Yön aikana Vili oli nakertanut vasemman tassunsa rikki ja oli aamulla kovasti rapsutteleva. Kirputti myös ahkerasti ja kiihkeästi kylkiään.
Mikä tässä nyt enää muu auttoi, kuin kortisoninpuolikas suuhun ja rauha maahan. Yksi välipäivä vain. Todennäköisesti joudun taas kerran jatkamaan tiheämmällä annostuksella, kunnes toivon mukaan päästään taas niihin kahteen välipäivään.
Mieleeni muistui taas ne eläinlääkärin lausumat sanat, että ei mikään ruokavalio tule tuomaan pelastusta, ihan turhaa touhua. Tarkoittaako se sitä, että Vili tulee ylireagoimaan kaikkeen ruokaan, vaikka joku voisi aluksi ollakin sopivan tuntuista?
Onhan Vili kanaakin joskus voinut syödä ilman oireita. Samoin kalaa ja kananmunaa. Sitten eräänä päivänä ne kuitenkin aiheuttivat rankat kutinat.
Käykö Vilille kaiken kanssa näin? Sitäkö se eläinlääkäri tarkoitti?
Onko Vilin immuunisysteemipakki pysyvästi niin sekaisin, että se ei tule hyväksymään mitään ulkopuolisia proteiineja?
Perusluottamukseni eläinlääkäreihin on hiukan huono näissä allergia-asioissa. Luulen, että allergia ja yliherkkyydet ovat eläinlääkäreille se suurin ja vaikein haaste. Ovathan ne ihmislääketieteessäkin vielä vaikeasti hoidettavia, usein ei syytä löydetä ollenkaan ja päädytään hoitamaan ainoastaan oiretta.
Tämän suuren haasteen ohella se on oiva rahastuskeino, suuri tulonlähde eläinlääkäriasemille, kuten myös koiranruokateollisuudelle.
Jos Vili joutuu syömään lopun ikänsä kortisonia, niin tarkoittaako se sitä, että se vapauttaa Vilin syömään mitä vaan? Ei kai?
Ns. maamerkkinä olen pitänyt Vilin korvien puhtoisuutta, toisin sanoen, likaisuutta. Jos ne pysyvät siisteinä, voi koko koirakin hyvin. Jos eivät, niin jokin on edelleen pielessä.
Pohdin myös sitä, että jos Vili siirtyisi totaaliseen barffaukseen, niin voisiko siinä tapuksessa syödä kaikkia lihalaatuja sen kummemmin niitä etukäteen testaamatta?
Tekisi mieleni heittää kaikki dieetit, lääkkeet ja rajoitukset hornantuuttiin! On niin ikävä normaalia koiranelämää. Hauskoja asioita ilman murheen häivää.
3 kommenttia:
Voi Vili poloistta :( Mitä jos kokeilisitte jotain sellaista ruokaa mitä Vili ei ole koskaan saanut?? Näin meillä tehtiin elim. dieetin kanssa.
Täälläkin kaihoisalla muistellaan edellistä koiraa, jolla ei ollut mitään allergioita/yliherkkyyksiä.
Kyllä kävi kateeksi toko kurssilla kun muut saivat ihania herkkuja esim. nakkeja.
t. Heli & Eikka
Ruoka-aine allergioita testataan kyllä jollain eläinlääkäriasemilla, se millä Fiona testattiin niin ei näitä kokeita tehnyt vaikka nimenomaan menin sinne tarkoituksena testata ruoka-aineetkin. Silloin en vaan tiennyt että ne eivät kulje samassa testipaketissa.
Jostain luin myös, että jos koira saa yhtä aikaa jotain mikä sitä allergisoi ja toista mikä ei allergisoi, niin pian se yliherkkyys syntyy myös tälle toiselle ruoalle. Että kannattaisi tosiaan kertaheitolla siirtyä johonkin mitä ei ole koskaan syönyt, jos semmoisia on vielä jäljellä.
Jenkeissä antavat buffaloa ja strutsiakin, mutta näitä tuskin kotosuomesta löytyy..
Kommenteista kiittäen.
Vili on valitettavasti syönyt jo lähes kaikkea mahdollista ennen tätä allergiavaihetta, täytyy oikein pohtia, mitä löytyisi seuraavaksi vaihtoehdoksi.
Noista allergiatesteistä aion ottaa selkoa, ihan arpapelitestejä en kylläkään lähde teettämään, arvailla voi muutenkin. Jospa kehitys olisi tuonut markkinoille jotain varteenotettavaa.
Niinpä, aikaisemmin oli minullekin terve koira itsestäänselvyys, vaan eipä ole enää.
Hohhoijaa, toivossa on hyvä elää...
Lähetä kommentti