Kuulumisia

Taas tuli soiteltua eläinlääkärille.

Vilillä oli taas syömätön-vetämätön-päivä ja se pelkoni Addisonin taudista nosti taas päätään. Siis mittaamaan ensi Vilin lämpö, joka oli "vain" 37,5 ja se, että Vili vieläpä oksenteli aamulla, sai taas sydämen tykyttämään turhan tiuhaan.
Kovin hanakasti näköjään ei Viliä pyydetä sinne veritesteihin, liekö hyvän merkki? Lääkäri epäili enemmänkin, että Vili kärsii närästyksestä ja vatsavaivoista. Sanoi, että kortisoni voi pitkäaikaiskäytössä vahingoittaa vatsan limakalvoja ja vatsahappojen tasapainoa pahastikin. Jopa niin, että koira joutuu syömään jopa kuukausia tai pahimmassa tapauksessa koko ikänsä vatsalääkkeitä.
Tässä Vilin tapauksessa lääkäri kuitenkin suositteli Antepsin + Pepcid (Famotidin'in käsikauppaversio) lääkitystä "vain" kolmen viikon hoitojaksona maksimiannoksin..

Nyt annan Vilille kuitenkin piivalmistetta Original Silicea-geeliä, joka on 100% luonnontuote ja sillä on vatsan limakalvoja suojaava ominaisuus ja lisäksi se sitoo suoliston haitallisia bakteereita. Täytyy muistaa, että lääkkeitä ja muita vaikuttavia aineita ei pidä antaa samanaikaisesti kuin tuota piivalmistetta, sillä se vaikuttaa lääkkeiden imeytymiseen estävästi. Sopiva aika on pari tuntia ennen tai jälkeen.

Lisäksi Vili saa päivän mittaan kerran maitohappobakteeritabletin, luin jostain, että se on hyväksi happohäiriöissä... Kaapista löytyy myös lakritsijuurta, joka myös suojaa vatsan limakalvoja, sitä annan sitten myöhemmin eli en kaikkia yhtä aikaa.
Tilasin Vilille myös Gastro™ - yrttivalmistetta, sen pitäisi olla, kuten nimestäkin voi päätellä, vatsan ja suoliston limakalvoja hoitavaa.

Uskon pitkälti luonnontuotteisiin. Ihan jo omasta sekä muiden kokemuksesta. Ripuliin mustikkasoppaa, senhän jokainen tietää? Luumua ummetukseen, tuttu juttu kaikille?
Homeopatian kanssa en ole päässyt sinuiksi. Päivän mittaisen eläinhomeopatiakurssin oikein Helsingissä "pääkallonpaikalla" olen kyllä suorittanut, mutta silti se ei jotenkin tunnu vaihtoehdolta. Olen kuullut paljon positiivista homeopatiasta ja ihan luotettavalta taholta, mutta silti...

Vilin vointi muuten on ollut oikein hyvä, kutinoita ei ole ilmaantunut, ei rapsuttele eikä nuole tassuja. Hyvä!

Kuukausi vaihtuu

Yhteenvetoa syyskuulta. Kortisonikalenteri kertoo, että tämä kulunut syyskuu on ollut hitusen verran parempi kuin pari viimeistä kuukautta. Kortisonia on mennyt 30 mg, muutos on hyvin vähäinen, vaivaiset 5 mg eli kaksi antokertaa, mutta suunta oikea!


Sininen merkki tarkoittaa ½ tablettia Prednison'ia eli 2,5 mg kortisonia.

Viime viikon rapsuttelun lisääntymisestä huolimatta kortisonin annostusta ei tarvinnut lisätä, sillä ihme ja kumma: rapsuttelut loppuivat maanantaina. Ykskaks. Mikä lie ollut syynä, ehkä tuollainen aaltomaisuus kuuluu oireistoon, kenpä tietää.
Vili on syönyt ruokiaan kohtalaisella innolla. Vatsa on ollut joko hyvä tai vähän löysä. Tuo puoliraaka/raaka liha on uusi tuttavuus Vilille, katsotaan, tottuuko siihen vai siirrytäänkö kypsempään versioon.
Lihalaatuja on lisätty, seuraan liittyivät strutsin sisäelinseos ja poron lihaluumassa.

Kirjahyllyni yllättää minut silloin tällöin: löysin sieltä tällaisen kirjasen
Pieneläinten hoito-opas (Homeopatian ja fytoterapian pehmein keinoin). Sivuja oppaassa on 40 ja se on vuodelta 1996.



Heti sivulla 2 on huomautus " Homeopaattiset lääkkeet eivät tietenkään korvaa lääkärintarkastusta, kirurgisia tms. toimenpiteitä loukkaantumisen yhteydessä, mutta ne edistävät loukkaantuneiden kudosten paranemista ja antavat tehokkaan avun särkyyn, kipuun ja turvotukseen. Ne myös ennalta ehkäisevät tulehtumista ja loukkaantumisten jälkitiloja."




Itseäni kiinnosti enemmän tuon kirjasen toinen osio eli "Fytoterapia eläinten hoidossa". Se tuntuu niin loogiselta ja järkeenkäyvältä. Jo lapsuudesta muistan, että ripuliin piti syödä mustikkakeittoa ja vilustumiseen piti juoda mustaherukkamehua.
Samat kasvit avuksi ihmisille ja eläimille

Sådant är livet

Sellaista se elämä on. Pari askelta eteenpäin, yksi taakse jne. Olisikin elämä googlettamalla selvää, vastaus tulisi asiaan kuin asiaan, kuten ennenvanhaan sanottiin, apteekin hyllyltä. Helppoa olisi, vaan olisiko se sittenkään antoisaa?

Tuossa mietiskelin tuota barffausta ja sitä, että miksi niissä ruuissa täytyy olla niin valtavasti kasviksia. Eihän se mielestäni vastaa koiran luonnonmukaista ravintoa. Jos villikoira syö jäniksen ja samalla sen mahalaukun sisällön, niin ei se prosenteissa kovin suurta osuutta ole siitä jäniksestä. Ihmettelen myös, että kasviksena käytetään kurkkuja ja salaatteja, nehän sisältävät nitriittiä, vettä eikä juurikaan ravinteita. Minulta on varmaan jokin osa barffista jäänyt ymmärtämättä.

Nyt on Vilille ollut tarjolla voimamixiä, ei kelpaa... Viimeiset miximarkkinat on nyt menossa, ei mahda mitään. Vili on pitänyt taas pari paastopäivää, se on merkillinen koira, sille tulee aina välillä näitä syömättömyyspäiviä ja sitten syödään taas kuin viimeistä päivää.
Ruokavalio on vielä aika sekava. Aloitan nyt kai sitten hevosdieetin, siitä on onneksi monenlaista lihaa saatavilla. Toivon sen avulla voivani nollata Vilin nykyisen tilanteen. Vili on nyt minun tyhmyyteni takia saanut nautaa, sikaa, kanaa ja vehnää, joku tai useampikin niistä on aiheuttanut Vilille allergisen reaktion lisääntymisen. Tilanne ei ole vieläkään rauhoittunut ja kortisonia menee enemmän. Etutassut ovat edelleenkin jyrsimisen kohteina ja lisäksi Vili kirputtaa molemmin puolin kylkiään.
Voi minua onnetonta! Voi Vili-parkaa!

Nyt olisin tyytyväinen kahteen kortisonittomaan välipäivään ja Vilin vähäisiin rapsuihin. Silloin kun oli noin, niin halusin enemmän. Tässä sitä nyt ollaan. Oppia ikä kaikki. Pysyisi vaan mielessä kaikki, mitä olen oppinut.

Jostain luin, että raa'an lihan proteiinit muuttuvat, jos liha kypsennetään. On mahdollista, että esim. kypsälle naudanlihalle allergisoitunut koira voi huoletta syödä raakaa naudanlihaa. Kokeilemisen arvoinen asia.

Vilin ruokavalio on nyt tällä hetkellä valitettavasti seuraavanlainen:
- raakoja kanankauloja päivittäin. En enää uskalla antaa niitä kokonaisina, ettei nielaise niitä sellaisenaan, vaan olen pilkkonut puutarhasaksilla ne pieniksi paloiksi
- hevosjauhelihapihvi, puoliraaka
- NEUP ja NEUn AK
- herkkuna saksanhirvenkäristyslihapaloja
sekä Tehobaktia hiukan, kreikanhernevalkosipulipilleri kerran päivässä, Nutrolin ravintoöljyä loraus ruuan joukkoon

Muutosta siihen tulee, kunhan Vauhti-Raksu kaasuttelee tännepäin.



Olen kaivanut esiin niin kirjahyllystäni kuin myös muistini sopukoista tietoja homeopatiasta. Löysin mm. pienen kirjasen Tea-Tree'n käytöstä. Sen laimennusohje tassukylvylle on 5 tippaa pesuvadilliseen tai 10-15 tippaa ämpärilliseen vettä. Todella vähän! No, sehän olisi myrkyllistä, jos koira pääsisi sitä tassuistaan nuolemaan. Laskin, että litraan vettä tarvitaan vain 1-2 tippaa tee-tree'tä. Tänään illalla tehdään ensimmäinen tassupesu, toivottavasti positiivisin tuloksin!

Elokuu on sujunut mattoja pesten. Onpa sitten puhdasta Vili-koiran tassuille. Olen satsannut mattojen erityisen hyvään huuhteluun, että ei vaan jää mitään pesuainejäämiä niihin.

PS. Lisätty "Vastauksia".

Jatketaan taas...

Keskiviikkona 12. toukokuuta Vili sai sitten taas puolikkaan kortisonitabletin. Sen seurauksena Vili nukkui puoli päivää ja reipastui hiukan vasta iltaa kohti.

Torstaina 13. toukokuuta annoin taas puolikkaan tabletin, en halunnut pitää välipäivää vielä.

Eilen perjantaina oli sitten välipäivä, ei kortisonia. Päivä sujui mukavissa merkeissä, ei kutinaa, ei raapimista. Eikä Vili nukkunut niin paljon kuin niinä päivinä, jolloin saa tabletin.

Tänään lauantaina päätin kokeilla neljännestabletilla eli sellaisen Vili sai heti herättyään. Positiivista se, että Vili on ollut pirteä koko päivän. Pahaa pelkään kyllä, että huomenna ei onnistu välipäivän pito, sen verran kiinnostuneen näköisenä Vili on tassujaan katsellut ja vähän nuollutkin.

Huomenna on sitten seuraavat vaihtoehdot:
* pidetään välipäivä
* annan neljännestabletin
* annan puolikkaan tabletin

Jännittää nähdä aamulla, millä mielellä Vili on...

Tassuja huuhtelen aamuin illoin suolavedessä. Ne ovat kyllä hyvän näköiset, taas vaihteeksi, huuhtelen kuitenkin hiekat pois, etteivät ne yllytä Viliä nuolemaan tassujaan.

Viime yönä pitkästä aikaa Vili tuli herättämään minut aamulla jo klo 5, nuoli yltä päältä. Luulen, että pojalla oli nälkä, jätti edellispäivänä syömiset vähiin. Yleensä Vili tulee minun luokseni, jos on nälkä, isännän herättää silloin, jos tarvitsee päästä ulos.

Nyt kun vielä tietäisin, mihin tämä tarina vielä johtaa, ja mistä tämä kaikki johtuu!

Onko nyt tällä kertaa kutinan syynä
* rokotusreaktio
* Frontline - loishäätö
* Axilur - matokuuri
* joku ruoka-aine
* siitepöly, huonepöly tms.

Onko Vilin immuunijärjestelmä tällä hetkellä sekaisin? Palautuuko se joskus normaaliksi? Kuinka kauan tuota kortisonia pitää antaa? Onko eläinlääkärin antamaa synkkää tulevaisuudenkuvaa uskominen?

Millä tästä selvitään? Ei kai millään, ihmisjärjellä ajatellen. Homeopatia olisi yksi vaihtoehto. Mieluisin yhdistelmä minulle olisi eläinlääkärin ja homeopaatin yhteistyö. Pelkästään homeopatiaan en turvautuisi näin vakavassa ja vaikeassa asiassa kuin allergia. Toki homeopatian keinoin voisi vahvistaa koiran omaa immuunitasapainoa, mutta...
Suurin pelko on epäluottamus homeopaattiin. Joudunko rahasampoksi? Koira koekaniiniksi? Jospa löytyisi jotain uskottavaa faktaa homeopatian vaikutuksesta tämän tapaisiin vaivoihin! Lisäksi tarvittaisiin luotettava ja osaava terapeutti.