torstai 22. heinäkuuta 2010

Mietteitä barffauksesta ja vähän muustakin

En ole ääripäiden kannattaja missään asiassa. Fanaattisuus ei mielestäni ole hyvä asia, sillä se sulkee silmät kokonaisuudelta ja uudelta tiedolta.
Ruokinnassa kannatan luonnonmukaisuutta, mutta en siis ole minkään suunnan fanaattinen puolestapuhuja.

Koira on elänyt ihmisen seuralaisena aikojen alusta ja vaikka koira polveutuukin sudesta, niin susi se ei silti ole. Susi on villieläin, koira kotieläin. Vaikka kuinka geeniperimä on molemmilla sama/samankaltainen, niin kautta aikojen ovat susi ja koira viettäneet erilaista elämää.
Koira on sopeutunut ihmisen kaveriksi ja vaikka se on perimältään susi ja lihansyöjä, niin se ei mielestäni tarkoita sitä, että koiran pitäisi syödä kuin susi. Lihan osuus ruokinnassa on hyvä olla korkea, mutta en kannata lähes 100% lihasta koostuvaa ravintoa.

En tarkoita barffauksen olevan väärä tapa ruokkia koiraa, päinvastoin, minulla ei ole mitään sitä vastaan. En vaan pidä tarpeellisena ruokkia koiraa kuin sutta. Siihen suuntaan kyllä, mutta ei ihan.

Luonnonmukaisuudesta puheen ollen, kuivamuona on mahdollisimman kaukana siitä. Moni koira pärjää ”hyvin” läpi elämänsä pelkällä kuivamuonalla, mutta yhtä usea koira kärsii monenlaisista vaivoista joutuessaan nappulansyöjäksi. Itse voin kuvitella antavani omalle koiralleni nappuloita ns. nameiksi, kuten lapsille annetaan karamelleja.
Vähän ja harvoin.

Viljojen osuutta haluan pitää pienempänä kuin lihan, raakojen kasvisten runsasta antamista en jotenkin osaa pitää tarpeellisena tai edes hyvänä.

Nykyään monet koirat saavat todennäköisesti valtavan määrän aivan turhaa ruokaa, herkkutikkuja, puruluita, koiransuklaata jne. Aivan kuin lapsetkin, karkkeja mahan täydeltä. Vaatii jonkin verran totuttelemista, että ei osta eikä anna koiralle noita turhia herkkuja, onhan niin mukavaa helliä omaa lemmikkiä, joka anovin silmin kerjää. Hetken huvi ja jo kerjätään seuraavaa herkkutikkua…
Puruluita kohtaan tunnen antipatiaa. Kunnon iso raaka luu kaluttavaksi, jo ihan pikkupennuille, se on luonnonmukaista ja terveellistä, hyvää hampaille ja mainio ajankulu.

Jos oikein alkaa pohtimaan, mitä kaikkea moskaa monet nykykoirat syövät, niin ei kyllä ole ihme, että terveenkin koiran maha on sekaisin, närästää ja kutiaa. Varsinaiset sairaudet ovat tietenkin ihan eri asia.
Vilin allergiat pakottivat meidät jättämään kaikki frolicit & kumppanit kaupan hyllyyn. Nyt olen siitä todella iloinen. Vaikka Vili tervehtyisi, en ostaisi sellaisia hänelle enää enkä edes lahjaksi tuttavienkaan koirille.

Tästä tuli nyt aika sekava sepustus, jotenkin en saa asioita esille ihan niin kuin haluaisin

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heippa!

Lueskelin blogiasi näin nopeasti, etten kaikkea kerennyt kahlaamaan läpi, mutta jossain postauksessa mietit sitä että eläinlääkäri sanoi koirasi luultavasti olevan allerginen kaikelle -jossain vaiheessa?

Meillä on ollut (ja voi olla vieläkin) sama juttu.
Tuomio oli sama meidän eläinlääkärin suusta jokunen vuosi sitten.

Eli mulla on 7vuotias pomeranian, joka alkoi allergisoimaan (kaluamaan tassuja) n.2-3vuotiaana.
Lukuisia eläinlääkäri käyntejä, nappulapussien kokeiluja ja kortisooni kuureja on takana.

Raaka ruokaan siirryin noitten kaikenmaailman nappuloitten jälkeen, ja koira jopa parani (!)

Muistaakseni alotettiin peruna-lammas (en enää edes muista kunnolla, niin monta vuotta mennyt) mössöllä ja kortisoonin heitin roskiin.
Sillä mentiin jonkun aikaa, kunnes taas koira alkoi kaluamaan tassuja, sitten siirryin muistaakseni riisi-broileri ja tällä mössöllä päästiin todella pitkälle, tassut parani kokonaan.
Mutta sekin päivä koitti kunnes taas alkoi tassujen kaluaminen.

Silloin ellääkäri sanoi tuon että se allergisoi kaikkeen ajan mittaan.
Sitten hän tarjosi taas kortisoonia, mutta sitä en enään huolinut.
Netissä joku sitten ehdotti Atopica vet:iä.

Kävin eläinlääkäriltä tätä Atopicaa (se ei sisällä kortisonia) ja holaa!: koira parani :)
Eli sitä syötettiin aluksi isompi määrä, kunnes oireet alkoi hellittää niin annos tiputettiin ja minimillä ylläpito annoksella jatkettiin 2-kolmisen vuotta.

Syötin koiralle monipuolisesti kaikkea raakaa ja nuo vuodet meni hyvin.
Viime talvena sitten lopetin Atopican eikä tassujen kaluaminen jatkunut.

Mutta nyt meillä on mahasuolikanavan tulehdus ollut pitkään, jota hoidetaan taas kypsennetyllä ruualla (vähän samanlaisella kuin Jemimalla)

Epäilynä ellääkärillä on että allergia on aiheuttanut tämän tulehduksen, ja sen kanssa nyt sitten kamppaillaan.

Asia on meillä vielä kesken, mutta parempaan päin.

Oletteko jo kokeillut Atopicaa?

Tästä tuli kamalan pitkä romaani, mutta oisin voinu kirjoittaa pitemminkin.. ;)

T:creek

HooPee kirjoitti...

Kiitos romaaneista, minä tykkään niistä. Harvoin voi tietoa kertoa vain parilla sanalla.
Atopica on tuttu käsitteenä, jonain päivänä se on ehkä käytössä. Nyt edetään asia kerrallaan ja katsotaan, mihin pääsemme. Se on hyvä juttu, että meilläkin on jo näköpiirissä muita vaihtoehtoja sitten, jos niitä tarvitaan. Se vasta lohdutonta olisi, ettei mitään enää voisi yrittää.
Laitan kaiken kertomasi korvan taa, suuret kiitokset!