lauantai 25. syyskuuta 2010

Lelulaatikko

Tällainen Kong on hankinnassa Vilille. Meillä on ennenkin ollut tuollainen, vaan minä en tajunnut sen käyttömahdollisuuksia! Niinpä Kong löysi uuden onnellisen omistajan ja minä jäin haikailemaan sen perään, kun tajusin, että se oli moka lahjoittaa lelu pois...
Täytyy vielä keksiä sopivaa täytettä siihen ja toivoa, että Vili tykkää.

Kong englannin kielellä
Kuvat kertovat
Kong saksankielellä


Tämä tässä on Vilin lempilelu. Se tuli Vilille lapsuudenkodista mukaan. Sitä on pesty jo lukuisia kertoja pesukoneessa ja miksikään ei ole mennyt.




Nämä merkillisen näköiset lankakerät ovat Vilin palloja. Ne ovat kovassa käytössä, purkautuvatkin aina silloin tällöin. Tavallisista palloista Vili ei ole tykännyt, mutta nämä, nämä ovat ylitse muiden! Aitoa Novitan 7-veljestä.



Vilin persoonallisiin leluihin kuuluvat myös kävyt. Tässä kuvassa on Vilin tämän hetkinen käpykokoelma. Kaikki Vilin itsensä keräämiä. Vili on sellainen luomukoira, harrastaa kierrätystä eikä kaipaa kalliita leluja, joita mamma niin mielellään pojalle ostaisi.

5 kommenttia:

Maija kirjoitti...

Meidän neiti jää aina työaamuisin leikkimään oman konginsa kanssa. Meillä on useita malleja ja kaikki hyviksi havaittu. Sisäälys on aina kalkkunaa tai juustoa.
Muuten Essin lelukoppa on suorastaan valtaisa ja huvittavinta on, että rakkaimmat lelut ovat tennispalloja sukan sisällä. Isäntä on saanut luovuttaa urheilusukkiansa tähän. Niitä sukkapalloja on muutama ja niitä haetaan väsymättä. Halpaa ja helppoa.
Toiseksi rakkain taitaa olla se Essin kokoinen lelukoira, jota hän sitten välillä paiskoo ja kurittaa. Kun ei ole sitä kaveria kenen kanssa jyllätä ja painia.
Kyllä tämä todella on hidasta tämä tie terveempään eloon. Sitä olisi mielissään kyllä jos se olisikin vain hyppäisy ja bling, kaikki olisikin ihan valtaisan hienosti. Vaan pitänee varustautua jo siihen, että kolme askelta eteenpäin ja yksi taakse.
Olisi varmaan hyvä tehdä aina viikon ruokajärjestys ihan paperille. Säilyisi se rytmi eikä tarttis niin montaa asiaa koko ajan muistaa.
Terkkuja Vilille !

Maija kirjoitti...

Piti vielä vinkkaamani tuosta kongin käytöstä. Elikkäs herkku kongin sisään, juustopala tulpaksi. Sitten hetkeksi mikroon vaikka, että juusto vähän sulaa siihen ja hetkeksi pakkaseen jähmettymään.
Siinä sitä on joksikin ajaksi ainakin askaretta, kun yrittää sieltä ulos saada naminsa.
Ihan yksinkertainen ja halpa kongi meillä on cokispullo. Tyhjän tietenkin. Namit sinne palasina sisään, tosi kiva lelu Essin mielestä. Ei kylläkään tarjoa mitään haastetta, sillä Essi tyhjentää sen niin nopeasti. Pullo etutassujen väliin ja sitten toisella tassulla lyödään pulloa ja nami lentää pullon suusta. Tai pullon kaulasta kiinni ja vippaus ylös. Se joka väittää ettei koira osaa ajatella mitään ei ymmärrä koirista tuon taivaallista, sillä Essi on oppinut ihan kaiken itse. Ei ole tarvinnut näyttää eikä neuvoa.
Muutama Ottossonin lautapeli meillä myös on, mutta nekin on liian helppoja Essille. Pitäisi ostaa vielä se kaikkein vaikein, kun nämä muut ovat käyneet vissiin vähän tylsiksi hänelle. Kalliinpuoleisia , mutta kestäviä. Vaikka on niistä nyt tullut joitain halpaversioita myös markkinoille.

HooPee kirjoitti...

Maija,
Vilillä on myös helppo versio Ottossonin lautapelistä, se on tyhjennetty muutamassa sekunnissa, mutta se on silti Vilille erittäin mieluinen.
Hassu koira. Se ajattelee varmaan ihan samoin minusta...
Nuo kotitekoiset älypelit ovat parhaita, eivät maksa mitään ja omistajakin joutuu hieromaan omia älynystyröitään.

villispojanelämää kirjoitti...

Meillä kongi on käytössä joka päivä. Jätän sen aina Eikalle kun lähden töihin. Sisälle jauhelihaa ja päälle juustoa tai kinkkuleikettä. Usein sulatan mikrossa ja laitan hetkeksi pakkaseen. Usein myös piilotan makupaloja (juustoa, kinkkua) muutamaan huoneeseen ennen töihin menoa.
Eikalle on ostettu "hienoja"leluja, mutta ne kaikista kivoimmat ja rakkaimmat lelut ovat ihan kaikkea muuta kuin ostettuja eli vanhat lapaset, sormikkaat, kävyt, risut, nenäliinoja rakastaa silputa :D

HooPee kirjoitti...

Villispojanelämää,
niin se on koiralla kuin lapsillakin, yksinkertaiset lelut ovat usein niitä parhaita!
Juu, tuollainen kongi täytyy Vilillekin hankkia...