torstai 30. syyskuuta 2010

Eläinsuojeluviranomaiset sulkivat kennelin Turussa



"Turun eläinsuojeluviranomaiset sulkivat kotikutoisen kennelin Turussa tiistaina. Noin 25-vuotiaalta turkulaisnaiselta otettiin huostaan peräti 20 koiraa sekä kaksi kissaa. Pahoin nälkiintyneet eläimet vietiin kaupungineläinlääkärin hoitoon eläinsuojelulain perusteella.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, komisario Vesa Aaltonen Varsinais-Suomen poliisista kertoo, että koko koiralauma asui Katariinan kaupunginosassa olevassa pientalossa. Aaltosen mukaan tapaus tuli päivänvaloon eläinsuojeluviranomaisten omassa tarkastuksessa.

Turun eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopran mukaan koiria pidettiin kenneltarkoituksessa, mutta niiden hoito oli laiminlyöty kokonaan.

– Pieneen tilaan oli haalittu liian paljon eläimiä, siellä oli yksitoista aikuista koiraa ja yhdeksän pentua. Asunnossa oli äärimmäisen likaista ja siivotonta, ja kahta koiraa lukuunottamatta kaikki luokiteltiin nälkiintyneiksi tai todella laihoiksi, Leyser-Kopra kuvailee.

Osa koirista vietiin jo vuosi sitten.
Leyser-Kopran mukaan nuori nainen oli yrittänyt pyörittää kenneliään omin voimin, mutta resurssit olivat lopulta loppuneet kesken. Aivan uusi tuttavuus hän ei ole eläinsuojeluviranomaisille, sillä samaa kenneliä on seurattu jo vuoden ajan. Ensimmäisen kerran osa koirista otettiin huostaan vuosi sitten, mutta silloin toimintaa ei lopetettu kokonaan.

– Huostaanoton tarkoituksena tietysti oli, että se parantaisi omistajan tapoja. Mutta jos resurssit eivät riitä, niin viranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin puhaltaa peli poikki, Leyser-Kopra toteaa.

Koirien omistaja ei ollut ilmoittanut yhdeksää pentua rekisteröitäväksi, tai onnistunut myymään niitä. Leyser-Kopra laskeskelee, että pienirotuisen koiran kohdalla yhdeksän pentua olisi voinut tuottaa nettikaupassa noin 5 000 euroa. Hän harmittelee, että jopa eläinsuojelulakeja rikkova kenneltoiminta vaikuttaisi olevan kasvava trendi, sillä monet kuvittelevat sen tuottavan helppoa rahaa."

Turun Sanomat 29.9 2010


Olen järkyttynyt. Minun Vili-koirani on tuolta kotoisin! Vilin kuvankaunis äitimuorikin se näkyy olevan tuossa kuvassa.
Mitkä lienevät Vilin lähtökohdat? Enpä enää ihmettele, miksi en saanut vastauksia yhteydenottoihini, miksi koko kennel hävisi virallisten kasvattajien listalta ja miksi kennelin kotisivujakaan ei enää pitkään aikaan ole löytynyt.

17 kommenttia:

Maija kirjoitti...

Luojalle kiitos, vaikka oletkin syystä järkyttynyt, sait Vilin sieltä hyvään kotiin. Siitä hyvästä voi olla kiitollinen seuraavat 10 vuotta.
Muuten minua oksettaa tuollaiset tyypit. Heiltä pitäisi viedä oikeus eläimen pitoon ikiajoiksi. Koira ei ole keino ansaita, ei mikään eläin ole. Ei lelu, ei hetken mielijohteesta tekaistu kaveri jota hetken päästä ei jakseta pitää. Kun ei oo kivaa. Sinä ja minä tiedostamme tämän, miten tuon saisikaan taottua tuollaisten päähän. Eipä kai millään. Vatipäät on aina vatipäitä, ei siitä mihinkään pääse. Toivon vain ettei tuosta Leyserin lausunnosta kukaan saa potkua yrittää tienata pennuttamalla koiriaan rahan toivossa. Ei se ihan noin mene sentään. Kulujahan siitä on sillä kukaan ei huonokuntoista pentua osta.
Itkettää koko homma, sydäntä raastaa tuommoinen. Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa??

HooPee kirjoitti...

Kyllä noita pentutehtaita tuntuu riittävän, toivottavasti tämä tapaus ei rohkaise uusia alan yrittäjiä.
Kyllä olen minäkin ollut sinisilmäinen, vaikka vaimeasti nuo hälytyskellot tuolla alitajunnassa jo silloin kilkuttivat.
"Kuudessa vuodessa yli 60 pentua..."

#&%§¤##*!

Jutta kirjoitti...

Ei luoja. Järkytyin ihan kunnolla. Äitini luki asiasta eilen iltasanomien sivuilta ja pyysi minua lukemaan artikkelin ja yhdessä ihmettelimme ihmisten julmuutta. Nyt sit luin tämän, että tämä omistaja on "kasvattanut" tipsuja ja jopa että Vili on sieltä! Kuinka itsekkäitä ja julmia me ihmiset osaammekaan olla?

villispojanelämää kirjoitti...

Ihan järkyttävä juttu!! Ihmiset osaa sitten olla käsittämättömän julmia. Kyllä näitä pentutehtailijoita löytyy ihan järkyttävän paljon, valitettavasti ihmiset "ruokkivat" tätä bisnestä ostamalla paperittomia koiria. Vaikka eihän sekään mitään takaa, että koiralla on paperit.
Voin vain kuvitella miltä tuntuu lukea tälläinen uutinen, että oma koira on kotoisin tälläisestä kennelistä. Onneksi Vili pieni päätyi ihanaan kotiin ja pääsi pois tuolta!
Työkaverini osti koiran ns. asiallisesta kennelistä, kunnes uutisista luki pari vuotta myöhemmin, että tämä kyseinen kasvattaja olikin harrastanut pentutehtailua ja jo varmasti siihenkin aikaan kun heidän koiransa sieltä haettiin.

Tiia kirjoitti...

Aika tarkkaan saa kyllä tehdä taustatyötä, kun pennun ottaa. Koskaan ei voi tietää...

HooPee kirjoitti...

Jutta, Tiia & Villispojanelämää,
Vili on ihan hyvät paperit omaava koira ja kasvattaja on ollut ihan virallinen kasvattaja. Eivät silti ole näköjään tae mistään. Varmaan olisi turvallisempaa ostaa koira perheeltä, joka ei kasvata, vaan antavat koiransa saada yhdet pennut. Ei olisi rahastuksen makua ja sellainen yksi pentue hoidettaisiin varmaankin suurella rakkaudella .

Tiia kirjoitti...

Ei ne paperit ja kasvattajanimi takaa sitä hyvää kasvatustyötä. Jos mä olisin mennyt helpolla ja ottanut perhoskoiran tästä läheltä eräältä kasvattajalta, oisin saanut varmasti ihan kivan koiran - paperillisen ja kaikki - mutta sellaiselta kasvattajalta, jonka kasvatustyön motiivit ei kohtaa mun oletuksia.

Hain koiran Kiteeltä asti ja olen enemmän kuin tyytyväinen paitsi Hugoon, myös sen kasvattajaan.

HooPee kirjoitti...

Tiia,
kasvattajaa kannattaakin syynätä tarkkaan, kysellä pentuajasta ja ravinnosta eikä päästää helpolla.
Ihmettelenkin koirankasvattajia, joilla ei pennunmyynnin jälkeen ole mitään mielenkiintoa koiran myöhempään kehitykseen. Luulisi, että juuri pennun kasvamisen seuraaminen olisi mielekästä ja tärkeää oman kasvattamistyön kannalta.
Ovat ehkä harvassa nämä oikeasti vastuunsa tuntevat kasvattajat. Minulla on ollut useampia rotukoiria ja ainoastaan yhden koiran kasvattaja oli kiinnostunut koirani myöhemmistä vaiheista.
Olen saanut parempia kokemuksia hamsterieni ja marsujeni kasvattajilta. Luovutustilanteessa on kyyneliä vuodatettu ja kontakti säilynyt ja aina ongelman ilmaantuessa on tukea saanut kasvattajalta.
Taitaa olla raha, joka synnyttää näitä välinpitämättömiä "kasvattajia".
Se raha on hiukan eri suuruusluokkaa koirilla kuin jyrsijöillä...

Maija kirjoitti...

Näitä kun luen tajuan olleeni enemmän kuin onnekas. Essin kasvattaja on ystävä tänä päivänä ja hyvä sellainen. Alusta asti hän oli kiinnostunut miten meillä menee ja siitä se lähti. Ystävyys , joka on varmaan elinikäistä. Neuvoja ja opastusta olen saanut roppakaupalla eikä hänellä koskaan ole ollut liian kiire etteikö olisi voinut miettiä ratkaisua johonkin pulmaan. Hänen ansiostaan lähdimme myös ratkoman Essin allergioita oikeasta suunnasta. Eikä hän siinäkään vaivojaan säästellyt. Jos Essi sairastaa, hän soittaa päivittäin kuullakseen voinnit. Mutta varmaan näitä kasvattajia sitten on harvassa. Taidan olla pienimuotoinen lottovoittaja. Lohdullista kuitenkin että näitä toisenkinlaisia kasvattajia on olemassa ja he ovat aika aktiivisia järjestöihmisiä myös.

villispojanelämää kirjoitti...

Tuntuvat olevan harvassa ne kasvattajat, jotka ovat kiinnostuneita kasvatin vaiheista myös jatkossa. Kovasti tekisi mieli ottaa Eikalle "pikkuveli", mutta tuntuu sen oikean kasvattajan löytäminen olevan todella vaikeaa. Tieto lisää tuskaa tai jotain :D Jos Eikalle kaverin otan, tulen todellakin pommittamaan kasvattajaa ihan älyttömällä määrällä kysymyksiä, nyt tiedän mitä kysyä.
Nyt tajuan miten vähän sitä tuli Eikan kasvattajalta kysyttyä. Kyllä se kasvattajan tuki, turva, kiinnostus ja aktiivisuus kasvatteja kohtaan on huippu tärkeää.

Anonyymi kirjoitti...

Minulla on onneksi ollut tuuria saada koirani ja kissani ihanilta, välittäviltä kasvattajilta. Heille olen ikuisesti kiitollinen rakkaista lemmikeistäni. Kasvattajat ovat jaksaneet vastailla kysymyksiini ja olleet aina tukena ja turvana, niin hyvinä, kuin huonoinakin päivinä. Heille todella suuri kiitos, että olen saanut elämääni nämä mahtavat sielunkumppanini, ilman heitä olisi elämäni ollut tyhjää.

Anonyymi kirjoitti...

Aika järkytys että kasvattaja oli sitten tuollainen olen hankkinut koirani tuolta kasvattajalta eikä silloin ollut mitään tietoa/ viitteitä että olisi ollut tuollainen mätä joka pilaa kasvattus työn maineen itselleni tuli ainakin sellainen olo että kannattaako rotukoirista maksaa isoa hintaa kuin ei ole taetta että kauppasopimuksen ehdot toteutuu mahdollisen koiran virheen sattuessa. Toivottavasti saa ikuisen kasvatus kiellon.

HooPee kirjoitti...

Syystäkin saat olla kiitollinen. Rehti kasvattaja ei anna tukeaan ainoastaan kasvattinsa loiston hetkillä, kuten näyttelyssä pärjääminen tms. Kunnon kasvattaja on tukena myös ongelmien ilmaantuessa eikä vähättele niitä.

HooPee kirjoitti...

Taisi saada vain 4 vuoden eläintenpitokiellon, sitäkään en ymmärrä, että pian jo saa aloittaa alusta. Vaihtaa todennäköisesti rotua, niin ympyrät ja asiakkaat ovat taas uusia ja sinisilmäisiä.
Vilin aikoina siellä oli 2-3 parin päivän välein syntynyttä pentuetta. Oliko oma koirasi joku näistä pennuista?

Anonyymi kirjoitti...

Minun koirani on aikaisemmasta pentuees. Silloin ei ollut muita pentueita. Kaikki vaikutti oikein asialliselta paitsi sen jälkeen kuin koirasta todettiin virhe ja kasvattajan olisi pitänyt korvata asia. Aijon kyllä pitää huolen että jossain vaiheessa saan korvauksen mikäli ei täysin varaton ole loppu elämäänsä.

Anonyymi kirjoitti...

Sain oman huostaanotetun koirani Heidi Leyseriltä tästä kennelistä . Uroskoira oli silloin 5 v. Oli laihtunut puolet painostaan, paljon on ollut vaikeuksia. Koirallani on krooninen ruokatorventulehdus, kilpirauhasen vajaatoiminta, niskanikama vaurioitunut ja siitä johtuvia kipuja - nyttemmin helpottuneet, pitkäaikaisia virtsatulehduksia jne.Koira on kohta 9 v ja ollut minulla pian neljä vuotta. Mielettömän ihana ja suloinen koira, rakastan häntä todella. Vaikka on uros ei tullessan nostanut edes jalkaa virtsatessaan. Kesti noin kolme kuukautta ennenkuin oppi sen taidon. Nyt on onnellinen ja erittäin kiintynyt meihin ja erityisesti minuun. Annan hänelle joka päivä lääkkeiden lisäksi vitamiinia ja pesen hampaat ja harjaan. Hän nauttii todella elämästään ja ulkoilu on mieluista puhaa.

Hanne kirjoitti...

Hyvää asiassa on se, että koirasi (ja varmaan ne muutkin huostaanotetut) pääsi hyvään kotiin luoksesi. Kurjaa on se, että tuollaisia vastuuntunnottomia kasvattajia on olemassa. Vaikka kuinka on rekisteröity kennel, niin silti kasvattaa pentuja kuin pentutehtailija. Ja pilaa monen koiran terveyden ja elämänilon, kasvattaa sairaita,. terveydellisesti heikkoja koiria.
Koirasi saattaa elää tervehkön vanhuuden nyt, kun on saanut luonasi kunnollista ruokaa ja sairaudet ja vaivat on asiallisesti hoidettu.
Toivotan teille molemmille paljon aurinkoisia päiviä ja mukavaa yhdessäoloa! ♥