Kirous?

Nyt ei enää mieleeni tule muuta kuin että meidät on Vilin kanssa kirottu. Joku on varmaan pistellyt neuloja VooDoo-nukkeen...

Kuin suuri ihme hävisivät Vilin kutinat aivan kertaheitolla noin 6 viikkoa sitten ja se on edelleenkin täysin käsittämätöntä. Olen siitä niin totaalisen onnellinen! Joku ei tätä onnea ilmeisestikään ole meille (=Vilille) suonut. Vilin närästysvaivat ovat nimittäin nykyään sitä luokkaa, että vetävät jo vertoja aikaisemmalle kutinalle ja sen vaikutuksesta elämänlaadun tasoon..

Kaksi autuaallisesti nukuttua yötä + Vili oli peräti yhden päivän oikein leikkisä ja iloinen kaveri, siinä nämä positiiviset uutiset ovatkin. Sitten valvottiin (taas) koko yö. En enää uskaltanut antaa Pepsidiä eikä siitä ole viime aikoina apua ollutkaan, päinvastoin. Syötin yöllä kauralimaa Vilille sillä seurauksella, että aamun koitteessa oksensi koko satsin matolle. Päivällä poika makasi taas jo onnesta soikeena selällään. 

Miksi nuo vatsavaivat ovat pahimmillaan juuri yöllä? Miksi ei joka yö, vaikka ruoka on samaa?

Kauraliman syöttämistä jatkan joka tapauksessa. Sen verran olen muuttanut systeemejä, että en siivilöi sitä ollenkaan, vaan annan sen olla kauravellinä, jota ujutan Vilille ruuan mukana, ensin ihan vähän ja sitten annosta lisäämällä. Ei siitä nyt ainakaan haittaa pitäisi oleman, paitsi jos kaura alkaa aiheuttamaan oireilua. Tähän mennessä ei perunakaan ole saanut aikaiseksi korvien töhnimistä eikä tassujen jyrsimistä, ainakaan vielä...

Vilin makoilu onnellisen oloisena rajoittuu valitettavasti vain harvoihin hetkiin vuorokaudessa. Valtaosan ajasta Vili vaeltaa levottomana, ruoka maistuu tänään huononlaisesti. Hädissäni annoin Vilille jopa puolikkaan Antepsin-tabletin, mutta ei sekään mitään onnea tuonut. Vilin häntä roikkuu alhaalla, se on huonon merkki. Mies oli sitä mieltä, että Vili tarvitsee kipulääkkeen?
Itse olen kyllästynyt tähän ikuiseen huoleen, väsynyt unen puutteesta, pettynyt, ahdistunut, neuvoton, ymmällä. En kestä katsella kipeää Viliä, ahdistaa, kun en osaa auttaa millään tavalla. Päivystykseen en Viliä halua viedä ellei ihan pakko ole. Pelkään, että oma lääkärikään ei keksi, millä tavalla Viliä pitäisi auttaa...

Jos ymmärsin oikein, eläinlääkäri ei vaikuttanut kovin innostuneelta kokeilemaan Vilille uusia närästyslääkkeitä, sanoi famotidiinin olevan vaikuttavana aineena ehdottomasti suositeltavin. Tutkiskelin Pepsidin ja Famotidin HEXALin eroja, vaikuttava aine niissä on molemmissa sama, mutta apuaineet ovat osittain toisistaan poikkeavia. Jos Vili on herkistynyt vain Pepsidin apuaineille, niin siinä tapauksessa voisi Famotidin HEXAL olla sopiva lääke vieläkin. Kaipa taas täytyy soitella sinne lekuriin...

*******

Välitän Sheriffeiltä saamaani infoa eteenpäin, eli alla olevassa englanninkielisessä linkissä on tietoa mm. SPOT-allergiatestistä, joka kertoo myös ruoka-aineallergiat. Ne tosin ovat vähän niin kuin "hatusta vedettyjä" eli ne kaikki pitää kuitenkin kokeilla ruokinnan kautta. Useat eläinlääkärit eivät suosittele tätä testiä juuri sen epävarmojen tulosten takia, toiset taas katsovat asiakkaan hyötyvän myös suuntaa antavista vastauksista.
Spectrum Labs

*******

Hyvää Isienpäivää!

Ylläripylläri!

Olen miettinyt, että pitäisikö muuttaa tämän blogin osoitetta, allergisenkoiranblogi --> kutiavankoiranblogi.

Tänään kuulin puhelimitse Vilin allergiatestin tulokset. Saan ne paperiversiona myöhemmin kotiin. Olen aivan sanaton.
Testin mukaan Vili ei ole allerginen millekään testatulle allergeenille, ei siitepölyille, ei homeitiöille, ei muille eläimille, ei varastopunkeille, ei huonepölyille, ei, ei, ei... Hieno tulos! (HUOM. ruoka-aineallergeenit eivät selviä testillä)

Vili on syönyt nyt kalaa ja kananmunaa ilman, että olisi saanut mitään oireita. Huoh. En tiedä, mitä ajatella. Mieleeni muistuu eräs Jagsterin kauan aikaa sitten kirjoittama kommentti  "Oletko harkinnut vaihtoehtoa, että kyseessä ei edes ole allergia?", johon Jagster valitettavasti ei antanut lisäselvitystä.
Allergiatestin perusteella tehty johtopäätös on, että Vili ei ole atooppinen, siis ei allerginen ulkoapäin tuleville allergeeneille. Ruoka-aineallergia saattaa tulla kysymykseen, mutta tehtyjen kokeilujen perusteella sekään ei nyt enää tunnu kovin varteenotettavalta vaihtoehdolta.

Lääkärin mukaan mahdollisesti jokin on aikoinaan suistanut Vilin immuunisysteemin pois raiteiltaan ja nyt tilanne olisi sitten selkiytynyt. Kysyin eläinlääkäriltä, voiko olla mahdollista, että rokotukset olisivat laukaisseet jonkun yliherkkyysreaktion Vilillä ja hän sanoi myös sen olevan mahdollista. Nyt viimeisestäkin rokotuskerrasta on kulunut 1½ vuotta ja elimistöstä on toivottavasti kaikki rokotejäämät poistuneet. Viime talvena Vili söikin useamman kuukauden ajan merilevätabletteja (Algenkonzentrat), joiden tarkoituksena oli puhdistaa elimistöä vieraista, haitallisista aineista.
Myös kasvattajan antamat tavallista tujummat loishäädöt ovat voineet olla liian kovia aineita pikkupennun immuunisysteemille. Varsinkin, kun voin syystä olettaa, että Vili ei kasvattajallaan ollut parhaassa mahdollisessa hoidossa.

Vilin turkkia lääkäri sanoi komeaksi ja hyvänlaatuiseksi ja Vilin ihoa niin terveen näköiseksi, että allergia niittenkin perusteella on epätodennäköinen.
Lääkärin mukaan kutina+raapiminen lisää kutinaa ja raapimista, joten kutina on parasta tyrehdyttää aina heti alkuunsa. Neuvoi antamaan mieluummin kyytabletin (hydrokortisonia) kuin kortisonia (prednisonia), jos nyt tulisi kutinakohtaus. Jatkossa, jos tarvetta on, aiotaan suunnitella antihistamiineihin perustuva hoito, jotta ei tarvitsisi turvautua kortisoniin.

Että sillälailla.

No niin...

Eläinlääkärireissu on tehty. Takaisin on tultu pää täynnä asiaa, uskomatonta, että yhä vieläkin löytyy uutta tietoa ja uutta ajatusmallia. Liekö hyvä vai huono juttu, että ihminen (=minä) huomaa olleensa vähän tyhmä. Armeliaampaa olisi, jos sitä ei itse huomaisi, mutta tulevaisuuden kannalta on parempi hoksata olleensa vähemmän fiksu.
Päivä alkoi Vilin kannalta ankeasti. Paastoa koko aamupäivä, ei poika ymmärtänyt, vaikka kuinka selitin, että nyt on pakko paastota ja paluumatkalla saat sitten jo jotain suuhunpantavaa. Reissu oli stressaava Vilille, jo automatka oli Vilin kauhistus, kun ei saanut vapaasti tutkia taksin penkkejä ja käydä haistelemassa kuskia, vaan väkisin pidettiin sylissä. Vastaanottotilat täynnä koirien tuoksuja saivat Vilin kielen venymään uusiin ulottuvuuksiin. Vaikea uskoa, että meidän fiksu Vilimme käyttäytyy niin hunsvottimaisesti tietyissä stressitilanteissa.

Allergiatestit tuli otettua ja niistäkin opin jotain aivan uutta, jäi sen verran kuitenkin epäselväksi, että en näillä tiedoin enempiä kerrokaan. Vilistä otettiin myös tassuista teippinäyte, joka oli puhdas. Nyt odotellaan testin tuloksia ja vasta sitten suunnitellaan tulevaisuutta.

Tunsin olevani Vilin kanssa hyvissä käsissä. Mukaan saatiin kirjallista tietoa, joka oli kyllin selkeästi kirjoitettua, joten sopii erinomaisesti jaettavaksi meille asiakkaille. Uusia asioita olivat mm. Borlotti- eli Pintopapu ja Taaro sekä Turnipsi/nauris.

Olen vasta sisäistämässä lääkärikäynnin antia, siitä sitten enemmän joskus toiste.