lauantai 15. toukokuuta 2010

Jatketaan taas...

Keskiviikkona 12. toukokuuta Vili sai sitten taas puolikkaan kortisonitabletin. Sen seurauksena Vili nukkui puoli päivää ja reipastui hiukan vasta iltaa kohti.

Torstaina 13. toukokuuta annoin taas puolikkaan tabletin, en halunnut pitää välipäivää vielä.

Eilen perjantaina oli sitten välipäivä, ei kortisonia. Päivä sujui mukavissa merkeissä, ei kutinaa, ei raapimista. Eikä Vili nukkunut niin paljon kuin niinä päivinä, jolloin saa tabletin.

Tänään lauantaina päätin kokeilla neljännestabletilla eli sellaisen Vili sai heti herättyään. Positiivista se, että Vili on ollut pirteä koko päivän. Pahaa pelkään kyllä, että huomenna ei onnistu välipäivän pito, sen verran kiinnostuneen näköisenä Vili on tassujaan katsellut ja vähän nuollutkin.

Huomenna on sitten seuraavat vaihtoehdot:
* pidetään välipäivä
* annan neljännestabletin
* annan puolikkaan tabletin

Jännittää nähdä aamulla, millä mielellä Vili on...

Tassuja huuhtelen aamuin illoin suolavedessä. Ne ovat kyllä hyvän näköiset, taas vaihteeksi, huuhtelen kuitenkin hiekat pois, etteivät ne yllytä Viliä nuolemaan tassujaan.

Viime yönä pitkästä aikaa Vili tuli herättämään minut aamulla jo klo 5, nuoli yltä päältä. Luulen, että pojalla oli nälkä, jätti edellispäivänä syömiset vähiin. Yleensä Vili tulee minun luokseni, jos on nälkä, isännän herättää silloin, jos tarvitsee päästä ulos.

Nyt kun vielä tietäisin, mihin tämä tarina vielä johtaa, ja mistä tämä kaikki johtuu!

Onko nyt tällä kertaa kutinan syynä
* rokotusreaktio
* Frontline - loishäätö
* Axilur - matokuuri
* joku ruoka-aine
* siitepöly, huonepöly tms.

Onko Vilin immuunijärjestelmä tällä hetkellä sekaisin? Palautuuko se joskus normaaliksi? Kuinka kauan tuota kortisonia pitää antaa? Onko eläinlääkärin antamaa synkkää tulevaisuudenkuvaa uskominen?

Millä tästä selvitään? Ei kai millään, ihmisjärjellä ajatellen. Homeopatia olisi yksi vaihtoehto. Mieluisin yhdistelmä minulle olisi eläinlääkärin ja homeopaatin yhteistyö. Pelkästään homeopatiaan en turvautuisi näin vakavassa ja vaikeassa asiassa kuin allergia. Toki homeopatian keinoin voisi vahvistaa koiran omaa immuunitasapainoa, mutta...
Suurin pelko on epäluottamus homeopaattiin. Joudunko rahasampoksi? Koira koekaniiniksi? Jospa löytyisi jotain uskottavaa faktaa homeopatian vaikutuksesta tämän tapaisiin vaivoihin! Lisäksi tarvittaisiin luotettava ja osaava terapeutti.

Ei kommentteja: