Sivut

lauantai 15. tammikuuta 2011

Nysse sitten tuli

 Ilmanpuhdistin!

Ei ole kauneudella pilattu kylläkään. Emmepä me muutkaan täällä ole, joten hyvin sopii joukkoon.
Tuossa se on puksuttanut pari päivää. Ääni ei ole paha, pienemmällä säädöllä se ei kuulu oikeastaan ollenkaan.
Liekö illuusio vai totta, mutta minusta tuntuu, että ilma on täällä sisällä raikkaampaa, puhtaampaa.

Jos se on illuusiota, niin ihan kiva illuusio.


Vili voi edelleenkin hyvin, siitä olen oikein mielissäni. Ruokavaliota haluaisin muokata vaihtelemmaksi, mutta juuri nyt mennään perusasetuksilla eli ei mitään vähänkään epämääräistä. Pidän niin monia ruokia epäilyksenalaisina...
Lisäravinteista annan nyt vain öljyjä, Multimix-jauhetta ja maitohappobakteereita. Kahta ensimmäistä säännöllisesti. Tietenkin lisäksi kortisonia, nyt on tämä viikko menty annostuksella 2,5 mg joka 3. päivä.

Lopettelen yhteistyötä luontaisterapeuttimme kanssa. Häneltä olen saanut runsaasti kullanarvoista tietoa ja ohjausta, lähes viikottain ollaan vaihdettu kuulumisia ja hän on ollut tarpeellinen tuki aina, kun on tiukka paikka tullut. Toivottavasti hän jää seuraamaan Vilin vaiheita tämän blogin välityksellä.
Nyt uskon pärjääväni eteenpäin Vilin kanssa. Olen sisäistänyt ja oppinut soveltamaan käytäntöön aika hyvin kaikenlaista tietoa. Enää en pidä niin tarkkaa kirjanpitoa kaikesta, ainoastaan kortisonin antamisen merkkaan muistiin ja sen, jos annan jotain uutta ruokaa.

Olen jopa oppinut sietämään takapakkia vähän paremmin kuin aikaisemmin. Kaikkeen tottuu, kun tarpeeksi usein toistuu, niinhän se on. Olen oppinut myös sen, että sieltä murheen laaksosta johtaa aina tie parempaan, joskus pitkäkin tie...

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Sen kunniaksi vaihdoin blogin nimeäkin. Se on nyt Vilinää ja alaotsikkona allergisen koiran blogi. Tämän tarkoitus on kohdistaa pääpaino Vilille ja toissijaisesti allergioille. Tällä on enemmänkin sellainen psykologinen taka-ajatus, blogin sisältö pysynee tulevaisuudessakin melko samana.

4 kommenttia:

Arttu kirjoitti...

Hienoa juttu, että Vili voi paremmin. Maltahan mielesi, älä anna vielä hetkeen mitään uusia ruoka-aineksi. Ja kokeile vain yhtä kerrallaan. Ei tarvi palata sitten kauhean pitkältä takaisin, jos tulee takapakkia, kuten meillä kesäisten kokeilujeni aikaan.

Hanne kirjoitti...

Mai,
minullakin on tuoreessa muistissa meidän takapakit. Kovin herkästi en anna nyt todellakaan mitään lisuketta Vilille. Ensin haluan nähdä, pysyykö vointi hyvänä näilläkään eväillä...

Maija kirjoitti...

Terveisiä Vilille! Toivottavasti ei kutituta piiitkään aikaan :-D

Liftari kirjoitti...

Hups, toinenkin Maija ilmestynyt bloginlukijaksi. Täytyy varmaan keksiä jotain nimen jatkoksi ettei kukaan luule minun sanomisiani hänen sanomikseen.
Kiva nimi blogilla nyt, paljon positiivisemman oloinen ja kuvaavampi. Ja kertoo enempi siitä, mistä on kyse, Vilin elosta ja olemisesta.
Mukavaa, että Vili voi hyvin ja olette päässyt tuohon joka kolmas päivä annostukseen.
Essi on nyt saanut Kverillaa. Mitään suurempaa muutosta en vielä ole huomannut, muuta kuin sen virkeyden likassa. Yhtään ei ole iho reagoinut, joten todennäköisesti sopii. Nyt odottelen sitten mitä seuraa parin viikon käytön jälkeen, alkaako tuote purra halutulla tavalla. Sekoitan Kverillan kapselista aamuruokaan ja hyvin uppoaa, eli mitään äklöä sivumakua siitä ei tule.
Huushollia on nyt siivottu pölyttömämmäksi. Vielä on yläkerrassa kesken tuo siivousrumba. Odottelen kokemustietoa tuosta ilmanpuhdistajasta. Sitten on laitettava se mietintämyssyyn, jos se teillä tuntuu tepsivän Vilin suhteen. Ajattelin nimenomaan kevään siitepölyjen alkaessa tulvia, että oliskos siitä juuri silloin merkittävää apua. Kerrothan miten menee.