluu syödä vain kuivamuonaa. Luja usko siihen, että se on parasta mahdollista koiralle. Tottakai niitä mainostetaan "kaikki, mitä koirasi tarvitsee". Bisnestähän se on. Suuri bisnes onkin.

Nyt kun olen tuoteselostuksia lukenut oikein suurennuslasin kanssa, niin kyllä sieltä ihmeellisiä asioita löytyy... Mainosten mukaan kaikki muka niin terveellistä ja hyvää.

Allergisia koiria on nykyään todella paljon. Kauppoihin on ilmestynyt ruokia allergisille koirille, sellaisia ei aikaisemmin ollut. Eläinlääkäriasemilta ostetaan valtavia määriä erikoisruokia. Joskus eläinklinikalla odotushuoneessa on tullut seurattua, kuinka ovi kävi yhtenään ja ihmiset hakivat eläinten ruokia. Minä uskon, että koirien allergioiden syynä on teollinen ruoka. Vain ja ainoastaan.

Sitäkin ihmettelen, että eräät allergisen koiran omistavat ihmiset vaihtavat kuivamuonaa toiseksi yhtenään eikä heille tule mieleenkään, että koiraa voisi ruokkia tavallisellakin ruualla. Koiraparat oireilevat jatkuvalla syötöllä ja taas omistaja hakee uuden säkin "kokeiltavaksi".

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Loppuvuosi 2009

Noudatimme Vilille sovittua ruokavaliota ja hyvältä näytti. Lokakuun puolivälissä tehtiin vielä kala-ateriakokeilu silakalla. Siitä seurasi runsasta raapimista, joten kala todennäköisesti on yksi yliherkkyyden aiheuttaja. Harmillista, kala olisi ollut niin terveellinen ja tervetullut vaihtoehto koiran ruokavalioon.

Possunkorvien syöttäminen herkkuna piti lopettaa oksentelun vuoksi. Näin oli jo aikaisemmalle koirallenikin käynyt possunkorvan suhteen.

Herkkuvälipaloiksi ostin sitten marketista Vilille
* Oscar Chicken chips "100% suomalaista kananlihaa paloina. Ei sisällä viljaa eikä säilöntäaineita. Sopii hyvin koirille, joilla esiintyy yliherkkyyttä viljaa, naudan- tai sianlihaa kohtaan."
* Oscar Kuivalihapulla "Suomalainen naudanliha. Sidosaineena riisijauhe. Ei sisällä lisäaineita eikä vehnää. Rapeat ja maukkaat pullat sopivat hyvin kiitos- ja herkkupalaksi, matkalle mukaan ja lisäenergiaa antamaan."

Niitä Vili sai noin 2-6 palaa päivässä. Tykkäsi niistä kyllä, aina ei kuitenkaan kelvannut. Vähän ajan kuluttua huomasin Vilin usein oksentavan, jos oli muutama tunti aikaisemmin saanut näitä herkkuja. Olivat kaiketi liian tujua tavaraa vatsalle, joten luovuimme niiden antamisesta. Närästystä, ehkä?

Vili söi ensi alkuun kaikkia listalla olevia ruokia mielellään, mutta vähitellen ilmaantui kyllästymistä ja vastenmielisyyttä joitakin ruokia kohtaan. Loppuvuodesta ruokalista näytti tältä:

* Best-In Kotoisa kanapata
* riista-nautajauheliha
* Rainbow rusinaton maksalaatikko
* Nature-Diet
* Raakapakastetut Lemmikin mahapullat
* emmental-juusto
* peruna
* spaghetti

Kiellettyjen lista
* kananmuna
* kuivamuona
* kala

Muutakin syötävää sai, tarkkaan kuitenkin tutkittiin, että ei sisällä lisäaineita eikä kiellettyjä.

Pääasia oli, että kutinat saatiin kuriin, koira tyytyväinen ja omistaja onnellinen. Tavoite saavutettu. Luulimme.

maanantai 3. toukokuuta 2010

Syyskuu II 2009

Opiskelin ahkerasti tuoteselostuksia ja valmistusaineita, netti oli ahkerassa käytössä. Ei sitä tavallinen pulliainen ymmärräkään, mitä kaikkea hienojen sanojen taakse kätkeytyy, onko aineosa eläintä, mitä eläintä, lisäaine kenties, hyödyllinen, turha, vaarallinen?. Yllättäviä löytöjä, esim. ruoka, jota mainostetaan "ankkaa + riisiä", sisältääkin ankkaa vain 6%, loput on kanaa ym. lihoja. Käsittämätöntä kuluttajan harhaan johtamista.

Tassuja hoidettiin edelleenkin päivittäin 12.9. asti. Tältä ne näyttivät kuun puolivälissä. Olin tyytyväinen. Rapsutteli kuitenkin itseään vaihtelevasti.




Kirjasin muistiin kaiken ruuan, mitä Vilille annoin. Keksin omasta päästäni kirjaamistavat, kukaan muu ei niistä olisi saanutkaan mitään selvää. Kätevää olisi ollut joku valmis pohja, myöhemmin löysinkin sellaisen netistä.
Koko ruokaremontti oli täydellistä hakuammuntaa, mutta paremman tiedon puutteessa ajattelin kokeilla onneani.

Kala-aterian jälkeen runsasta raapimista. Kokeilin myös silakkaa, ajattelin, että merikala on eri kala kuin kasvatettu. Raapimista siitäkin. Päätin kokeilla kalaa vielä myöhemmin, tuntui, että se on pahasta, mutta halusin saada enemmän varmuutta. Vili nimittäin pitää kalasta erityisen paljon.
Vehnä ei aiheuttanut mitään erityisen huomattavaa, joten se palautettiin ruokalistalle. Vili rakastaa myös spaghettia yli kaiken.
Kananmunaa ei kokeiltu ollenkaan, koska kanoja ehkä syötetään kalajauholla, ja tiedon löytyminen asiasta oli ihan toivotonta. Siis kananmuna jätettiin vielä toistaiseksi kiellettyjen listalle.

Näin sujui syyskuu, koko ajan parempaan suuntaan. Luulin, että asia on nyt loppuunkäsitelty.

Syyskuu I 2009

Tutustuin marketin tarjoamiin ruokavaihtoehtoihin. Ruokaremonttia aloitettiin seuraavilla tuotteilla:

* Best-In Kotoisa kanapata
* Best-In Kotoisa liha-kasvispata
* Best-In Kana-riisiateria
* riista-nautajauheliha
* Rainbow rusinaton maksalaatikko
* Nature-Diet
* Raakapakastetut Lemmikin mahapullat

Lisäksi armon saivat
* emmental-juusto
* raejuusto
* peruna
* possunkorva

Kiellettyjen lista näytti tältä:
* kananmuna
* vehnä
* kuivamuona
* kala

Kiellettyjen listaa oli tarkoitus kokeilla, kunhan tassut paranevat ja koira on jotakuinkin oireeton.

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Elokuu 2009

Kerran viikossa minulla oli tapana kammata Vilin komea turkki ja tutkiskella korvat ym. Sitten kuun puolivälissä huomasin takajalkojen "kantapäät" kalutuiksi, juuri ne samat kohdat, joissa Vilillä oli ruvet pikkupentuna! Lisäksi etutassutkin olivat tulehtuneet! Kauhistuin.



En ollut huomannut Vilin pureskelevan tassujaan, hiljaista touhua se onkin ja todennäköisesti sängyn alla ja öisin on ollut rauha kaluta tassuja.


Sitten aloitin tiedon hakemisen. Kirjoitin kasvattajalle kysellen mahdollisia neuvoja. Turhaan. Vastausta ei tullut. Kirjoitin Vilin isän kasvattajalle, jos hänellä olisi edes jotain kokemusta jaettavaksi. Turhaan.
Maalaisjärki oli pakko ottaa käyttöön ja netti siihen jatkoksi.

Vili sai loishäädön ja matokuurin varmuuden vuoksi. Tassuja liotettiin jokaisen ulkoilun jälkeen suolavedessä (1 tl suolaa + 1 litra vettä). Jonkin ajan kuluttua hoksasin ruveta aamuin illoin liottamaan tassuja Betadinevedessä. Satunnaisesti rasvasin takajalkoja Tummelilla.

Ruokaremontti alkoi. Koska elokuun alussa Vili sai erityisen usein, päivittäin kalaa syödäkseen, päättelin, että se olisi voinut olla iho-ongelmien laukaisija. Kala pois ruokalistalta!
Kokeilin eliminaatiodieettiä perinteisellä tavalla. Valmistin riisiä ja jauhelihaa. Vili ei tykännyt ollenkaan. Niin ei voinut rakas Vilini elää, kyllä ruuan täytyy olla maistuvaa, koirallekin!

Piti keksiä uudet suunnitelmat. Onneksi jalkakylvyt alkoivat tuottamaan tulosta.

lauantai 1. toukokuuta 2010

Vili

Vili on tiibetinspanieli, kuten nimestäkin voi päätellä, uros. Hän saapui meille noin 3 kk ikäisenä maaliskuussa 2009.
Vili on hyvin älykäs, itsetietoinen, kaikin puolin miellyttävä koira. Miellyttämisenhalu on minimissään, mutta tottelevaisuus on siitä huolimatta melko kiitettävää tasoa. Ymmärtää kiellot erinomaisen hyvin ollakseen tipsu.

Huomasin heti ensimmäisinä päivinä Vilin takajaloissa ruvet, ihmettelin niitä, mutta en osannut aavistaa mitään pahaa. Kasvattajaltakin näköjään "unohtui" mainita niistä. En ollut koskaan omistanut enkä tuntenut yhtäkään allergista koiraa, vaikka koiraharrastusta onkin yli puolivuosisataa takana ja omia koiria on ollut jo lukuisa määrä. Olin siis valitettavan sinisilmäinen ja naiivi. En kylläkään tiedä, mitä olisin toisin tehnyt, jos vaikka olisinkin ollut jo sinut allergian kanssa...

Alku uudessa kodissa sujui ongelmitta. Kuivamuona ProPlan, jota Vili sai lapsuudenkodistaan evääksi, aiheutti töhnän kerääntymistä vasempaan korvaan. Siitä syystä vaihdoin ruuan Eukanubaan ja korva pysyi siistinä. Vili sai ruuaksi muutakin, kaikenlaisia kotiruoka-aineksia, mutta ei mitään suolaisia eikä maustettuja ihmisten ruokia.
Vatsantoiminta oli ok, oksentelua ei ilmennyt. Rokotukset käytiin hakemassa ja eläinlääkäri piti Viliä hiukan liian tuhtina. Vaan mitenkäs nyt pentua laihduttamaan? Keksejä ja karkkeja Vili ei syönyt muutenkaan.

Tämä oli loistava alku ja olisi saanut jatkuakin.