Masennuksen alhosta kohti uusia ulottuvuuksia!
Pohdintojeni tuloksena päätin heittää kanat nurkkiin ja tehdä Vilistä porokoiran. Kanadieetti ei ole tuottanut toivottua tulosta, ikävä kyllä. Kana olisi ollut niin helppo ruoka, mutta kun ei niin ei.
Yritetään nyt porolla. Se eläimenä ei ole osana tehotuotantoa, vaan ymmärtääkseni vaeltaa vapaana ja villinä, kunnes poroisäntä päättää päättää sen elinpäivät. Toivottavasti saatavuusongelmia ei tule.
'Poron liha, poron luut, poron maksa,
tattari, jäävuorisalaatti, lehtisalaatti, kurkku, pellavasiemenöljy.
Tuote sopii yleensä eliminaatiodiettiin ja allergisille koirille.'
Pitäisikö ehkä sittenkin uskoa eläinlääkäriä 'turhaa touhua'?
Luin juuri netistä, että eläinlääkärien koulutuksessa on kurssi ruuasta ja ravinnosta vapaaehtoinen. Siis jos se ei eläinlääkäriksi valmistuvaa kiinnosta, niin ei tarvitse sitä tietoa päähänsä päntätä. Sellainen eläinlääkäri kai sitten neuvoo asiakkaitaan kuivamuonateollisuuden edustajien jakaman tiedon perusteella...
Mitä Viliin tulee, niin kortisoninpuolikas per päivä, taas kerran. Olin turhan optimistinen vähentäessäni lääkettä.
Jatkossa yritän hillitä optimismiani ja ruveta pessimistiksi. Hehheh.
2 kommenttia:
Pidetään peukkuja, että poro sopii paremmin :)Eikalle on sopinut ok, annoin hepanlihan seassa vähän. Haju vaan oli aika voimakas :o Tänään tuli lempimuonan tilaus ja sen mukana vihannessekoitus, joka sisältää juuri noita mainitsemiasi salaatteja, kurkkua ja pellavasiemenöljyvä. En tiennytkään että sopii allergiakoirille. Huomenna sahaamaan tästä palasia...
Ihan naurettavaa tuo ettei ruoka ja ravintokurssi ole pakollinen ell koulutuksessa!!!
t. Heli ja Eikka
Juu, pidetään peukkuja koiriemme puolesta! Pidäthän minua ajantasalla Eikan asioissa.
Ei uskoisi, että saha kuuluu nykykoiranomistajan varusteisiin, mutta niin se vaan on. :)
Lähetä kommentti