Vähän kaikenlaista ja sitä sun tätä. Mitään suurta teemaa ei ole, vain pikkuisia juttuja arjesta.
Aluksi kuvia Vilin nokosilta.
 |
| klo 17.08 |
 |
| klo 17.30 |
 |
| klo 17.32 |
 |
| klo 17.36 |
Ruokailut
Ruokailu on kahden koiran kanssa ollut helppoa. Toisin oli silloin edelliskesänä, kun Sindi oli hoitokoirana ja Vili söi vain rajoitettuja ruokia. Piti vahtia, ettei Vili saanut mitään Sindin kupista, yritystä kyllä oli. Pyrin ruokkimaan Sindin Vilin ulkoilun aikana, kauhea kiire ja stressi siitäkin oli. Nyt Betsin kanssa syövät tasan samoja ruokia, nappuloita saavat päivässä vain muutaman kappaleen aktivointitarkoituksessa. Ruokakuppiin tulee siis keitettyä, survottua perunaa, hiukan munakokkelia, NEU:n lintupakastetta tai keitettyä sydäntä/kieltä/kanaa/heppalihaa, hiukan tölkkiruokaa, loraus pellavaöljyä, avot, hyvää ruokahalua! Ja sitä on piisannut.
Uusin "keksintö" Vilin gourmet-keittiön ruokalistalla on munakokkeli. Olen huomannut, että keitetty muna ei tee kauppaansa, ja onhan se kuivaa ja kaiken lisäksi valkuainen menee hukkaan.
Vilin munakokkelin ohje: kananmunia (4-6 kpl), pari ruokalusikallista vettä, seos vispilöidään sekaisin, kuumalle pannulle pieni nokare voita ja siihen kaadetaan munaseos. Lastalla vedellään seosta pannulla sekaisin, sen verran vain, että munaseos hyytyy, mutta jää mehevän kosteaksi. Aavistuksen verran suolaa voi halutessa laittaa joukkoon. Valmista hetkessä! Jääkaapissa säilyy monta päivää hyvänä.
 |
| Munakokkelia á la Vili |
Broilerin raa'at ja pakastetut kaulat ja sydämet ovat välipaloina ja herkkuina maistuneet molemmille koirille. Osaavasti vaativat aamuin illoin annosta suoraan pakkasesta, istuvat kuin tatit pakastimen edessä. Ovat paljon edullisempia kuin mitkään teolliset välipalat ja varmasti terveellisempiä. Kuulemma näillä tuotteilla on valitettavasti saantivaikeuksia juuri nyt, liekö lomakausi syynä.
Käsityöt
Aloittamani palapeitto valmistuu hitaasti, mutta varmasti. Into sen kutomiseen on vähissä, joten siksi "hitaasti".Tässä kuva ikivanhoista patalapuista, jotka olen virkannut vuonna nolla. Silloin olin todella innostunut näihin, virkkasin niitä lahjoiksi koko tuttavapiirilleni. Nämä kolme jäivät muistoksi, koska ne on virkattu ohuemmasta langasta ja siksi kooltaan turhan pieniä. Ohje, alunperin italialainen, on edelleenkin tallella, ties vaikka uusi innostuksen aalto iskee...
*******
Video koirahisseistä. Ne on tarkoitettu vanhoille, lonkkavikaisille, selkävammaisille ym. vaivoja poteville koirille, joille ei enää suositella portaiden kävelyä. Video on saksankielinen, mutta kuvat kertovat kaiken.
Betsin viimeinen viikko meillä alkaa. Hyvin on pärjätty. Vilin ja Betsin suhde vaikuttaa läheiseltä, Vilillä ei enää ole ns. taka-ajatuksia Betsin suhteen, vaan nyt seurustellaan kuin sisko ja sen veli.
 |
| missä ne viipyy, eikö ne jo tuu... |
12 kommenttia:
Tuo nukkumiskuvasarja on mainio. Tosin herää pienen pieni epäilys Vilin tunteesta hienoa sohvaansa kohtaan:)
Odotas vain kun Betsi matkaa kotiinsa. Voi tulla Vilille ihmeen ikävä... M-L ja Ossi
Wuh huh, kun meitä äipän kanssa huvitti noi Vilin nukkumisasennot. Aivan mahtava karvapörrikkä. Tuleekohan Vilillä ikävä Betsietä?
Äippä pyys sanoon, että nättejä patalappuja. Varmaan ovat saajat olleet tyytyväisiä.
Mainio tuo unikuvasarja :D Pedissä tulee kuuma, pitää siirtyä lattialle ja lopulta antaa masulle ilmakylpy, sama tapahtuu täälläkin.
Niinpä, tiedä häntä, mikä voima siirtää Vilin lattialle, luulisin, että hänelle tulee kuuma, mutta arvelua sekin vain.
Jännityksellä odotan, huomaako Vilin olemuksessa jotain, kun Betsi lähtee. Nyt on ainakin ollut kovin väsyneen oloinen. Tyttöseura taitaa olla aika rasittavaa...
Luulenpa, että Vili tulee Betsiä kaipaamaan, ilo on sitäkin sitten suurempi, kun tapaavat jälleen.
Sano äipällesi, että itse tykkäsin noista patalapuista ihan hirmuisesti, saajien onnellisuudesta en osaa sanoa mitään, ei ainakaan kukaan pyytänyt lisää virkkaamaan...
Sinä sen sanoit, juuri noin se on täälläkin, vaikka "eräät" epäilevät ihan muuta...
Hieno kuvasarja valuvasta Vilistä :-) kyllä teillä on hyvät tarjoilut koirille, mahtaakohan neitivieras suostua ollenkaan lähtemään kotiin moisten herkkujen ääreltä? :-)
Voi Vili sua <3<3 Lötköpötkö-Vili. Kiitos munakokkelireseptistä. Miten ei oo tullu noin yksinkertainen juttu mieleen. Olen ihan väärin kuvitellut tuon säilyvyyden, johtuisko siitä. Mutta nytpä kokeillaan heti tänään, kun on Onni ja Tiukukin vieraisilla. Jos vaan ehditään, kun menevät jo takaisin kotiin iltasella. Mutta jaan kyllä vinkin tyttärelle. Keitettynä kananmuna maistuu kolmikolle tosi hyvin.
Saas nähdä mikä autiuden tunne tulee, kun Betsi lähtee. Niin Vilille kuin teille. Meille tulee se joka kerta, kun tuo kaksikko lähtee ja Essi jää.
Ihania patalappuja. Mun toinen peittovirkkuu on myös varmaan ikuisuusprojekti, mutta näitähän virkkais välissä niistä lankapätkistä, joita ei peittoon voi tai viitsi käyttää.
Terkkuja Vililään Essilästä. Puolentoista viikon päästä alkaa kesäloma. Jeeee !!!!
Luin ensilukemalla, että "mikä autuuden tunne tulee, kun Betsi lähtee" ja ehdin jo iloita, että tästä seuraakin jotain hienoa eli autuutta. Toinen lukemakerta toden sanoi eli autiutta onkin luvassa. Aivan varmasti, kun tuo iso tilaavievä ja jaloissa pyörivä Betsi on poissa ja meitin pyttyviileä Vili on jossain koivet oikosenaan nauttimassa olemassaolostaan.
Ikuisuusprojektit ovat tällä iällä juuri sopivia haasteita, pysyy ajatus tiukasti tulevaisuudessa, eikä ehdi piehtaroimaan menneisyydessä.
Makoisaa lomanodotusta, se on kesäloman parasta aikaa ja terveisiä Essilän väelle!
Betsin on tarkoitus laihtua, se tuli Venäjältä jo melkoisen pulskana ja hiukan on hoikistunut, mutta liikaa on edelleenkin niitä kiloja nuorella koiralla. Itsellä ei mitään tietoa, kuinka suuria annoksia tuollainen koira tarvitsee, joten on jätetty varsinaiset kaloripommit kokonaan pois ja muuten annettu aika reilusti sitä perusruokaa.
Ei meillä sentään mitään gurmeeta syödä, vaikka Vili sellaista kaikille uskotteleekin...
Vili nukkuu kuten Aslan, ilmeisen kuuma on turkkinsa alla pedissään, luulen ma :) Koirien selkämakuuasennot ovat aina yhtä söpöjä :) Jossakin aiemmassa postauksessa/kommentissa taisitkin mainita siitä, että vatsaansa poteva koira ei nuku selällään ja saman olen minäkin kuullut ja yhtälailla iloitsen aina kun Alphonse nukkuu selällään :) Lisäksi voisi kuvitella sen kertovan, että koiran olo on turvattu; turvattomaksi itsensä tunteva koira ei ehkä välttämättä nuku vatsaansa paljastellen. Tai mene ja tiedä, mutta näin olen aina asian ajatellut :)
Koirahissi oli mainio, just tuossa yhtenä päivänä totesin, että tuolihissi yläkertaan olisi kätevä :) Siihen voisi tällätä mäyräkoirat matkustamaan ja pistää jotakin painavaa menemään yläkertaan jota ei haluttaisi kantaa. Itsehän, luonnollisesti, aina juoksisin rappuset ylös enkä suinkaan koskaan moista vempelettä käyttäisi, köh, köh ;)
En minäkään sellaista hissimahdollisuutta käyttäisi, en toki... En kylläkään uskaltaisi koiraani lähettää avoimessa korissa ylös, kuten siinä videossa eräs pariskunta teki.
Lähetä kommentti