Kuvien kertomaa

Betsin nöyrääkin nöyrempi katse ja koko olemus tuntui aluksi häiritsevältä, oudolta. Vili kun on kaikkea muuta kuin nöyrä, niin en oikein ollut tottunut nöyriin ilmeisiin. Saksanpaimenkoiria netissä katsellessani näin tämän saman ilmeen useilla, onko se palveluskoirille tyypillistä, sitä en tiedä. Betsi on myös innokas tassunantaja, paiskaa kättä kuin kunnon työmies ja tarvittaessa molempia. 

On ilmeisen älykäs koira, hoksaavainen ja helposti oppiva. Kehoituksesta sekä kehoituksetta istuu, menee maahan, antaa tassua, odottaa ja tulee heti luokse kutsuttaessa. Vaikka on kasvanut venäjänkielisessä ympäristössä, niin tuntuu ymmärtävän kaiken kaikilla kielillä. Minäkin sanoin Betsille harashoo, mutta siihen ei reagoinut mitenkään, ehkei siellä ole sellaista sanaa käytetty. 

Ensihetki uudessa kodissa viime tammikuussa

Oman nimensä Betsi sai pitää muuttaessaan Suomeen, se kuulosti ihan kauniilta eikä haluttu sitä ainoaa omaa asiaa eli nimeä muuttaa, kun kuitenkin on varmasti ollut kova koettelemus aralle koiralle muuttaa tänne Suomeen, uuteen kotiin ja kieleen. Kuvassa ressukka jähmettyneenä ulko-ovelle juuri saapuneena.

Mikäs tässä on ollessa...

Vili odottaa ulkoiluvuoroaan

Saatiin molemmat koiruliinit samaan kuvaan!

Näin kaunis puu kasvaa eräällä pihalla,
mikähän lienee nimeltään...

Vili-puudelihan siinä, kaimakset