Sivut

lauantai 30. lokakuuta 2010

Lokakuun päätteeksi

Kuukausi on taas vierähtämässä toiseksi ja on aika tarkastella lokakuun kortisonikalenteria.
Tämän kuun saldo on 27,5 mg kortisonia. Taas hiukan vähemmän kuin viime kuussa (30 mg). Joskaan tuo määrä ei ole toisen kuukauden kanssa vertailukelpoinen, koska on sattuman sanelemaa, kuinka nuo antopäivät jakautuvat millekin kuulle. Kuitenkin, on pysytty koko kuukausi samalla antovälillä eli kortisonia joka 3. päivä.


(Sininen merkki tarkoittaa ½ tablettia Prednison'ia eli 2,5 mg kortisonia)

Tuosta kortisonista on kyllä päästävä eroon! Luin juuri, että kortisoni vastustuskykyä heikentävänä lääkityksenä saattaa aiheuttaa koiralle erinäisiä sairaustiloja. Esim. koiralle normaalisti vaaraton ja koiran perusloisiin kuuluva sikaripunkki (demodex canis) voi yltyä lisääntymään kortisonia säännöllisesti saavalla koiralla. Nyt kun ajattelen taaksepäin, on Vilillä ollut kortisoniaikana suolinkaisia ja täitä, vaikka ei käydä missään koirapuistoissa tai muissa massatapahtumissa. Vastustuskyky loisia/tauteja vastaan heikkenee, samoin niihin tarvittavien lääkitysten sietokyky. Kohta ollaan oravanpyörässä ja juostaan vauhdilla!

Listaan tähän samalla Vilin ruokalistaa.

Inhokkilista ( = Vilin itsensä torjumia ruokia, jotka aluksi kuuluivat herkkuihin)
- piimä, broilerin kaulat, saksanhirvi ja poromix

Kiellettyjen lista ( = todettu allergisoiviksi)
- kala, kananmuna

Sallittujen lista ( = käytetään rotaatiodieetin toteuttamiseen)
- kalkkuna
- poro
- hevonen
- lammas
- hirvi
- broileri
- strutsi

Karanteenilista ( = epäilyksenalaiset ruoka-aineet, kokeillaan joskus niiden sopivuutta)
- sika
- nauta
- vehnä

Lisäksi vaihtelevia hiilihydraattilähteitä.

Vili syö ruokansa huoneenlämpöisenä, liha on joko kevyesti paistinpannulla voissa käytetty tai höyrytetty, täysin raakana Vili saa vielä toistaiseksi vain pienen osan lihasta.
Annoksiin lisään eri öljyjä vaihtelevasti, Nutrolin, pellavaöljy ja oliiviöljy. Yrttikuurin aikana Vili ei saa lisävitamiineja, koska yrtit jo sisältävät niitä erittäin runsaasti .


Nyt Vili saa yrttikuurin ajan lakritsinjuuriuutetta. Lakritsinjuuri sisältää normaalisti glykyrritsiiniä, jonka on osoitettu estävän maksasolujen vaurioita ja tukevan maksan tehtävää elimistön puhdistajana, mutta myös runsaasti nautittuna aiheuttaa ripulia. Tässä tuotteessa on kuitenkin vain minimaalinen määrä glykyrritsiiniä, joten sillä ei ole vaikutusta vatsantoimintaan. Lakritsijuurella on runsaasti terveydelle tärkeitä vaikutuksia. Tarkalleen en tunne sen vaikutuksia, luotan siihen, että se on hyvää, koska sitä on Vilille suositeltu.
Lakritsijuuri

Koiran nenäpunkki

     






Pneumonyssus caninum

 
Nenäpunkki on yleinen, mutta harvoin diagnosoitu koiran loinen. Nenäpunkit ovat pieniä, millimetrin mittaisia hämähäkkieläimiä, jotka elävät nimensä mukaisesti koiran nenäontelossa. Tartunta koirasta toiseen tapahtuu todennäköisesti niiden nuuskiessa toisiaan kirsut vastakkain.
Koiran nenäpunkki on yleisempi Skandinaviassa kuin Keski-Euroopan maissa.

Nenäpunkkitartunta ei ole vaarallinen koiralle, kiusallinen kylläkin ja huonontaa hajuaistia voimakkaasti. Nenäpunkki ei myöskään tartu ihmiseen eikä muihin kotieläimiin. Kissalla on oma nenäpunkkilajinsa.

Diagnoosin teko on verrattain vaikeaa ja perustuu punkin löytymiseen ja että se on paljain silmin nähtävissä. Punkki on valkoisenkellertävä väriltään ja soikea muodoltaan, noin 1.0-1.5 mm pitkä ja noin 0.5-0.9 mm leveä ja se on hyvin nopea liikkeissään . 

Oireina esiintyy ”käänteistä aivastelua” eli jonkinlaista röhkivää niiskuttamista sekä kirkasta sierainvuotoa, hajuaistin heikkenemistä ja kuonon alueen kutinaa, jolloin koira usein raapii kuonoaan tassulla tai hankaa päätänsä lattiaan. 

Ennen hoitoon ryhtymistä kannattaa eliminoida muut mahdolliset oireiden aiheuttajat. Kirkas sierainvuoto saattaa johtua tavallisesta nuhasta tai virustartunnasta, esim. penikkataudissa. Aivastelun syynä voi olla allergia, vierasesine nenässä tai tulehdus. Sydänsairaudet aiheuttavat toisinaan hengenahdistusta. Hengenvetokohtaukset voivat johtua myös liian pitkästä pehmeästä kitalaesta, jota esiintyy erityisesti lyhytkuonoisilla sekä kääpiökoirilla.

Nenäpunkkeihin käytetään seuraavia, reseptillä saatavia lääkkeitä (joista yksikään ei ole rekisteröity nenäpunkin häätöön).

* Stronghold on turkkiin levitettävä loishäätölääke, joka tehoaa, kuten kaikki muutkin alla mainitut lääkkeet, nenäpunkkien lisäksi muihin koiran loiseläimiin, kuten matoihin, täihin ja kirppuihin. Hintaansa nähden huonohko teho, kuulemma.

* Interceptor on erikoisluvan vaativa ja siksi hinnaltaan kallein loishäätölääke.  Kuuri sisältää neljä viikon välein annettavaa pilleriä. Interceptor hoidon etu on kuitenkin vähäiset sivuvaikutukset ja sitä voidaan antaa kaikille koiraroduille. Tehokkaaksi koettu lääke!

* Milbemax on reseptillä saatava laajakirjoinen loishäätölääke. Ei suositella collie-rotuisille koirille.

* Ivermektiini on laajakirjoinen pistoshoito. Se ei ole turvallinen lammaskoiraroduille (colliet, partacolliet, shetlanninlammaskoirat ja niiden risteytykset), joten sitä ei ole rekisteröity lainkaan koirille tarkoitetuksi lääkeaineeksi. 

Kaikkien näiden lääkeaineiden kanssa on suositeltavaa, että hoito uusitaan 2-3 viikon kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Saman perheen kaikki koirat on hoidettava samanaikaisesti.

Kaikki edellä kirjoitettu on poimittu allaolevista linkeistä.

perjantai 29. lokakuuta 2010

Paluu arkeen

Nyt Vili ja minä olemme palanneet arkisiin rutiineihin. Yrttitabletteja on päivän ruokalistalla taas, eikä niistä näytä mitään negatiivista seuraavan ja hyvä niin. Nyt täytyy ymmärtää edetä rauhallisesti ja sanotaanhan, että lopussa kiitos seisoo.
Sitä kiitosta odotellessa....

Vaihtoehtoja on tasan kaksi: joko se sananlaskussa luvattu kiitos tulee tai sitten ei. Kummankin vaihtoehdon kanssa on sitten eläminen.

Muutama tieto noista kiinalaisista yrteistä. Englanninkielisenä, valitettavasti.
The alternative veterinary medicine page for your dog

XIE TANG™ 

Composition Chinese herbs (name in Latin / Pin Yin):
bai hua she cao/ hedyotidis herba
suan zao ren/ ziziphi spinosae semen
cang zhu/ atractylodis lanceae rhi
mimeng hua/ buddleyae flores
yan hu suo/ corydalis rhizoma
huang lian/ coptidis rhizoma
zhi shi/ aurantii fructus immaturus
sha yuan ji li/ astragali semen
gan cao/ glycyrrhizae radix
chi shi zhi/ bolus rubra
lian zi/ loti semen
chai hu/ bupleuri radix
Side effects: no known side effects.
Combination with other medication: in general it can be used in combination with other medication without any side effects.
Usage duration of use: if needed, it can be used long-term. If the problem persists, a veterinary consult is recommended.
Pure quality: the product contains pure natural ingredients, without chemical additives such as gluten, yeasts, colourings, fragrance or conservatives.

DETOXIFICATION TREATMENT TYPE 2.
Detoxification treatment type 2 is intented for cats and dogs with allergy problems to cleanse the body and it is used in combination with Xie Tang.

Composition: Algae concentrate, in 250 mg tablets. Extra fine structure, smaller than 5 micron. Contains minerals, vitamines and amino acids. Cholophyll, carotine, carbohydrates, vitamin A, vitamine B1, vitamine B2, vitamineB6, vitamine C, vitamine E, vitamine K1, biotine, alanine, choline, arginine, folic acid, aspartic acid, inositolcystine, niacine, glutamic acid, pantothenic acid, glycine, histidine, isoleucine, calcium, leucine, copper, lysine, iodine, methionine, iron, phenylalanine, magnesium, prolinic acid, manganese, serine, phosphor, threonine, tryptophan, sodium, potassium, zinc, tyrosine and valine.
Side effects No known side effects.
Combination with other medication: In general it can be used in combination with other medication without any side effects.
Usage duration of use: If needed, it can be used long-term. If the problem persists, a veterinary consult is recommended.
Pure quality: The product contains pure natural ingredients, without chemical additives such as gluten, yeasts, colourings, fragrance or conservatives.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Lenkillä

Wau Wau
Katse oikeaan
Katse vasempaan
Nyt on reviiri tarkastettu!

Jatkoa...

Vilin vointi on hyvä. Ei ole mitään takapakkia enää tullut. On iloinen ja reipas, sääkin ulkona on Vilin mieleen.

Olen nyt mielessäni käynyt läpi tuota maanantaiaamua hetki hetkeltä ja tältä näyttää asioitten kulku:

* kuulen aamuvarhaisella Vilin kakistelevan, mietin, mikähän sillä nyt on kurkussa, joku karva ehkä, en nouse katsomaan
* Vili kävi aamupissalla, ei halunnut lenkille, vaan heti takaisin kotiin
* hetkeä myöhemmin Vilin hengitys oli kuulemma hiukan vinkunut ja sitten alkoi huohottamaan
* minut herätettiin siihen tilanteeseen, kello oli ehkä 7.30
* nostin Vilin syliini, hän tuntui tavallista lämpimämmältä, oli täysin vetelä, kieli roikkui täydeltä pituudeltaan ulkona ja silmät kiiluivat pelokkaan näköisinä
* nopea pukeutuminen ja soitto eläinlääkärille klo 7.50, käskettiin tulla heti (ihme, että vastasivat, aukioloaika alkoi vasta klo 8)
* klo 8 oltiin klinikalla, Vilin tilanne alkoi olla ohi, häntä roikkui edelleen alhaalla eikä halunnut mielellään kävellä
* kotiin tultuamme nukkui 7 tuntia yhtämittaisesti, sen jälkeen oli taas oma itsensä

Mitään lääkkeitä Vili ei saanut, paitsi sen kortisoniannoksen, joka oli ohjelmassa muutenkin.
Minusta tuntuu, että se oli joku allerginen reaktio jollekin. Yrtit? Oikeastaan se on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Ruoka on edelleen samaa, jota on saanutkin, mitään ei ole muutettu.
Uskallanko jatkaa yrttipillereitten antamista? Minkälainen on koiran yhtäkkinen allergiareaktio? Anafylaktinen reaktio? Maallikkona on niin vaikea osata löytää vastauksia...

tiistai 26. lokakuuta 2010

Uusi päivä, uudet kujeet

Luojan kiitos, Vili on taas oma itsensä!
Jo eilen illalla Vili alkoi osoittaa olevansa taas se sama vanha Vili, leikki leluillaan ja se, jos mikä, on Vilin voinnin mitta. Nyt näyttää kaikki olevan hyvin, joskaan en nyt ihan vielä uskalla oikeasti huo'ahtaa helpotuksesta. Pääasia, että Vili on hengissä ja näyttää voivan hyvin.

En tajua, mikä kohtaus Vilille eilen tuli! Mikä voi aiheuttaa niin pelottavan näköisen tilanteen? Allerginen yliherkkyysreaktio? Sehän meni kohtalaisen nopeasti ohi ja sitä seurasi valtava unentarve. Mitä lie ollutkaan.
Rajun tuntuista se kyllä oli, mutta onneksi nyt näyttää taas kaikki hyvältä.

Eilen oli sattumalta Vilin kortisonipäivä, sai sen vasta herättyään iltapäivällä. Liekö silläkin ollut positiivista vaikutusta  tähän "ihmeparantumiseen". En kuitenkaan usko niin olleen.

Jos eläinlääkäri olisi eilen antanut Vilille ne lääkkeet siellä vastaanotolla, kuten ensin aikoi, niin nyt varmaan kiittelisin niitä droppeja Vilin toipumisesta. Lääkärikin sanoi, että luonto parantaa itse monen vaivan, ei se ole aina lääke, joka auttaa. Mutta herkästi sitä tulee ajatelleeksi niin, että jos on saanut lääkettä ja sitten helpottaa, että kunnia kuuluu lääkkeelle.

Tässä eräs linkki, joka sisältää paljon mielenkiintoista.
Voiko koirasi hyvin? Artikkeleita

maanantai 25. lokakuuta 2010

Koiranpoika sairastaa

Tämä päivä alkoi vauhdikkaasti ja rajusti.
Herätys ja suoraan sängystä eläinlääkärille! Vili alkoi aamulla yhtäkkiä huohottamaan kivuliaan oloisena ja kun nostin hänet syliini, Vili oli aivan vetelä, kuin räsynukke, mollamaija. Pusut antoi poskelleni, mutta muuten poika oli täysin vetämätön. Silmät olivat kiiluvat ja ahdistuneen oloiset ja tulkitsi tilan kovaksi kivuksi. Siitä sitten äkkiä vaatteet päälle ja eläinlääkärille.

Luulin Vilini kuolevan! Olin aivan paniikissa!

Minulla oli tällä kertaa suuri onni saada lääkäriksi vähän vanhempi eläinlääkäri, jolle on ehtinyt kertyä paljon kokemusta koirista. Hän tutki Vilin kaikin puolin, mitään vikaa ei löytynyt, lämpö oli kylläkin lievästi koholla eli 39,3 astetta. Vilin nuhan syynä saattaa olla myös nenäpunkki tai sitten on kysymys flunssasta tai jopa selkänikamista, Vili kun on tuollainen pitkä rekkakoira.
Onneksi lääkäri ei laittanut Viliin mitään "myrkkyjä", vaan antoi kipulääkkeitä ja nenäpunkkilääkkeen kotiin mukaan ja jos tarve tulee ilmeiseksi, niin vasta sitten annetaan  niitä. Hänellä tuntui olevan ymmärrystä tuohon Vilin allergiaan/atopiaan ja keskustelimmekin siitä tovin. Lääkärillä oli myös aikaa meille eikä ollut kiirettä lykätä meitä ovesta ulos. Positiivinen eläinlääkärikäynti. Hyvä! Perusluottamukseni siihen ammattikuntaan on nääs aikaisemmin ollut koetuksella...

Tarkoitus on nyt seurata Vilin tilaa. Kotiin palattua Vili nukkuikin heti 7 tuntia ihan raatoriepuna tuossa lattialla, sitten virkosi, venytteli ja lähti lenkille yllättävän reippaana ja söi jopa ruokaa, katseli lelujen peräänkin ja nyt on taas nukkunut jo monen monta tuntia.

En kyllä yhtään ymmärrä, mikä Viliä vaivasi aamulla. Tuntuu olevan edelleenkin vetämätön. Eilen ei ollut mitään erikoista, yö sujui myös ihan normaalisti. Nuhakin on ollut hyvin lievää, ei ole aivastellut kuin viikolla yhtenä ainoana päivänä. Flunssa? Mahakipu?

Keskustelussa lääkärin kanssa tuli muutamia itselleni vielä epäselviä asioita käsiteltyä. Koiran hiilihydraateista oli puhe, ja kysyin, tarvitseeko koira välttämättä niitä. Kuulemma tarvitsee. Ei paljoa, mutta tarvitsee kuitenkin. Pelkillä proteiineilla koira ei voi hyvin.
Kortisonin lopettamisesta juteltiin myös. Ei ole mitään lääketieteellistä estettä lopettaa kortisonikuuria, jos antoväli on tämä kuin meillä eli joka 3. päivä. Sen voi lopettaa siis kertaheitolla. Jos tuntuu siltä, että koira ei pärjääkään ilman lääkettä, niin sen voi aloittaa uudestaan samoilla tai hiukan isommilla annoksilla, tarpeen mukaisesti siis.

Vilillä on nyt yrtit tauolla, kunnes on taas tiptop-kunnossa.

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Missä mennään nyt?

"Meidän koiriemme allergiat ovat kuitenkin hyvin hallussa, koirat hyväkuntoisia. Netti on pullollaan paljon kaameampia tarinoita. Meillähän on helppoa."

Yritän pitää yllä olevaa lausetta mielessäni aina, kun tuntuu toivottomalta. Pitää olla kiitollinen, että oman koiran asiat ovat näinkin hyvin. Moni kroonisesti sairaan koiran omistaja vaihtaisi paikkaa kanssani, siitä olen aivan varma. Terve koira olisi ihana asia, mutta elämä ei ole toivekonsertti. Täällä tanssitaan sen musiikin mukaan, mitä milloinkin soitetaan. Ja onhan minulla ollut onni omistaa monta tervettä koiraa ennen Viliä. Kuinkahan minun ja Vilin olisikaan käynyt, jos koirieni järjestys olisi ollut käänteinen ja Vili vasta ensimmäinen koirani?

Vili aloitti taas syömisen. Jo eilen illalla maistui ruoka kahteen otteeseen ja tänäänkin on jo syöty. Tiedän Vilin pitävän noita paastoja noin 2-3 kertaa kuukaudessa, mutta joka kerta huolestun. Olisi kai jo aika ottaa ne paastotkin iisisti...

Vilin vointi on hyvä. Mitä nyt nenä vähän tuhisee, liekö nuhaa? Milloinkaan ei koirillani ole ollut nuhaa, mutta Vili saattaa olla tuon kortisonin  ja allergisuuden takia herkempi tartunnoille.
Korvia ei ole tarvinnut putsata muutamaan viikkoon lainkaan, eihän ne ihan vastasyntyneen puhtoiset ole, mutta eivät myöskään puhdistamisen tarpeessa.
Tassut ovat myös primakunnossa. Naamaansa hankaa tassuillaan silloin tällöin. Rapsutus on vähäistä, melkein olematonta, kiitos kortisonin.
Vilin turkki on ohentunut siitä, mitä se oli vielä viime vuoden lopulla. Varsinkin kyljistä se on hyvin ohut, "kiitos" kortisonin.
Henkinen vointi on hyvä, kävelee innokkaasti, nyt kun kesähelteistä on selvitty. Vili ilmiselvästi tykkää viileästä. Yöt nukkuu hyvin. Paino on pysynyt samassa eli on edelleenkin 8 kg.

Viime aikoina Vili on satunnaisesti oksennellut. Vatsa on ollut löysä myös satunnaisesti, varsinaista ripulia ei ole. Toivon näiden Vilille epätyypillisten oireiden johtuvan niistä kiinalaisista yrteistä ja niiden tarkoituksellisesta elimistön puhdistautumisprosessista. Minähän en niistä mitään ymmärrä, mutta nyt ei auta kuin luottaa niiden tehoon. Ei siinä voi hullummin käydä kuin eläinlääkärin vastaanotollakaan. Sielläkin on tapanani ollut luottaa, kun ei itsellä ole tarpeellista tietotaitoa.
Tuo yrttifirma on lähettänyt jo kyselyn, miten ne yrtit ovat Viliä auttaneet, mutta on vielä liian aikaista vastata siihen. Käyttäjillä on palautteiden perusteella kuitenkin ollut enimmäkseen positiivisia kokemuksia. Koin sen positiivisena, että kysellään lääkkeiden toimivuuden perään, eikä pelkästään myydä. Jatkossa aion hankkia sieltä myös matolääkityksen Vilille.

Minun tulee kuulemma varautua useamman kuukauden pituiseen jaksoon, ennen kuin kortisoni mahdollisesti olisi poissa käytöstä. Olisihan se hieno joululahja niin Vilille kuin meille ihmisillekin. Tai uudenvuodenlahja. Tai loppiaislahja...
Kasvisten vaihtamista puuroon ei suositella Vilille. Tattari saattaa aiheuttaa kutinaa, joten nyt sitä ei kannata kokeilla. Jatketaan rotaatiodieettiä kasvislisukkeen kanssa, kuten tähänkin asti. Se kasvisosuus Vilin kohdalla on pidettävä sangen pienenä, muuten jää ruoka lautaselle.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Vilistä

Vili on taas kerran syömälakossa. Eilen ei syönyt eikä tänäänkään. Tai oikeammin söi, kun "syötin" eli tarjoilin suupaloina ruokaa. Sitten viiden minuutin kuluttua oksensi koko satsin matolle. Ilmeisesti voi jotenkin huonosti, parempi sitten ollakin syömättä. Silti huolestuttaa jo, mikä nyt vikana...

Kyllä tuo koira on niin rakkaaksi tullut vaikeasta alusta huolimatta! Silloin kun Vili tuli meille, olimme juuri pari kuukautta aikaisemmin saattaneet edellisen koiramme haudan lepoon. Vili tuli liian äkkiä, emme ehtineet surra suruamme loppuun, mutta Vilin hankkiminen silloin tuntui aivan välttämättömältä, sillä oli kiire. Elämä tuntui niin tyhjältä, masentavalta, turhalta, että meidän oli aivan pakko saada joku tuohon piristämään päiviämme.
Vili oli aivan erilainen koira kuin edeltäjänsä, omapäinen eikä pätkääkään mielistelynhaluainen. Usein tuli verrattua Viliä lapinkoiriimme ja kyllä meiltä meni monasti sormi suuhun, kun emme ymmärtäneet Viliä ollenkaan. Tuntui kuin olisimme kissaa yrittäneet kasvattaa.

                                                                          
Sitten puolen vuoden kuluttua puhkesi tuo allergia. Ensimmäinen ajatus oli, että parempi olisi olla kiintymättä Viliin, jos vaikka yhteiselostamme tuleekin sairauden myötä hyvin lyhytaikainen. Mieleen iski pelko, että Vilistä ei ole eläjäksi.
No eihän siitä mitään tullut, että kiintymystä voisi säädellä. Mitä enemmän olen Vilin asioita mielessäni ja myös tässä blogissa pohtinut, sitä rakkaammaksi on tuo koiranretale käynyt. Vili on myös aikuistunut, hänestä on tullut melko hyvätapainen ja hyvin viisas koira. Perheemme älykkö.
Olemme oppineet ymmärtämään toinen toisiamme, kunnioitamme Vilin itämaista filosofisuutta (naapurin keksimä termi Vilin käytökselle) ja omaa ylvästä tahtoa. Vilillä on omat tavat ja rutiinit, joista voi päätellä, onko Vilin asiat hyvin. Vili (sala)kuuntelee puheluitamme ja päättelee kuulemansa perusteella, onko joku ilmoittanut tulevansa kylään. Jos näin on, niin Vili asettuu eteiseen asemiin odottelemaan. Vielä olisi hiukan hiomista siinä, että Vilin pitäisi oppia myös ymmärtämään, tuleeko joku vartin päästä vaiko vasta tunnin parin kuluttua. No, Vili on vielä nuori koira, eiköhän se tuonkin vielä opi.

Nyt Vilistä on tullut yhtä rakas kuin edeltäjistään. Jos pelkällä rakkauden määrällä voisi parantaa Vilin allergiat, niin enpä olisi enää tätä blogia kirjoittamassa. Nauttisimme Vilin kanssa koiranelämästä täysin siemauksin, emmekä korvaamme loksauttaisi millekään allergioille tai muille koiraongelmille. Olisimme kuin paratiisissa konsanaan.
Ehkä sekin päivä vielä koittaa...

Kuvassa Vili on 4 kk ikäinen.

maanantai 18. lokakuuta 2010

No niin!

Aloitanpa positiivisesta päästä: Kong kelpasi pojalle. Piti kaksi taukoa välissä ja tyhjensi sen sitten kuitenkin kokonaan. Pari kertaa löysäsin sitä täytettä, olin kai laittanut liian tiukkaan. No, nyt opettelemme kumpikin, minä täyttämistä ja Vili sen tyhjentämistä. Usein en aio sitä Kongia antaa, silloin tällöin vain. Kerran kuussa?

Viimeksi annoin kortisonin vasta neljäntenä päivänä. Se osoittautui kaiketi taas kerran virhearvioinniksi ja turhaksi hätäilyksi. Vili alkoi rapsuttelemaan oikein ahkerasti ja annoin sitten jo yhden välipäivän jälkeen sen 2,5 mg kortisonitabletin.
Saattoi myös olla virhearviointia ja hätäilyä antaa heti lääkettä. Joskus epäilen, olenko itse se suurin este kortisonista eroon pääsemisessä. Menen suurinpiirtein paniikkiin, jos Vili alkaa rapsuttelemaan tiuhaan tahtiin. Muistissa on viime tammikuu ja sen kutinat, se oli aivan kauheaa aikaa silloin. Niistä ajoista minulle on jäänyt suunnaton pelko saman tilanteen toistumisesta. Pitäisköhän tässä itse ottaa joku rauhoittava pilleri omaan nassuun...

Suunnitelmani on nyt tämän kuukauden pysytellä annostuksessa joka kolmas päivä ja vasta ensi kuun alussa kokeilla taas kerran antovälin pidentämistä. 

Ruokarintamalta kuuluu seuraavaa: saksanhirvenkäristysliha on nyt pannassa. Vili kai on saanut siitä tarpeekseen. Vilillä on merkillisiä tapoja kyllästyä totaalisesti johonkin ns. herkkuun. Ensin oli piimä, mitä lutkutettiin innokkaasti, sitten ykskaks tuli stoppi. Seuraavaksi broilerinkaulat, alkuun herkkua, nyt inhokki. Ja nyt vielä nuo hirvenlihat.

- Kauppahallin Jokisen lihamyymälässä kuulemma on tiistait ja torstait parhaita päiviä löytää koiralle luita ja lihoja.
- Sieltä hallista ostin poronlihatiskiltä kalliilla? hinnalla (10 euroa kilo) kalkkunan jauhelihaa pakasteena.
- Turun Itäkeskuksen Basaarissa puolestaan myytiin pakastealtaassa samaan hintaan kalkkunan fileeleikkeitä vähän yli kilon pakkauksissa, tällä kertaa ne jäivät ostamatta.
- Luojanlykky on omistaa pienikokoinen koira...

Vihannes- ja kasvislisukkeista Vili ei pidä ollenkaan, ronkeloituu ruokansa suhteen, jos siinä on kasviksia, vaikka olen niitä minimaalisen vähän siihen laittanut. Mieleni tekisi nyt tehdä puuroa ja antaa sitä hiukan kasvisten asemesta. Jostain muistan bonganneeni, että viljojen osuus ei saisi olla kuin 10% ruuan kokonaismäärästä, Vilin kohdalla se olisi jotain 25 grammaa. Siis hyvin vähän.
Täytyy kysyä ensin luontaishoitajan mielipidettä asiasta.

torstai 14. lokakuuta 2010

Jännittää!

Ilma väreilee jännitystä.

* ensimmäinen Kong on nyt sitten täytetty ja on pakkasessa odottamassa ensiesiintymistään. Täytin sen ensin ohuella siivulla juustoa ja sulatin pari sekuntia mikrossa, jotta se pienempi reikä peittyi. Sitten vaihtelevat kerrokset kalkkunamassaa, hevosen- ja kalkkunanlihaa. Tikuksi laitoin kalkkunaviipaleen, kun muuta en keksinyt. Jännitystä aiheuttaa Vilin suhtautuminen siihen. Isäntä veikkaa, että Viliä se ei tule kiinnostamaan...



* ensimmäinen kerta pitkään aikaan, että Vili sai kortisonitablettinsa viiveellä eli pidettiin kolme välipäivää. Olen aivan kauhusta kankea, koska pelkään tämän tälläkin kertaa epäonnistuvan. Onhan sitä jo kesäkuussa yritetty, ei päästy pidemmälle kuin kahteen pidennettyyn väliin ja sitten jouduttiin taas antamaan tavallista enemmän kortisonia.
Harras toiveeni on, että Vili olisi 2v-syntymäpäivänään kortisoniton.


Onneksi Kaiken Keskipiste itse osaa ottaa iisisti.

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Tuliaisia



Zucchini-fetajuusto-luut koiralle ja omistajalle! noin 30 kpl

350 g täysjyvävehnäjauhoja
40 g kaurahiutaleita
1 dl vettä
2 kananmunaa
100 g fetajuustoa
2 pientä kesäkurpitsaa

Lisukkeet omistajalle:
Taikinan joukkoon suolaa, pippuria, 1 pieneksi silputtu valkosipulin kynsi
Dippaukseen mieleinen dippauskastike, esim.
200 g kermaviiliä
1 rkl silputtua persiljaa
suolaa ja pippuria


1. Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, munat, juusto sekä vesi tasaiseksi taikinaksi.
2. Pese kesäkurpitsat, raasta ja sekoita taikinan joukkoon.
3. Jaa taikina kahteen osaan. Mausta omistajan osa em. ohjeen mukaan.
4. Kauli molemmat taikinat. Koiran taikinasta leikkaa muotilla tai veitsellä ”luita”, omistajan taikinasta leikkaa halutulla muotilla ”pikkuleipiä”.
5. Paista leivinpaperin päällä 180 asteessa noin 15 minuuttia.

Maistuvat sekä lämpiminä että jäähtyneinä.
Dogstoday


Nyt Vili sai ikioman kongin! Koko on Medium ja hintaa oli saman verran kuin Suomessa. Nyt suunnittelen täytettä siihen, enköhän jotain keksi...
Reseptejäkin on, mutta Vilillä on omat rajoituksensa. Mielessäni pyörii ajatus laittaa hiukan juustoa sen pienen reiän peittämiseksi ja muuten täyttää koko kongi ehkäpä karitsanjauheliha-hevossuikaleseoksella ja tökätä siihen joku pitkulaisen mallinen koirankeksi (?) tikuksi. Sitten koko tekele pakkaseen ja sitten seuraavana päivänä Vilille!



Kongin suosituskoot ovat:
Small Kong - chihuahua, pommerinpystykorva, kiinanpalatsikoira, Yorkshire, shih tzu, jne.
Huom. Tämä pieni koko soveltuu leikkimiseen, mutta täyttämiseen suositellaan isompaa medium-kokoa!
Medium Kong - kääpiövillakoira, whippet, Jack Russel, westie, pienet spanielit, sheltti, mäyräkoira jne.
Large Kong - beagle, keskikokoiset spanielit, collie, keskikokoinen villakoira, keskisnautseri, jne.
XL Kong - dalmatialainen, bokseri, noutajat, isovillakoira, suursnautseri, husky
XXL Kong - schäferi, Bernin paimenkoira, dobermann, rottweiler, Rhodesian Ridgeback jne.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Alasajoa suunnitellessa

Nimittäin kortisonin alasajoa on tarkoitus nyt yrittää toteuttaa. Samanaikaisesti jatketaan jo totuttua ruokavaliota ja Vili saa lisäksi tiettyjä, toivottavasti toimivia, yrttivalmisteita vahvistamaan elimistöä ja sen puhdistautumista. Nauraa saa, ken tahtoo.
Vaan mitäpä on koululääketieteellä tarjota tässä tilanteessa?

Pojat olivat ihan hyväkuntoisina selvinneet tämän yhden viikon ilman komentoani. Oli huojentavaa huomata, että toinenkin ( = mies) voi ja osaa ottaa enemmän vastuuta Vilistä. Poika oli kuulemma syönyt hyvin ja saanut säännöllisesti kortisonitablettinsa, siis joka 3. päivä.

Juuri ennen matkalle lähtöäni ehdin tehdä sellaisen havainnon, että possu ei ehkä olisikaan hyväksi Vilille. Tutkiskelin muistilistojani ja huomioni kiinnittyi siihen seikkaan, että ne kerrat, jolloin Vilin kutina yhtäkkiä lisääntyi, olisi ruokana ollut joka kerta possua muodossa tai toisessa. Syylliseksi olin epäillyt kanaa, koska sitäkin oli ollut jollakin kerralla tarjolla, mutta tuntui vakuuttavammalta tuo possun osuus. Ehkä jopa molemmat ovat allergisoivia? Kumpaakaan ei juuri nyt anneta Vilille.

Reeperbahn oli entisellään ja loma muutenkin sangen virkistävä. Kierros muutamassa supermarketissa sai jo melkein suunnittelemaan Saksaan muuttoa. Tavallisen marketin pakastealtaasta löytyi vaikka mitä, joka lajia lihaa, ankasta strutsiin ja kaikkea siltä väliltä. Ja ne hinnat vasta! Kilohinta muutamia euroja, esim. pakasteluomukana maksoi 1,96 euroa kilo tai kpl eikä ollut edes tarjouksessa! Lihatiski ei jäänyt yhtään jälkeen pakastealtaasta. Sisäelimiä oli jos jotakin sorttia aivoista alkaen. Kaikki ihmisravinnoksi tarkoitettuja, silti hintataso oli alle suomalaisen eläinravinnon.
Eläinkaupoissa oli myös pakastealtaassa valikoima erilaisia lihatuotteita, hintoja en huomannut katsoa, mutta varmaankaan eivät maksaneet enempää kuin tuolla marketissakaan.

Syrjäisessäkin kemikaaliokaupassa oli hylly toisensa perään luontaistuotteita joka lähtöön. Siinä huomaa sen valtavan kulttuurieron suhtautumisessa luontaislääkitykseen, homeopatiaan ja koululääketieteeseen. Ne ovat tavallaan tasavertaisia, vaihtoehtoja toisilleen. Apteekissa en käynyt, mutta entuudestaan tiedän, että sieltä löytyy myös tuotteita laidasta laitaan.





sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Totuttelua edelleen

Edelleen on pientä totuttelua tähän uuteen ruokavalioon. Avartavaa on tutustua eri lihalaatuihin, suoraan sanottuna, erilaisiin kuolleisiin eläinruhoihin. Välillä on suuri inho valloillaan, kun käsittelen niitä raakoja lihoja. On tullut tutustuttua strutsin ruhon tuotteisiin. Sellainen havainto, että strutsin maksa on aivan samanlainen kuin naudan maksa. Kalkkunamassa on kauniin vaaleanpunaista kuin flamingo. Prisman strutsinlihapakasteessa on varoitus "saattaa sisältää hauleja", emme toki ostaneet sieltä, se on erittäin kallis tuote, parasta gurmeeta vissiin.
Oppia ikä kaikki.

Vilille erottuu selkeästi jo herkkuruokaa ja vähemmän herkkuruokaa. Vili ei tykkää mm. poronluumassasta erityisemmin. Heppa on melkeinpä sitä mieluisinta sapuskaa. Kasvissoseet maistuvat myös, kunhan niitä ei ole runsaasti lihan joukossa. Broilerinkaulat ovat out.



Emäntä lähtee tästä viikoksi tuulettumaan reeperbaanille ja jättää pojat keskenään kotiin. Toivottavasti selviävät kunnialla...