Sivut

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Vililän kuulumisia

Tänään hujahti Vilin nassuun sitten viimeinenkin antibiootti! Pepun avanne on parantunut aivan loistavasti, pienen pieni rupi on vain päällä, tuskin näkyvä. Hiukan Vili on ollut siipi maassa, mutta toivottavasti se on johtunut vain antibioottikuurista... Vilin kutinat ovat onneksi pysyneet vähäisinä, ainakin toistaiseksi. Toivottavasti häipyvät sinne, mistä tulivatkin.

Tänään on kulunut 7 viikkoa myös viimeisestä kortisonitabletista. Aivan uskomatonta. Toisinaan tuntuu, että ei sellaista kortisonikierrettä ole ollutkaan, niin suuri on ero tähän päivään, ihan jo tunnetasolla. Se aika oli kuin löysässä hirressä roikkumista (tosin kokemusta sellaisesta ei ole, onneksi) ja vasta nyt jälkeenpäin huomaa, kuinka raskasta aikaa se on ollut.

Tämän 7 viikon aikana on tapahtunut muutakin kuin anaalirauhasvaivat. Nimittäin, Vili on kaunistunut, komistunut! En osaa sanoa, mikä konkreettisesti on toisin, onko se olemus kokonaisuudessaan, ryhti vai silmien pilke? Mainitsin siitä miehellenikin ja hän oitis sanoi samaa. Kortisonin aiheuttama nesteturvotus on ainakin hävinnyt, Vili on sutjakkaan tuntuinen käsitellessä, aikaisemmin oli turpeampi. Harvakarvaisiin kylkiin kasvaa vauhdilla uutta karvaa! Tosin vielä vasta ihan lyhyttä, mutta iho ei loista enää läpi.

Nyt en soisi kyllä enää ikinä joutuvani antamaan Vilille kortisonia pitkiä aikoja! Haittavaikutukset tulevat niin hiipimällä, että ei niitä edes välttämättä huomaa ja ajan kuluessa niitä pitää jo koiralle luonnostaan kuuluvina ominaisuuksina.
Ties mitä se lääke, (ah, niin ihana, kuitenkin niin kauhea) onkaan aiheuttanut sisäkaluissa..
.
Nyt olen päässyt irti siitä Addisonin taudin pelostani. Kiitos siitä kuuluu Vilin anaalirauhastulehdukselle. Ei mitään niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Jos kortisonin eritys olisi Vilillä nyt ollut tavallista vähäisempää (johtuen lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminnasta, jota joskus ilmenee pitkän kortisonikuurin jälkeen), niin tässä sairastumisessa se olisi tullut ilmi. Kaikenlainen stressi ja tulehdukset, taudit yms. lisäävät elimistön kortisonintarvetta ja jos siinä olisi Vilin kohdalla ollut jotain ongelmaa, niin nyt se olisi kaiketi tullut ilmi.

Sitten ihan toinen juttu. Ilmanpuhdistimen suodattimien ensimmäinen pesukerta on nyt suoritettu. Päältä katsoen olin suoraan sanoen pettynyt, niin puhtailta ne näyttivät. Vaan jo pelkkä vesisuihku laittoi pikimustan virran valumaan! Kahteen kertaan upotin ne pesuaineliuokseen ja molemmilla kerroilla huuhteluvesi oli mustanmustaa. Meillä ei edes tupakoida ollenkaan, ei sisällä eikä parvekkeella. Ei ole ollut turha hankinta tuo kallis pömpeli huoneen nurkassa. Kauniiksi sitä ei voi sanoa, mutta silmä tottuu kaikkeen.

Lisätty linkkilistaan
Dreamdogs, koirahoitola

Ei kommentteja: