Sivut

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Ronkeli konkeli


Hohhoijaa, taas puhutaan minusta...

Otsikko jo kertookin, että puhe on Vilistä. Hänestä on kehittynyt todellisen nirso ja valikoiva. Mietin kyllä sitäkin, että ehkä asia ei olekaan niin, vaan nirsous ilmenee, koska ei ole oikeastaan nälkä. Siis tulkitsen sen tavallaan väärin. Vili painaa noin 8,5 kg eli on ihan normaalimitoissaan, kylkiluut tuntuvat ja vaikuttaa käsin kosketellessa laihalta, hoikalta, missään tapauksessa Vili ei ole lihava. Paino tuntuu suurelta tiibetinspanielille, mutta Vili on valitettavan pitkä poika, sellainen metrin pätkä.



Käväisin paikallisessa Musti & Mirri-liikkeessä ostamassa muutaman maistiaispötkön Maukas-ruokaa. Liikkeeseen oli ilmestynyt moderni pakasteallas, jossa oli siististi kaikki tuotteet esillä, raakoja luitakin monta eri sorttia. Ostin sieltä Vilille yhden ison sian ns. disney-luun, se ei tosin saanut Viliä lämpenemään ajatukselle. Luu päätyi sitten Betsi-koiralle, joka ahmi sen parissa tunnissa silmät innosta loistaen. 



Kaupasta mukaan lähti tällä kertaa vain kypsiä valmisteita, raa'at eivät olleet Vilin mieleen. Kirjoitin myös asiakaspalveluun kysyen tarkempia tuoteselosteita, ettei tarvitse pakastepötkön päältä kopioida. Sieltä tulikin nopeasti ystävällinen vastaus. Uusi paranneltu Maukas-esite on menossa painoon, siinä on nyt tarkat tiedot kaikista tuotteista. Sainkin siitä pdf-version sähköpostiini. Uusi esite on oikein hyvä. Näytille laitan tähän niiden kypsien tuotteiden tuoteselosteet. Klikkaamalla kuvat saa isommiksi.
  
* Jos olet kiinnostunut saamaan uuden Maukas-esitteen, niin ota yhteyttä sähköpostitse, niin lähetän sen sinulle. 
(en osaa liittää itselläni olevaa pdf-tiedostoa tänne linkiksi...)


Vili ei näistä uusista ruuista ollut lainkaan kiinnostunut, syö kylläkin sekoitettuna muuhun. Maisteltu on Junior ja Adult. (mielestäni koira voi satunnaisesti syödä aikuisenakin juniori- ja energiaruokia). Sulattuaan ruuat olivat aika kosteita verrattuna NEU:n tuotteisiin, ei sentään vetisiä, kuten ne raakapakasteet. Kosteus on ehkä eduksi, jos sekoittaa sitä kuivamuonaan. 



Vili on voinut oikein hyvin. Ruokailuongelmista huolimatta. Luulen, että ne ongelmat ovatkin vain minun ongelmiani. Vili saa nykyään kaksi kertaa päivässä ruokakupin eteensä, syö molemmilla kerroilla tai ainoastaan illalla, useimmiten vain illalla.
Aikuiselle koiralle se onkin täysin riittävää. Olemme sen verran lepsuja, että Vili saa päivän mittaan muutamia välipaloja, mm. nakinpuolikkaan, käy kerjuulla ja onnistuu saamaan jotain lautaselta jne... Vaan miksipä olla liian tiukkapipoinen? Pipo kiristää muutenkin jo liian usein.


*******

Vilin palvova katse, kohteena Betsi ♥


3 kommenttia:

Emmi kirjoitti...

Meilläkin Artturi painaa äskeisen mittauksen tuloksen mukaan 8,2kg. On timmissä kunnossa, paino luultavasti kun on astetta liian iso tipsuksi ja paljon lihasta:)

Aikku kirjoitti...

Ollin mielestä ihmisen ei pidä olla tiukkapipoinen vaan herkkupaloja on suotavaa antaa aina silloin tällöin. Erilaisten operaatioiden kuten tippojen laittamisen tai kynsien leikkaamisen yhteydessä herkkupalat ovat pakollisia.

Terkkuja Olli, noin 11 kg

Marja-Leena kirjoitti...

Mies on meillä paljon hövelimpi noiden herkkupalojen suhteen kuin minä. Minulta tippuu Ossille varsinaisia herkkuja vain silloin, kun syötetään lääkkeitä, putsataan korvia tai leikataan kynsiä tms. Kun mies tekee itselleen iltapalaa niin Ossi on takaviistossa vahtimassa, että vuorenvarmasti saa juustoviipaleensa. Huoh. Tulikin mieleen, että pitäisi antaa kevään matolääke:)