Koirakaksikko

Vielä kaksi viikkoa saatte seurata/joudutte seuraamaan Betsin ja Vilin yhteiselon kiemuroita. Itselläni ei ole aikaisemmin milloinkaan ollut yhdistelmää narttu-uros. Paitsi Sindi-koira, joka oli myös narttu, mutta jo iäkäs ja urosmaisesti käyttäytyvä, ettei Vilin ja Sindin suhde ollut millainenkaan. Täydellisen neutraali.

Kaksi kerjäläistä

Betsi on siis 2½ vuotias ja Vili 3½. Ajatusmaailmaltaan nuoria aikuisia kumpikin. Jos tuota suurta kokoeroa ei olisi tai olisi edes suuri piha, jossa juosta vapaana, niin kaksikko olisi täydellinen kaveripari. Nyt aamuin illoin saavat sisällä leikinpuuskan, Betsi on aina se aloittaja. Siinä tuoksinassa saa kalustus uuden mallin, kädenkäänteessä (=käpälän-) isokin matto on toisin päin ja pöytä tyhjenee tavaroista. Ulkona leikkimistä talutushihnojen varassa ei voi ajatellakaan, Vili kokee olevansa vaarassa, eikä suotta. On tuo Betsi  kooltaan kuin vasikka, painavat tassut ja koheltaa korkeine jalkoinensa miten sattuu.

Leikki alkaa

Olen nyt hyödyntänyt parhaani mukaan laumakäyttäytymisen vaikutusta Viliin. "Seura tekee kaltaisekseen" eli olen antanut Vilillekin raakaravintoa, josta ei muuten yksin ollessaan erityisemmin välitä. Nyt on syönyt sujuvasti broilerin kauloja ja sydämiä, joita annan herkkuina molemmille koirille. Aikamoinen aherrus on kyllä ensin sulatella kaulat ja sydämet ja eritellä ne toisitaan irti, sitten pakastaa ne uudestaan erillään ja sitten vielä jäätyneinä pakata pusseihin. Vaan mitäpä sitä ei tekisi koiriensa hyväksi... Broilerin kaulat maksoivat 4,30e /kg ja sydämet 2,50e /500g.

Nakki poskessa

Betsi on oppinut Vililtä pakkausten avaamista, jopa rapiseva paperipussi kelpaa revittäväksi, vaikka ensin alkuun se kova rapina pelästytti. Sivusilmällä Betsi tosin vilkuilee, jospa Vili saa aikaisemmin pakettinsa auki, niin voisi käydä nopeasti saalistamassa. Aamulenkin jälkeen molemmat saavat paketeissaan puolikkaan koiranakin. Erotuomarin virkaa hoitelen minä siinä sivussa, Vili on niin paljon hitaampi avaamisessa ja syömisessä, että tarvitsee meikäläisen tukea.
Tämä toisen matkiminen on hieno juttu oppimismielessä, tosin ei-toivotut tavat tarttuvat myös. 

Lepohetki

Luulitko, että nukuin?

Kävin ostamassa Betsille kolme isoa puruluuta ajankuluksi. Annoin ne kaikki kolme heti, koska halusin saada selville, millaisesta Betsi tykkää eniten. Tyttö oli ihan sekaisin, kun ei voinut kaluta kaikkia kolmea yhtä aikaa, vaan piti vahtia, ettei vaan tuo Vili tule varastamaan. Ei, eihän Vili välittänyt niistä juuri mitään, mutta Betsi vahti innokkaasti. Sitten jätin Betsille yhden, jonka kanssa viihtyikin koko illan.

Kuulin eläinkaupan myyjältä, että  "Loimaalla, Turun lähellä, on EU:n ainoa puruluita valmistava tehdas Aristo Oy. Nämä luut ovat laadukkaita ja taatusti salmonellasta vapaita. Valikoimien pääosa valmistetaan hirvennahasta. Muut puruluut tulevat usein Kiinasta vaikka pakkauksessa olisikin suomenkieliset merkinnät". Kuulosti aivan uskomattomalta, mutta tarkistin tiedon netistä ja näin on.

Betsi ja lempiluu

Ulkokuvia ei valitettavasti tule otettua, koska ulkoilevat eri aikaa, eri suunnilla tai peräkkäin.