Sivut

torstai 29. heinäkuuta 2010

Vähän sitä sun tätä

Vilin nirsoilulle tuli loppu, kun keksin kypsentää niitä saksanhirvenlihoja voissa paistinpannulla. Sekoitin sitten niitä ja poromixiä sekaisin. Vili söi kolmella aterialla kuppinsa putipuhtaaksi. Nälkä oli siis aikamoinen.
Sitten Vili viisaana tiibettiläisenä hoksasi, että toisinkin voisi tehdä. Nyt parina viime päivänä Vili syö sapuskaansa kauan ja hartaasti, valikoiden hyvin tarkkaan kaikki pienet hirvenlihapalat sieltä poromixin seasta. Kuppiin jää vain keko poromixiä...
Täytyy kai silputa ne hirvenpalat vieläkin pienemmäksi.

Olen alkanut uskoa jo vähitellen siihen, että Vilin oireilu ei enää nykyään johdu ruuasta. Vili on kyllä allerginen kalalle ja kananmunalle, mutta tuskin millekään muulle ruualle. Tai sitten kaikelle.
Kuten eläinlääkärikin sanoi, että on ihan turha kokeilla eri ruokia, syy on atopia. Jospa se on sitten niin. Atopiasta ei kai parane, joten lopun ikänsä joutuu syömään jotain kutinaa hillitsevää lääkettä.

Mitä olen siedätyshoidosta lukenut, niin yllätyksekseni koirat ovat joutuneet saamaan sitä hoitoa vuositolkulla, jopa koko elinikänsä. Silloinhan se on verrattavissa muuhun pysyvään lääkitykseen, ainoastaan antomuodossa on eroa. Aikaisemmin luulin, että se olisi vain sarja siedätyspistoksia ja sitten ne jätetään pois ja koira taas sietäisi niitä tiettyjä, aikaisemmin allergisoivia aineita. Jotenkin en usko siedätyshoidoista olevan mitään hyötyä Vilin tapauksessa.

Allergiatesteistä ihotestaus ei tule Vilille kysymykseenkään tuon kortisonin takia, mutta sitten ehkä veritesti.

'Veritestissä mitataan allergeenikohtaisesti seerumin IgE-vasta-aineiden määrää. Ihon kunnolle ei aseteta vaatimuksia, lääkkeiden käyttö ei vaikuta testitulokseen, eikä testi ole potilaalle immunologinen riski. Veritestillä voidaan selvittää myös ruoka-aineiden aiheuttamia IgE-vasteita sekä sellaisten ärsykkeiden reaktiota, joiden säilyvyys ihotestiliuoksissa on huono.'

Tuollaisen testin ehkä annan ottaa, täytyy perehtyä vielä vähän paremmin niihin, kuulemma niitä on erilaisia, hyviä ja vähemmän hyviä. Toisaalta kyllä vähän arvelluttavat nuo testit, jopa eläinlääkärimme mukaan niiden tulos on vähän kuin arpapeliä.

Tässä heinäkuun kortisonikalenteri:

Sininen merkki tarkoittaa ½ tablettia Prednison'ia eli 2,5 mg kortisonia. Koko kuukauden saldo siis 35 mg.
Toivoin sen olevan vähemmän, mutta ei se nyt vaan sujunut niin kuin luulin. Hyvä näinkin.

2 kommenttia:

Liftari kirjoitti...

Toivottavasti et nyt hermostu minuun, mutta päästyäni tämän blogin makuun en osaa olla hiljaa. En taida osat ylipäätään olla hiljaa, kun yritän löytää aina helpottavia ratkaisuja ongelmiin ja varsinkin jos koira sairastaa. Ehdottaisin, että kysyisit lääkäriltä vaihtoa prednisonista, joka on pelkästään kortisonivalmiste, Vetaraxoidiin. Siinä lääkkeessä on se hyöty, että se sisältää myös antihistamiinia kortisonin lisäksi ja hillitsee allergiaa paremmin kuin prednison. Essilläkin on ollut pelkkää kortisonia ja nyt päästyäni vertailemaan tuloksia, olen sitä mieltä, että Vetaraxoid on parempi vaihtoehto. Essi syö puolikkaan joka toinen päivä ja kesä on mennyt ihan mukavasti sen kanssa. Essillä on siitepölyallergioita ja tuenkin lääkkeen vaikutusta myös pyyhkimällä hänet märällä pyyhkeellä lenkin jälkeen, varsinkin pään ja silmät. Tämän vinkin nappasin eräästä blogista, jossa myös elelee allerginen koiruus.

Hanne kirjoitti...

Älä pelkää, en hermostu. Otan mieluummin paljon kommenttia ja palautetta vastaan kuin vain vähän/ei ollenkaan.
Eilen ehdin jo unohtaa tuon lääkkeen, josta jo mainitsitkin. Eilinen painostava helle, nääs.

Siinä näyttää olevan sama määrä kortisonia kuin tässä Vilin saamassa. Lisään tuon lääkkeen tuonne 'lääkkeet'-tunnisteen alle ja painan mieleeni.

Niin kauan kuin Vili pärjää tällä joka 3. päivä 2,5 mg annoksella, niin hyvä. Jatko on tähtiin kirjoitettu.
Tsemppiä sinne!