Sivut

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Anaalirauhasen puhkeaminen

jatkoa eiliseen...

Tulipa taas käytyä eläinlääkärissä.

Eilen illalla aloin tutkia Vilin peräpäätä vähän tarkemmin, kun muistelin Vilin viikolla tuijotelleen sinne hännän seutuville. Kuinkas ollakaan, Vilin hännän alapuolella vasemmalla oli kova, iso patti, toisella puolella ei. Ulkoisesti ei ollut mitään erikoista, punoitusta tms. Kaikki kasvaimet käväisivät ensimmäiseksi mielessä ja toisena sitten anaalirauhaset.
Aloitin helpommasta päästä, eli hakemaan tietoa anaalirauhasista. Aikaisemmilla koirillani ei sen tyyppisiä vaivoja ole ollut, joten taas olin teillä tietymättömillä tietojeni kanssa. Onneksi löytyi paljonkin luettavaa, osa sopi Viliin, osa taas ei ollenkaan. Missään ei mainittu vetämättömyyttä, vaan päinvastoin levottomuutta. Myös kuulemma anaalirauhasvaivoista kärsivä koira välttää istumista tai vetää peräpäätään pitkin lattioita. Vili ei tehnyt kumpaakaan, vaan istui mielellään peppunsa päällä.

Onneksi saimme heti ajan ja aamulla  klo 9 olimme jo vastaanotolla. Eläinlääkäri sanoi 'hyvä, että tulitte'. Vilillä oli lämpöä 39,5° (Vilin normaalilämpö on 38°), sai rauhoituspiikin ja karvat ajeltiin peppupuoliskosta.

" Vasen anaalirauhanen puhjennut kudoksiin, mutta ei vielä fistelöitynyt. Rauhaset tyhjennettiin ja huuhdeltiin rauhoituksessa. Jatkohoito ohjeen mukaan + suihkuttelua lämpimällä vedellä. Avanne saattaa tulla, mutta jatketaan samaa hoitoa, paranee 1-2 viikossa arpeutumalla. 
Suosittelen anaalirauhasten poistamista leikkauksella, jotta vaiva ei uusiutuisi, koska kyseessä vielä nuori koira."

Vili sai toimenpiteen jälkeen vielä herätyspiikin, pitkävaikutteista antibioottia ja kipulääkettä niskaan ja lisäksi seuraavat dropit kotiin:
Dolagis 50 mg, kipulääke, 1/4 tabl. aamuin illoin 4 päivän ajan
Xeden vet 50 mg, antibiootti, 1 tabl. päivässä 10 pv. kuuri loppuun
Famotidin Hexal 20 mg, mahalääke, ½ tabl. aamuin illoin lääkekuurin ajan

Se siitä luonnonmukaisuudesta hoitojen suhteen. Vili on nyt pumpattu täyteen lääkkeitä, olosuhteiden pakosta. Juuri tältä halusin Vilin säästyvän. Vaan eipä ole valinnan varaa, nyt edetään juuri näin, kuin eläinlääkäri on määrännyt. Onneksi ollaan päästy edes siitä kortisonista eroon.
Kuulemma normaalisti tällaisissa tapauksissa koira joutuu pitämään kauluria, mutta en halunnut Vilille sellaista. Mielestäni hän ei yletä peppuunsa asti, toivottavasti se pitää paikkansa...
Herätyspiikki ei kummoisia vaikuttanut, raatona sylissä tultiin kotiin ja nyt Vili nukkuu. Pojalla on todennäköisesti univelkoja, tuskin on saanut yöllä kunnolla nukuttua.

Vitsit vähissä just nyt...
Ressukka
Toivottavasti Vili selviää tästä kaikesta, aikamoinen lääkecoktail on päällä ja Vili kun ei niitä kovin hyvin siedä... Herääminen tuntuu olevan kiven takana, toivottavasti tämä päättyy hyvin.


Anaalirauhasten tyhjennys kotikonstein eläinlääkärin ohjeitten mukaan

Syytä varata hanska (saa apteekista semmoisen ohuen, jolla säilyy tuntuma), liukuvoiteeksi vaikka vaseliini ja kipollinen rohkeutta. Nappaa kiinni tukeva ote hännästä ja katso, että koiruli seisoo kunnolla eikä lyyhi makuulle. Voi olla , että tarvitset siihen vähän apua. Työnnä etusormivaroen noin ensimmäisen sorminivelesi verran sisälle. Siinä noin klo 9 ja klo 3 kohdalla ( jos ajattelet sitä pepureikää kellotauluna) on kaksi pientä mollukkaa, yksi kumallakin puolella. Ne tuntuvat sellaisilta pulleilta viinirypäleiltä minusta silloin kun ovat täynnä. Sormi koukataan sinne taakse ja sieltä hellästi pumppaamalla tai ikäänkuin lypsämällä saat nesteen tulemaan ulos. Missään nimessä ei saa olla raju eikä kovakourainen. Jos arkuutta tuntuu, on parasta viedä koira lääkäriin toimenpidettä varten, sillä silloin saattaa olla kyseessä jo tulehtunut rauhanen ja sitä ei passaa näillä tiedoilla ja taidoilla näpelöidä. Mutta ihan terveen rauhasen saa tyhjennettyä näillä konsteilla. Sitten vain pepun pesuun, kylppärin lattian pesuun ja tuuletusta sinne myös. Haju on aika tuju. Jos tämä selostus tuntui epäselvältä, saa kysyä lisää. Ja kaikkein parhaiten opitte sen kysymällä asiaa ja opastusta seuraavalla käynnillä . Siinä säästää myös melkoisen määrän euroja, kun opettelee sen itse. Ja lääkäripelkoista koiraa myös säästää siinä. Se on tietysti eri asia sitten, jos se oma murrukka ei kestä edes kynsien leikkuutakaan kotona. silloin on turha edes kotona yrittääkään tätä hommaa.

5 kommenttia:

Tiia kirjoitti...

Voi Vili-parkaa... kyllä sitä sitten koetellaan. Eikä pelkästään Viliä, vaan teitä.

Toivottavasti pyllyvaivat helppaa, ja lääkkeet ei sekoita Vilin elimistöä nyt kun se on selkeästi päässyt jo aloittamaan toipumisen.

Kovasti paranemisia!

K kirjoitti...

Tsemppiä Vilin toipumiseen!
Me painittiin tuon ongelman kanssa pitkään, kunnes lopulta leikattiin ja ongelmat loppuivat siihen.
(Vatsakin reistaili silloin vaivan takia)

Liftari kirjoitti...

Oi Vili, voi ressukkaa. Kaikkea sitä joutuu poika kestämään. Mutta luojalle kiitos ei sentään tuon vakavampaa, vaikka riittävän harmillista se on tuokin.
Edesmenneellä mäykyllä vaivasi anaalit myös ja lopulta tulikin sellainen adenooma sinne joka leikattiin. Hyvin hän siitä parani ja varmasti Vilikin, kun on nuori poika vielä.
En minäkään kauluria huoli, olen keksinyt aina muut konstit. Mäykylle rakensin tena-pöksyistä suojan .
Onneksi huomasit vaivan ja Vili pääsi hoitoon. Joskus ne on vain nieltävä nuo lääkitykset. Tuollaisissa tapauksissa ei luontaislääkkeet auta.
voimia sinne ja paranemisia murulle.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä on nyt samanlaista vaivaa,. Tätä on ollut aiemminkin. Viki on jo vanha herra, täyttää kolmen viikon päästä 16 v. Luin netistä, että tämä on nimenomaan pikkukoirien yleinen vaiva.
Soittelin päivystävälle eläinlääkärille ja sain joitakin neuvoja. Ensin ajattelin, että tämä ehkä on vain vanhuuden kipuja ja tuttavat kehottivat viemään piikille, mutta se on viimeinen, jonka haluan tehdä. En tietenkään halua eläimen kärsivänkään. Täytyy maanantaina mennä eläinlääkärille, jos vaiva vaan jatkuu.

Hanne kirjoitti...

Kyllä meillä jo alkuvuosi menikin hyvissä merkeissä. Ei kai makiaa mahan täydeltä, joten nyt tuli tällaista uutta ja yllättävää.
Ollaan saatu nyt vissiin jostain "käytetty vuosi" huhtikuusta eteenpäin, ensimmäinen neljännes olikin niin uutta ja ihanaa...

Saa nähdä, uusiiko tämä vaiva Vilillä ja mitä sitten päätetään. Vähän pelottaa leikkaukset ja varsinkin nukutukset...

Anonyymi,
ei anaalirauhasvaivan takia kannata vielä vanhasta herrasta luopua, vähissä ne on elonpäivät jo iänkin takia, joten kannattaa nauttia niistä. Eläinlääkäriä siinä kyllä tarvitaan, toivottavasti on vain tyhjentäminen kysymyksessä.
Vointeja teille kummallekin!