Sivut

maanantai 18. lokakuuta 2010

No niin!

Aloitanpa positiivisesta päästä: Kong kelpasi pojalle. Piti kaksi taukoa välissä ja tyhjensi sen sitten kuitenkin kokonaan. Pari kertaa löysäsin sitä täytettä, olin kai laittanut liian tiukkaan. No, nyt opettelemme kumpikin, minä täyttämistä ja Vili sen tyhjentämistä. Usein en aio sitä Kongia antaa, silloin tällöin vain. Kerran kuussa?

Viimeksi annoin kortisonin vasta neljäntenä päivänä. Se osoittautui kaiketi taas kerran virhearvioinniksi ja turhaksi hätäilyksi. Vili alkoi rapsuttelemaan oikein ahkerasti ja annoin sitten jo yhden välipäivän jälkeen sen 2,5 mg kortisonitabletin.
Saattoi myös olla virhearviointia ja hätäilyä antaa heti lääkettä. Joskus epäilen, olenko itse se suurin este kortisonista eroon pääsemisessä. Menen suurinpiirtein paniikkiin, jos Vili alkaa rapsuttelemaan tiuhaan tahtiin. Muistissa on viime tammikuu ja sen kutinat, se oli aivan kauheaa aikaa silloin. Niistä ajoista minulle on jäänyt suunnaton pelko saman tilanteen toistumisesta. Pitäisköhän tässä itse ottaa joku rauhoittava pilleri omaan nassuun...

Suunnitelmani on nyt tämän kuukauden pysytellä annostuksessa joka kolmas päivä ja vasta ensi kuun alussa kokeilla taas kerran antovälin pidentämistä. 

Ruokarintamalta kuuluu seuraavaa: saksanhirvenkäristysliha on nyt pannassa. Vili kai on saanut siitä tarpeekseen. Vilillä on merkillisiä tapoja kyllästyä totaalisesti johonkin ns. herkkuun. Ensin oli piimä, mitä lutkutettiin innokkaasti, sitten ykskaks tuli stoppi. Seuraavaksi broilerinkaulat, alkuun herkkua, nyt inhokki. Ja nyt vielä nuo hirvenlihat.

- Kauppahallin Jokisen lihamyymälässä kuulemma on tiistait ja torstait parhaita päiviä löytää koiralle luita ja lihoja.
- Sieltä hallista ostin poronlihatiskiltä kalliilla? hinnalla (10 euroa kilo) kalkkunan jauhelihaa pakasteena.
- Turun Itäkeskuksen Basaarissa puolestaan myytiin pakastealtaassa samaan hintaan kalkkunan fileeleikkeitä vähän yli kilon pakkauksissa, tällä kertaa ne jäivät ostamatta.
- Luojanlykky on omistaa pienikokoinen koira...

Vihannes- ja kasvislisukkeista Vili ei pidä ollenkaan, ronkeloituu ruokansa suhteen, jos siinä on kasviksia, vaikka olen niitä minimaalisen vähän siihen laittanut. Mieleni tekisi nyt tehdä puuroa ja antaa sitä hiukan kasvisten asemesta. Jostain muistan bonganneeni, että viljojen osuus ei saisi olla kuin 10% ruuan kokonaismäärästä, Vilin kohdalla se olisi jotain 25 grammaa. Siis hyvin vähän.
Täytyy kysyä ensin luontaishoitajan mielipidettä asiasta.

2 kommenttia:

Liftari kirjoitti...

Viime talvi oli aivan poikkeuksellinen kutinoiden suhteen. Meillä kutisi kaikki koirat (tyttären koirat olivat putkiremonttia paossa meillä)ja eläinlääkäri sanoi omiensa kutisseen ihan harmiksi asti. Että yleinen ilmiö ehkä eikä niinkään koirakohtainen. Aloe-suihke tuntuu tepsivän meillä hyvin.
Me olemme nyt tämän viikon joka toisessa päivässä tuon massutaudin seurauksena, mutta ensi viikolla siirrymme taas joka kolmanteen päivään. Jospa joululahjaksi sitten saisi sen joka neljäs päivä.
Meillä on kongi käytössä työpäivinä. Se antaa puuhaa aamupäiviksi, kun ollaan poissa. Kongin sisällön määrä sitten vaan vähennetään päivän ruoka-annoksista.
Ihana kuva Vilistä. Hurmuripoika <3

Hanne kirjoitti...

Maija,
tuo kuva on otettu eilen tuulisella säällä, kuten Vilin karvoista huomaa. Minustakin kiva kuva.
Vili ei joudu pitkiä aikoja olemaan yksikseen eikä edes päivittäin, joten kong olisi turha antaa oikein usein. Se on kyllä kiva vempele jättää yksinjääville koirille ajankuluksi, varsinkin jos käyttäisivät sen ajan muuten johonkin ei-toivottavaan toimintaan...