En ollut huomannut Vilin pureskelevan tassujaan, hiljaista touhua se onkin ja todennäköisesti sängyn alla ja öisin on ollut rauha kaluta tassuja.
Sitten aloitin tiedon hakemisen. Kirjoitin kasvattajalle kysellen mahdollisia neuvoja. Turhaan. Vastausta ei tullut. Kirjoitin Vilin isän kasvattajalle, jos hänellä olisi edes jotain kokemusta jaettavaksi. Turhaan.
Maalaisjärki oli pakko ottaa käyttöön ja netti siihen jatkoksi.
Vili sai loishäädön ja matokuurin varmuuden vuoksi. Tassuja liotettiin jokaisen ulkoilun jälkeen suolavedessä (1 tl suolaa + 1 litra vettä). Jonkin ajan kuluttua hoksasin ruveta aamuin illoin liottamaan tassuja Betadinevedessä. Satunnaisesti rasvasin takajalkoja Tummelilla.
Ruokaremontti alkoi. Koska elokuun alussa Vili sai erityisen usein, päivittäin kalaa syödäkseen, päättelin, että se olisi voinut olla iho-ongelmien laukaisija. Kala pois ruokalistalta!
Kokeilin eliminaatiodieettiä perinteisellä tavalla. Valmistin riisiä ja jauhelihaa. Vili ei tykännyt ollenkaan. Niin ei voinut rakas Vilini elää, kyllä ruuan täytyy olla maistuvaa, koirallekin!
Piti keksiä uudet suunnitelmat. Onneksi jalkakylvyt alkoivat tuottamaan tulosta.
2 kommenttia:
Kiva että löysin teidän blogin, meilläkin toisella tytöistä ongelmana tassujen järsiminen. Tai ei siis sen tassuosan vaan ihan sen jalan missä on luu. Me ollaan vasta aika alkuvaiheessa selvittämässä että mitä pitäisi tehdä... täytyy lukea kaikki teidän jutut läpi jos löytyisi hyviä ideoita:) Se on niin ikävää kun toinen vaan pureskelee eikä tietoa miksi... kaikenlaista allergiaa mietitty mutta eniten pelkään että johtuu jostain ihan muusta kivusta lihaksissa tai nivelissä tai jossain päin kroppaa sattuu..
Voi kuinka olisin onnellinen, jos löydät apua koirasi tassuongelmille! Itse olen käynyt pitkän tien koirani kanssa, kokeillut sitä sun tätä ja loppujen lopuksi olemme tilanteessa, jossa tassut eivät ole aikoihin olleet enää ongelmana.
Kaiken kokemani jälkeen oletan, että ruokavaliosta löytyy syy numero yksi. Muita syitä voi olla todellakin vaikka kuinka. Meidän Viliin pätee vielä tänä päivänäkin se vanha totuus "olet, mitä syöt" eli jos kutinaa tai tassun katselemista alkaa esiintymään, niin heti mietimme, mitä koira on syönyt.
Sinun kannattaa lukea kyllä kaikki blogin teksti aikajärjestyksessä läpi, se on aika rankka homma, mutta silti suosittelen sitä.
Lykkyä tykö!
Lähetä kommentti