 |
| Seudun koirien deittitolppa |
Vilin elämä on sujunut oikein hyvin. Ei ole siitepölyt ainakaan vielä vaivanneet, vaikka koivu kukkii. Saa sitten nähdä, miten heinäkuu sujuu, viime vuonna se oli hankala kuukausi. Siitepölyallergiaa tosin ei testien mukaan pitäisi ollakaan.
 |
| Kyttä asemissaan |
Ruokailut ovat löytäneet oman paikkansa Vilin elämässä, ne painottuvat iltaan eivätkä aiheuta enää harmaita hiuksia emännällekään, niitä kun on siunaantunut jo muutenkin ihan tarpeeksi. Vili painaa 8,4 kg eli ihan hyvässä lihassa on poika pysynyt.
Kerjuukin kannattaa. Hauskasti Vili istuu jääkaaapin edessä ja mouruaa, jos haluaa jotain juuri jääkaapista. Jos haluttava löytyykin pakastimesta, niin sitten Vili mouruaa pakastimen edessä. Pakastimesta Vili saa joko luun tai naudanmahapalleron. Hyvin on Vili meidät ihmisensä kouluttanut, heti juostaan ja kiireenvilkkaa, kun Vili pyytää eli mouruaa keittiössä...Meidän viisas Vili.
 |
| Palkintopallilla |
Jo todella kauan on ollut närästyksen puolesta rauhaisaa, kunnes pari päivää sitten Vili valvoi yön. Aina kun kylkeä käänsin, näin pojan istuma-asennossa. Arvasin jo, että nyt eivät asiat ole hyvin. Aamupuolella Vili kiipesi sänkyyni ja se on sitten jo varma merkki jostain vaivasta. Aamulla löytyi oksennustakin matolta.
Vili piti paastoa seuraavan päivän, sai muussattua perunaa lääkkeeksi ja illalla olikin jo nälkäinen ja söi runsaasti. Ruuan sekaan laitoin hiukan sitä mineraalihiekkaa/vihreää savea ja tavallista reilummin perunaa.
 |
| Rakennustarkastaja kierroksellaan |
Nyt vaikuttaa taas olotila paremmalta, mutta olen silti varpaisillani. Niin on huonoja muistoja tuosta närästyksestä. En tiedä, auttaako tuo muussattu peruna tai se mineraalihiekka, joka tapauksessa Vilin vointi kohentui. Lääkkeisiin en haluaisi turvautua, vasta sitten, jos muu apu ei auta.
Hiukan on Vili viikon aikana nuoleskellut tassujensa nilkkoja, ei kuitenkaan paljon ja on heti lopettanut, kun olen katsonut päin tai rykäissyt hiljaa. Luulen näin jälkikäteen, että nuoleskelun syynä on ollut tuo harmittava mahavaiva.
 |
| Täällä näitä kaivonkansia piisaa |
8 kommenttia:
Elä sinä vili huoli, joskus sitä vaan on sellanen fiilis, että tekee mieli vähän kirputtaa. Ja jos massua hiukan kivistää, ei ihme jos haluttaa sitten tehdö jotain oheistoimintaa.
Essillä on nyt perunan kanssa ollut massu parempi. Olen reilusti lisännyt jauhelihan määrää raakana. yäritämme mennä kohti barffaamista niin kuin vain pääsemme. Tuskin ihan 100%asti pääsemme noiden allergioiden vuoksi. Mutta antaas kattoo ny.
On todella hyvä mieli, kun sinä Vili olet nyt niin hyvässä kunnossa. Siitä voi tosissaan olla iloinen. Ja se antaa uskoa siihen, että meilläkin alkaa aurinko paistaa tänne omaan risukasaamme myös. Ehkä jo ihan kulman takana.
Terveisiä Vililään täältä Essilästä.
Ootko kokeillu maitohappobakteereja (tehobakt) enshätään noihin närästyksen kaltaiseen oireiluun? Josko ne vähän tasapainottais massun toimintaa, kun niitähän on käsittääkseni hyvä syöttää silloin tällöin kuureina? (voi olla että muistan väärinkin)
Pääasia ettei kutinaa näy, ja närästely on vähäistä :)
Kiitos creek, että muistutit. Olenkin joskus antanut kuuriluontoisesti Tehobaktia ihan hyvällä menestyksellä. Nyt ei heti tullutkaan mieleeni, kun ei vähään aikaan ole tarvinnut pähkäillä tuon nnärästyksen takia.
Otanpa nyt heti Tehobaktin esiin, etten unohda.
Tiedäthän, kuinka herkässä ovat nuo hälytyskellot, jos pieninkin epäilys ilmestyy näköpiiriin. Siksi olenkin kiitollinen jokaisesta hyvästä päivästä ja niitä onkin piisannut.
Hieno juttu, että tuo uusi dieetti tuntuu sopivan Essille. Eikä sillä väliä, onko joku juttu 100% vai ei, pääasia on se vointi. Kyllä Essikin on niin hyvällä tiellä,että onnitella sopii! On meillä ollut onnea matkassa, eikös vain?
Ei mittän. Nuo alkuperäiset hyväksi haivaitut, turvalliset, pakkaa joskus unohtumaan, tääläkin eräänkin kerran :)
Täälläkin on päästy taas ruokailun suhteen tasapainoon, kun emäntä luopui raakaruokakokeiluistaan ja palasi nöyränä vanhaan kunnon jauhelihaan. Desi nappuloita sotkettuna jauhelihaan - kippo tyhjenee heti kerralla ilman epäileviä tuijotuksia ja kiertelyitä. Ja mikä parasta, Euroshopper-jauheliha kelpaa oikein hyvin, se on jopa suomalaista lihaa ja hintakaan ei päätä huimaa, 2,15e/ 400g. Emäntä ja koira ovat tyytyväisiä!
Vili on hyvässä painossa, Jaloa yritän hinata lähemmäs sitä kahdeksaa kiloa, ehkä se näillä ruokailuilla onnistuukin jo...
Ja kerta kerran jälkeen jaksan ihastella Vilin viisasta ilmettä, ihan äärettömän komea tipsu mielestäni!:)
Onko Jalo mielestäsi liian hoikka? Pitkäselkäiselle rodulle on parempi olla liian hoikka kuin lihava. Tosin Viliä ei eläinlääkärikään sanonut lihavaksi, vaan sopivaksi. Vilillä oli jo pentuna kerran tämä sama paino, mitä mahtoi olla puolivuotias vasta, silloin ell valitti lihavuudesta. Vili oli silloin vielä nappularuuassa pääasiallisesti. Söi ihan hirmuisesti, liekö pidetty nälässä kasvatuskodissaan...
Syökö Jalo sen jauhelihan raakana vai kypsennettynä? Vili ei millään lämpene raakaruokaan, hiukan voi ottaa, mutta siihen se jää. Eli kypsää saa poika ravinnokseen. Jauhelihaa en tosin ole kokeillut. Onko Jalon sapuska nautaa vai possua?
Täytyy todeta, että hyvin oot ihmises kouluttannu. Meijän väki on vielä eskariasteella... Komeita poseerauksia.
Lähetä kommentti