Kuukausi vaihtuu

Yhteenvetoa syyskuulta. Kortisonikalenteri kertoo, että tämä kulunut syyskuu on ollut hitusen verran parempi kuin pari viimeistä kuukautta. Kortisonia on mennyt 30 mg, muutos on hyvin vähäinen, vaivaiset 5 mg eli kaksi antokertaa, mutta suunta oikea!


Sininen merkki tarkoittaa ½ tablettia Prednison'ia eli 2,5 mg kortisonia.

Viime viikon rapsuttelun lisääntymisestä huolimatta kortisonin annostusta ei tarvinnut lisätä, sillä ihme ja kumma: rapsuttelut loppuivat maanantaina. Ykskaks. Mikä lie ollut syynä, ehkä tuollainen aaltomaisuus kuuluu oireistoon, kenpä tietää.
Vili on syönyt ruokiaan kohtalaisella innolla. Vatsa on ollut joko hyvä tai vähän löysä. Tuo puoliraaka/raaka liha on uusi tuttavuus Vilille, katsotaan, tottuuko siihen vai siirrytäänkö kypsempään versioon.
Lihalaatuja on lisätty, seuraan liittyivät strutsin sisäelinseos ja poron lihaluumassa.

Kirjahyllyni yllättää minut silloin tällöin: löysin sieltä tällaisen kirjasen
Pieneläinten hoito-opas (Homeopatian ja fytoterapian pehmein keinoin). Sivuja oppaassa on 40 ja se on vuodelta 1996.



Heti sivulla 2 on huomautus " Homeopaattiset lääkkeet eivät tietenkään korvaa lääkärintarkastusta, kirurgisia tms. toimenpiteitä loukkaantumisen yhteydessä, mutta ne edistävät loukkaantuneiden kudosten paranemista ja antavat tehokkaan avun särkyyn, kipuun ja turvotukseen. Ne myös ennalta ehkäisevät tulehtumista ja loukkaantumisten jälkitiloja."




Itseäni kiinnosti enemmän tuon kirjasen toinen osio eli "Fytoterapia eläinten hoidossa". Se tuntuu niin loogiselta ja järkeenkäyvältä. Jo lapsuudesta muistan, että ripuliin piti syödä mustikkakeittoa ja vilustumiseen piti juoda mustaherukkamehua.
Samat kasvit avuksi ihmisille ja eläimille