Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste leluja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leluja. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Jatkoa edelliseen

Ilokseni sain runsaasti kommentteja edelliseen eli auttavia käsiä löytyi. Kun "hätä" on suuri, niin apuakin löytyy. Kaikkein parasta on juuri tämä starttiapu eli kommentit saavat omat ajatusvirrat taas virtaamaan. Kiitos!

tilannekatsausta tekemässä

Päätin aloittaa nyt aluksi ruuan antamisen vain kolme kertaa päivässä. Närästysvaivojen takia olen antanut nyt nuo 4 kertaa, sitä ennen Vili sai kolme kertaa sapuskakupin eteensä. Palataan siis aikaisempaan käytäntöön. Onko se tyypillistä pikkukoirille, että aikuisenakin syövät monta kertaa päivässä? Isokokoiset koirat pärjäävät yleensä yhdellä ruokointakerralla aikuistuttuaan, mutta tämä pienten koirien ruokailu on itselleni vähän epäselvä. 
Kuten olette varmaan jo huomanneetkin... 

* Kuinka usein teidän koiranne saa ruokaa päivän mittaan?

naapuripihan kevättouhuja on mielenkiintoista seurata

Vilillä on ollut se tapa, että heti lenkiltä tultuaan syöksyy katsomaan, onko mahdollisesti joku aktivointileluista lattialla, jos ei, niin kurvaa keittiöön tsekkaamaan ruokakuppiaan ja normaalisti syö kaiken tai osan, usein kilauttelee vellikelloaan, että lisää pliis. Tämä toistuu siis 4 kertaa vrk. Aktivointilelu jossain muodossa on esillä säännöllisesti kolme kertaa päivässä, Vili kuitenkin tarkastaa aina sen puuttuvan neljännen kerran, että jos vaikka emäntä olisi seonnut laskuissaan, eihän sitä koskaan tiedä ja toivossa on hyvä Vilinkin elää.
Vili on tähän asti saanut ruokaa siis jokaisen lenkin jälkeen, ajallisesti suurinpiirtein klo 7-8, 12-13, 17-18 ja 22-23. Olen yrittänyt pitää annoksen koon suhteellisena ja välillä kaikki onkin sujunut hienosti.


kukahan tähän on ruikkinut?

Nyt sitten laitetaan uudet tuulet puhaltamaan! Jospa yritän vielä kerran kokeilla jotain perinteistä, yrjölänpuuron kaltaista osana ateriaa, siitä tulee todennäköisesti lihaperunapaistos, siinä on ne Vilin herkkuruuat jo nimessä mainittuina. Siihen kun sitten lisää päivittäin jotain muuta, vaikkapa kananmunaa? tai jotain ihmisten ruokalistalta. Peruna muusina ja lihat pieniksi pilkottuina. Kunpa nyt saan kehiteltyä jonkinmoisen reseptin. En tajua, kuinka koiran ruokkiminen voikin olla minulle niin vaikeaa...uusavutonko? Eikä ole ensimmäinen koira kyseessä, ensimmäinen tiibetinspanieli kylläkin.


mihinkäs tuo ihminen on menossa?

Kuulun varmaan siihen koiranomistajakastiin, joille nappularuoka olisi kuin luotu, ei tarvitse itse miettiä mitään, nappuloita kuppiin vaan. Huom. tämä ei ole tarkoitettu kritiikkinä kenellekään koiralleen nappuloita syöttävälle. Itsekin antaisin (vain) nappuloita Vilille, mutta kun....
Mielelläni nyt tässä tilanteessa jopa lisäisin nappulan määrää Vilille, mutta pelkään siitä mahdollisesti aiheutuvia oireita, korvien töhnimistä, silmien vuotamista, ruuansulatushäiriöitä ja ennenkaikkea närästystä. Viimeksi mainittu on se suurin peikko. 
Vilin vatsa toimii kuin unelma, jo aikojen alusta asti ja siihen en kyllä halua muutosta. Vilin korvat ovat nykyään hienossa kunnossa, niille ei tarvitse tehdä mitään, ei edes puhdistaa, kun ei ole mitään puhdistettavaa. Silmät valuttavat hiukan, mutta otaksun sen johtuvan kevään katupölyistä ja voimakkaista tuulista. Vilihän kokonsa vuoksi jyrää  tuolla ulkona kuin kadunlakaisukone, siitä taitaa johtuakin, että meidän lähiympäristön kadut ovat niin puhtaita ja siistejä...

jaahas, tuolta tulee rottweileri

Vilin aktivointilelun sisällön nappulamerkki on  Belcandon Adult Finest Croc. Sain kerran maistajaisrasian eläinkaupasta ja nyt olen jo ostanutkin pikkupussin. Nämä nappulat ovat pienenpieniä verrattuna muihin tuntemiini nappulamerkkeihin. Aktivointileluina Vilillä on Dog Spinny, ihanan yksinkertainen, mutta Vilin supersuosikki, "ongelma" ratkeaa sekunneissa...  
Viime vuonna ostamani hienot aktivointilelut ovat menneet jakoon, ei Vili oppinut niitä käyttämään tai sitten minä en ollut tarpeeksi kärsivällinen. Lisäksi käytetään aktivointiin kaikki paperipussit, pahvirasiat, munakennot ym. ja Vilillä on kehittyneitä tekniikoita niiden avaamiseen. Vili on myös hyvin kärsivällinen, ei luovuta, ennen kuin pakkaus on saatu auki. Kongia käytetään aniharvoin. Nuo viimeksi ostetut maustamattomat nakit maistuvat Vilille todella hyvin, paljon paremmin kuin taannoin se joululahjanakki. Näitä uusia nakkeja käytän myös noissa piilotustehtävissä, pieninä palasina siis.



Itselleni ei olisi tullut mieleeni tätä ideaa kongin jatkokäyttöön. Näitä myydään valmiina, mutta mikäpä estää tekemästä tavallisesta kongista heittokongia. 

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Ojasta allikkoon

Kolmikko
Tässä Vilin uusi lelutrio. Ne löytyivät Yliopistonkadun Pelastusarmeijan kirpputorin lelulaarista, kaikki aivan uudenveroisia, konepesunkestäviä ja ihanan pehmoisia. Keskimmäinen maksoi 50 senttiä ja reunimmaiset 20 senttiä.
Vilille voi tämmöisiä lastenleluja ostaa, Vili kun ei revi eikä riko niitä, kantelee vaan ja joskus ravistelee ne "kuoliaaksi". Eikä Vili paljon leikikään, on sellainen tosikko kuin emäntänsäkin.

Vähemmästäkin menee kieli solmuun...
Siinä ne hyvät uutiset sitten jo olivatkin. Kuten otsikointi antaa ymmärtää, niin ei meillä mitenkään loistavasti suju. Vili kutisee enemmän kuin aikoihin. Kortisoniin on jouduttu turvautumaan tässä kuussa jo peräti 5 kertaa.
Mahdollisia syitä olen pohdiskellut eli arvuutellut. Heinien ja pujon kukinta, hunajan siitepölyt? Mikä tahansa muu?
Hunaja laitettiin nyt sivuraiteelle odottelemaan aikoja parempia. Kermaviiliä menee edelleen, nyt Vili on siirtynyt siihen täysin laktoosittomaan versioon. Ruokana perunaa kyytipoikana ja muuten lammasta höyrytettynä, tölkkiruuat ovat myös tauolla.
Ruokaa olen tarjonnut Vilille 4 kertaa päivässä ja usein se on niin sujunutkin. Toisinaan, varsinkin hellepäivinä Vili jättää yhden jos toisenkin annoksen väliin, mutta se on kai luonnollista koiran itsesäätelyä.

Uusimmassa Tiibetinspanieli-lehdessä oli useamman sivun juttu koiran atopiasta, ihan asiallinen ja ymmärrettävä kirjoitus. Ei kuitenkaan mitään uutta. Yhdistyksellä on muitakin, terveyteen liittyviä artikkeleita saatavilla, laitanpa tähän linkin sinne. Artikkelit

lauantai 20. marraskuuta 2010

Nysse tuli!


Lelupaketti Vilille, nimittäin. Eipä sitä olisi uskonut, että kaksi koiranlelua saapuvat näinkin isossa laatikossa!

Olin "luvannut" Vilille uuden aktivointilelun, kun ressukka pääsee kortisonista eroon. No, ei olla päästy kortisonista eroon, mutta Vili sai luvatun lelun silti. Jossain lelutestissä nämä kaksi olivat saaneet maksimipisteet, joten siksi tilasin juuri nämä. Toisessa lelussa on kaksi peliä valittavana, joten periaatteessa pelejä on kolme kappaletta.

Monen monta sivua kiitospaloja koiralle...











Lähettäjällä lienee ollut joulumieltä, sillä sisällä oli ylimääräisenä solmuvetolelu, oikein hyvä sellainen, sekä kaksi pussia koiran joulupipareita (hohhoijaa). Tiiliskiven painoinen 260-sivuinen kuvasto oli myös mukana. Onpa koirasta kehkeytynyt  suurten markkinoiden kohde, kuvastossa on tarpeellisia? tarvikkeita koiralle, enemmän kuin yksikään anttilanluettelo pitää sisällään.
En yhtään ihmettele, että koirilla on nykyään elintasosairauksia kuten ihmisilläkin. Voi tuota namipalojen määrää tuossakin luettelossa! Vaikka kuinka niitä on strutsista ja pingviinistä, niin silti ne ovat ihan turhia herkkuja. Lisäaineita, sokeria, suolaa, viljaa. Jos antaisi kerran viikossa tuollaisen herkun, mutta luulen koirien saavan päivittäin montakin namia. Rakkaalle lemmikille, hyvää tarkoittaen, rakkaudella.


Doggy Brain Train  19,95e


Intelligenz "Dog Schieber" 25,95e




Heti alkukokeilussa kävi ilmi, että Vili ei oikein hoksannut, että noita puutappeja pitäisi osata nostaa, vaan Vilin mielestä ongelmasta selvitään parhaiten jyrsimällä tapit kokonaan pois. Joten nyt sitten aloitettiin harjoitukset noilla helpommilla leluilla. Ne hoituivatkin ihan nopsaan, liian nopsaan...
Eiköhän tuo tapinnostokin vielä saada toimimaan.

Molemmat lelut vaikuttavat tosi laadukkailta. Ei kerrassaan mitään vaarallisia paikkoja, ei irtoavia osia. Tuo Dog Schieber on yllättävän painava eikä tuo toinenkaan mikään heppoinen ole. Toisessa oli opasvihkonen, jotta (tyhmäkin) omistaja ymmärtää lelun jujut. Ihan asiallinen opas kyllä. Kallita nuo olivat, tuli vielä postimaksutkin päälle. Saahan ne sitten myytyä, jos niin haluaa.Toimitus oli nopeaa, alle viikon kesti ja kotiinkanto.

torstai 14. lokakuuta 2010

Jännittää!

Ilma väreilee jännitystä.

* ensimmäinen Kong on nyt sitten täytetty ja on pakkasessa odottamassa ensiesiintymistään. Täytin sen ensin ohuella siivulla juustoa ja sulatin pari sekuntia mikrossa, jotta se pienempi reikä peittyi. Sitten vaihtelevat kerrokset kalkkunamassaa, hevosen- ja kalkkunanlihaa. Tikuksi laitoin kalkkunaviipaleen, kun muuta en keksinyt. Jännitystä aiheuttaa Vilin suhtautuminen siihen. Isäntä veikkaa, että Viliä se ei tule kiinnostamaan...



* ensimmäinen kerta pitkään aikaan, että Vili sai kortisonitablettinsa viiveellä eli pidettiin kolme välipäivää. Olen aivan kauhusta kankea, koska pelkään tämän tälläkin kertaa epäonnistuvan. Onhan sitä jo kesäkuussa yritetty, ei päästy pidemmälle kuin kahteen pidennettyyn väliin ja sitten jouduttiin taas antamaan tavallista enemmän kortisonia.
Harras toiveeni on, että Vili olisi 2v-syntymäpäivänään kortisoniton.


Onneksi Kaiken Keskipiste itse osaa ottaa iisisti.

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Tuliaisia



Zucchini-fetajuusto-luut koiralle ja omistajalle! noin 30 kpl

350 g täysjyvävehnäjauhoja
40 g kaurahiutaleita
1 dl vettä
2 kananmunaa
100 g fetajuustoa
2 pientä kesäkurpitsaa

Lisukkeet omistajalle:
Taikinan joukkoon suolaa, pippuria, 1 pieneksi silputtu valkosipulin kynsi
Dippaukseen mieleinen dippauskastike, esim.
200 g kermaviiliä
1 rkl silputtua persiljaa
suolaa ja pippuria


1. Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, munat, juusto sekä vesi tasaiseksi taikinaksi.
2. Pese kesäkurpitsat, raasta ja sekoita taikinan joukkoon.
3. Jaa taikina kahteen osaan. Mausta omistajan osa em. ohjeen mukaan.
4. Kauli molemmat taikinat. Koiran taikinasta leikkaa muotilla tai veitsellä ”luita”, omistajan taikinasta leikkaa halutulla muotilla ”pikkuleipiä”.
5. Paista leivinpaperin päällä 180 asteessa noin 15 minuuttia.

Maistuvat sekä lämpiminä että jäähtyneinä.
Dogstoday


Nyt Vili sai ikioman kongin! Koko on Medium ja hintaa oli saman verran kuin Suomessa. Nyt suunnittelen täytettä siihen, enköhän jotain keksi...
Reseptejäkin on, mutta Vilillä on omat rajoituksensa. Mielessäni pyörii ajatus laittaa hiukan juustoa sen pienen reiän peittämiseksi ja muuten täyttää koko kongi ehkäpä karitsanjauheliha-hevossuikaleseoksella ja tökätä siihen joku pitkulaisen mallinen koirankeksi (?) tikuksi. Sitten koko tekele pakkaseen ja sitten seuraavana päivänä Vilille!



Kongin suosituskoot ovat:
Small Kong - chihuahua, pommerinpystykorva, kiinanpalatsikoira, Yorkshire, shih tzu, jne.
Huom. Tämä pieni koko soveltuu leikkimiseen, mutta täyttämiseen suositellaan isompaa medium-kokoa!
Medium Kong - kääpiövillakoira, whippet, Jack Russel, westie, pienet spanielit, sheltti, mäyräkoira jne.
Large Kong - beagle, keskikokoiset spanielit, collie, keskikokoinen villakoira, keskisnautseri, jne.
XL Kong - dalmatialainen, bokseri, noutajat, isovillakoira, suursnautseri, husky
XXL Kong - schäferi, Bernin paimenkoira, dobermann, rottweiler, Rhodesian Ridgeback jne.

lauantai 25. syyskuuta 2010

Lelulaatikko

Tällainen Kong on hankinnassa Vilille. Meillä on ennenkin ollut tuollainen, vaan minä en tajunnut sen käyttömahdollisuuksia! Niinpä Kong löysi uuden onnellisen omistajan ja minä jäin haikailemaan sen perään, kun tajusin, että se oli moka lahjoittaa lelu pois...
Täytyy vielä keksiä sopivaa täytettä siihen ja toivoa, että Vili tykkää.

Kong englannin kielellä
Kuvat kertovat
Kong saksankielellä


Tämä tässä on Vilin lempilelu. Se tuli Vilille lapsuudenkodista mukaan. Sitä on pesty jo lukuisia kertoja pesukoneessa ja miksikään ei ole mennyt.




Nämä merkillisen näköiset lankakerät ovat Vilin palloja. Ne ovat kovassa käytössä, purkautuvatkin aina silloin tällöin. Tavallisista palloista Vili ei ole tykännyt, mutta nämä, nämä ovat ylitse muiden! Aitoa Novitan 7-veljestä.



Vilin persoonallisiin leluihin kuuluvat myös kävyt. Tässä kuvassa on Vilin tämän hetkinen käpykokoelma. Kaikki Vilin itsensä keräämiä. Vili on sellainen luomukoira, harrastaa kierrätystä eikä kaipaa kalliita leluja, joita mamma niin mielellään pojalle ostaisi.

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Neljännesvuosi

Tänään on kulunut 3 kk Vilin rokotuksesta ja saman verran on käyty tätä taistelua kutinoita vastaan. Lähes 3 kk on käytetty kortisonia. Se on aika kauan se.
Onneksi nyt juuri on tämän jakson paras aika, hiukan toivoa, mutta jos uskon eläinlääkäriämme, niin sitä ei kyllä pitäisi olla.
Hetkittäin jopa unohdan Vilin allergiat, kun se tuossa tyytyväisenä makoilee eikä ole edes kortisonia annettu. On ihana huomata unohtavansa edes vähäksi aikaa.

Vili on saanut tätä eliminaatiodieettiä nyt nelisen viikkoa. Lisää ruokaa tilasin juuri koiranruoka-autolta. Lienee helpoin tapa saada, mitä haluaa, ei tarvitse juosta eikä soitella kaikkiin eläinkauppoihin.

Vili kirputtaa itseään silloin tällöin, nuolee sitä vasenta tassuaan, rapsuttelee jonkin verran. Olen nyt seurannut viime aikoina Viliä niin paljon, että minulta on hämärtynyt se, kuinka paljon terve, normaali koira rapsuttelee itseään. Aikaisemmista koiristani ei ole jäänyt mitään selkeää muistikuvaa, en seuraillut niiden rapsutuksia, koska ei mitään ongelmia ollut.



Tavoitteita pitää olla ja niinpä olen luvannut lahjoittaa Vilille uuden aktivointilelun sitten kun on päästy kortisonista eroon! Niin kauan voin vielä selailla erilaisia leluja ja päättää, minkä niistä hankin. Vili on sangen nokkela ja viiteliäs koira, ei luovuta, ennenkuin on keksinyt niksin. Lelut näyttävät olevan melkoisen hintavia enkä halua ostaa yhtä helppoja kuin nykyiset. Haastetta täytyy löytyä. Vilillä on nyt Nina Ottossonin DogSpinny ja puuhapallo, lisäksi teen hänelle omatekoisia aktivointileikkejä.

Vinkkejä otan mielelläni vastaan ja ostan käytettyjä leluja myös!