* 27.11.2008
nukkui pois äkillisen sairauden uuvuttamana 17.7.2013
nukkui pois äkillisen sairauden uuvuttamana 17.7.2013
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen saan kulkea rajalla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä.
♥
- kunhan jaksan, kerron enemmän...
♥
- kunhan jaksan, kerron enemmän...
30 kommenttia:
Lämmin halaus sinulle surullisen uutisen vuoksi.
jaksamisia sinulle♥ se on aina yhtä surullista kun koira lähtee pois,oli kyseessä oma tai jonkun toisen. ne on vaan niin vilpittömiä ja aitoja kavereita♥
No olipa surullinen uutinen. Jaksamista nyt. Onhan se Vili kanssa ollut teille perheenjäsen. Murheellisina myös, M-L ja Ossi.
Osanotot ja jaksamisia, varmasti kamalaa menettää toinen noin äkkiseltään..
Voi ei :(. Aivan kamala uutinen, todella paljon jaksamisia ja osanotot teille!
Otamme osaa syvään suruunne! Halauksia ja voimia...
Eikä! En tiedä mitä sanoisin!
Otan kovasti osaa suruusi...Se on varmasti musertava. Voimia ja Vilille hyvää matkaa. Uskotko, nyt sataa täällä ja on todella harmaa ja kylmä ilma, jo eilisestä asti.
Ei...en todellakaan osannut tällaista uutista odottaa. Olen todella, todella pahoillani. Näihin suru-uutisiin ei koskaan ole olemassa sellaisia sanoja, joita haluaisi sanoa, kun eihän tämän tyyppisiä uutisia haluaisi kuullakaan. Toivon kuitenkin hienolle koiralle, rakkaalle perheenjäsenelle, kaunista, levollista matkaa ja ihmisilleen jaksamista. Poissa silmistä, ei koskaan poissa sydämestä... <3
Lämmin halaus <3
Todella yllättävä uutinen, voi ei. Paljon halauksia sinne, sinä teit Vilin elämästä elämisen arvoisen sairaudesta huolimatta. Voimia ♥
Pitkästä, pitkästä aikaa päästiin mekin taas blogimaailman pariin ja tämä suru-uutinen sattui ensimmäisenä näkyviin. Suurensuuri osanotto suruun ja voimia ihmisväelle menetyksen keskelle <3
Kovasti voimia ja jaksamista suuren surun keskellä.
Pimun ja Typyn emäntä
Vilille kiitokset mukavista hetkistä blogissa. Vilillä oli onni saada elää rakastavassa kodissa. Jäämme kaipaamaan. Toivomme Vilin palveluskunnalle voimia kääntää suru ihaniksi muistoiksi.
Surullista, mutta oli niin kiva lukea Vilin seikkailuista Saksanmaalla. Voimia sinne!
Voi.. Osanottoni ja voimia
Olen ihan sanaton. Kyyneleet valuu väkisinkin. Tiedän ettei mitkään sanat helpota, mutta tiedä että olette ajatuksissani.
Voimia silti <3
Surullista, niin surullista.. Voimia ja jaksamista!
Aivan kamalaa. :´( Osanottoni suureen suruunne.
Vilin blogia lukeneena monta vuotta tämä uutinen tuntuu todella surulliselta, kyyneleet valuvat myös täällä. Osanottoni ja voimia suruunne.
Voi ei! Osanotto ja lämmin halaus!
Syvän ottomme seurasimme Vilin oloa pitkän ajan!
Voimia suuressa surussanne!
Otan osaa! Vilin elämää seurasin blogimaailmassa suht pitkään. Voimia suruunne!
Olen niin sanaton. Kun kuljimme yhdesä näitä polkujamme, sinä ja Vili sekä minä Essin kanssa, tuli Vilistä rakas.
Otamme osaa suruusi, tiedän sen olevan suuri. En osaa sanoa tähän muuta kuin, että aika antaa armon tässäkin. Ja muistot.
Ihana olet Vili siellä sateenkaaren toisellakin puolella. Suukkoja Essiltä.
Voi ei... Olen niin pahoillani... Syvä osanottoni Vilin poismenon johdosta.
Löysin tänne blogiinne aikoinaan googlettamalla "allergisen koiran" kautta ja jäin ihan pysyvästi ns. koukkuun.
Monet kerrat olen täällä vieraillut, ja muuttanut myös Vilin mukana Saksaan...
Esitänkin näin Vilin emännälle toivomuksen: toivottavasti jaksaisit vielä pitää tätä blogia. Blogisi on aivan poikkeuksellinen - antoisa, auttavainen ja sympaattinen - kaikkien koiramaailman blogien joukossa.
Toivon sinulle voimia suuren surun keskellä!
En todeksi uskoa voi, että Vili on poissa.
Kiitän kaikkia lohdutuksesta! Ette arvaakaan, kuinka tärkeää on saada lohtua ja tukea muilta, varsinkin ihmisiltä, joille "otan osaa" ei ole fraasi, vaan suoraan sydämestä lausuttu osanotto. Vain toinen lemmikin omistaja voi ymmärtää, miltä tuntuu oman koiran menetys. ♥
Kyynelesilmin osanotot,oman tipsuni kuolemasta lähes 6-v(lopetettiin),ekan koiran kuolemasta jo 19-v(jäi auton alle) ja pienen kultahamsterin lopetuksesta 5kk,kaikki otti lujille,lemmikit<3<3 T:Kaisa P
Niin sitä suree hamsteria kuin isompaakin lemmikkiä, kaiken olen minäkin jo ehtinyt kokea. Kaikki eivät vain saata ymmärtää, että jokainen, pienikin lemmikki jättää tyhjän paikan jälkeensä, paikan, joka täyttyy surulla ja kaipauksella. ♥
Ensimmäistä kertaa luin blogiasi. Kyyneleet tuli silmiin kun luin Vilin viimeisiä hetkiä. Minulla on ollut kolme Tiibetinspanielia. Ensin oli Minttu, joka teki kolme pentua. Niistä kaksi pidin itse. Koirista kaksi eli 13 vuotiaiksi ja yksi oli 15,5 vuotta kuollessaan. On sydäntä raastavaa nähdä kun rakkaan ystävän kunto heikkenee. Tehdä se päätös viedä piikille. Muistan ne lukuisat valvotut yöt..huolen töissä miten koira pärjää yksin kotona.
Neljä kuukautta olin ilman koiraa kun viimeinenkin tipsu oli koiraenkelinä pilven reunalla. Tuntui niin tyhmältä lähteä yksin lenkille. Olin tottunut useasti imuroimaan nyt tuntui ihan turhalta imuroida kun ei oikeastaan ollut mitään imuroitavaa. Koti oli niin hiljainen..
Nyt meillä asustaa kaksi Shelttiä. Toinen täyttää kohta neljä ja toinen on kaksi ja puolivuotias.
Lämpimin ajatuksin. Ritva.
Niin, koville kyllä ottaa tuo koiran kuolema. Koti tuntuu todella tyhjältä, jos ei toista koiraa ole täyttämässä toisen jättämää suuren suurta aukkoa. Kiitos sanoistasi. :)
Katselin koiriesi kuvia, ovatpa ne kauniita. Värin sävy samankaltainen kuin soopeli-tipsullakin.
Lähetä kommentti