Syyskuu II 2009

Opiskelin ahkerasti tuoteselostuksia ja valmistusaineita, netti oli ahkerassa käytössä. Ei sitä tavallinen pulliainen ymmärräkään, mitä kaikkea hienojen sanojen taakse kätkeytyy, onko aineosa eläintä, mitä eläintä, lisäaine kenties, hyödyllinen, turha, vaarallinen?. Yllättäviä löytöjä, esim. ruoka, jota mainostetaan "ankkaa + riisiä", sisältääkin ankkaa vain 6%, loput on kanaa ym. lihoja. Käsittämätöntä kuluttajan harhaan johtamista.

Tassuja hoidettiin edelleenkin päivittäin 12.9. asti. Tältä ne näyttivät kuun puolivälissä. Olin tyytyväinen. Rapsutteli kuitenkin itseään vaihtelevasti.




Kirjasin muistiin kaiken ruuan, mitä Vilille annoin. Keksin omasta päästäni kirjaamistavat, kukaan muu ei niistä olisi saanutkaan mitään selvää. Kätevää olisi ollut joku valmis pohja, myöhemmin löysinkin sellaisen netistä.
Koko ruokaremontti oli täydellistä hakuammuntaa, mutta paremman tiedon puutteessa ajattelin kokeilla onneani.

Kala-aterian jälkeen runsasta raapimista. Kokeilin myös silakkaa, ajattelin, että merikala on eri kala kuin kasvatettu. Raapimista siitäkin. Päätin kokeilla kalaa vielä myöhemmin, tuntui, että se on pahasta, mutta halusin saada enemmän varmuutta. Vili nimittäin pitää kalasta erityisen paljon.
Vehnä ei aiheuttanut mitään erityisen huomattavaa, joten se palautettiin ruokalistalle. Vili rakastaa myös spaghettia yli kaiken.
Kananmunaa ei kokeiltu ollenkaan, koska kanoja ehkä syötetään kalajauholla, ja tiedon löytyminen asiasta oli ihan toivotonta. Siis kananmuna jätettiin vielä toistaiseksi kiellettyjen listalle.

Näin sujui syyskuu, koko ajan parempaan suuntaan. Luulin, että asia on nyt loppuunkäsitelty.