 |
| Kaveri on käynyt parturissa sitten viime näkemän. |
Kurjempi juttu oli, kun iso musta noutaja tarrasi Viliä niskavilloista kiinni ja komentamisen jälkeen vielä uudestaan. Silloin iso koira sai itse kyytiä, kun sen niskavilloihin tartuttiin ja nostettiin ilmaan. Koira oli vapaana ja naispuolinen omistaja tuli perässä vähän matkan päässä. Hän oli hyvin ymmärtäväinen ja pahoitteleva, halusi tietää, saiko Vili jotain vammoja ja lupasi korvata, jos niin kävi. Vili selvisi pelkällä säikähdyksellä, mutta nyt reagoi murinalla jokaiselle isolle koiralle.
Täällä koirat saavat kulkea vapaina sellaiseen sopivilla alueilla, tämä alue on siis Hampurin ulkopuolella eli kuuluu eri osavaltioon, jossa on jonkinverran väljemmät säännöt.
Koiranpito Hampurissa sen sijaan onkin tarkkaa, siellä ei saa ulkoiluttaa koiria vapaana muualla kuin koirien aidatuilla ulkoilualueilla. Vapautuksen tästä kiinnipitosäännöstä voi saada suorittamalla erinäisiä tottelevaisuustestejä.
Ns. taistelukoirat eli Pitbull Terrieri, American Staffordshire Terrieri, Bullterrierit sekä em. rotujen sekarotuiset luokitellaan aina vaarallisiksi koiriksi.
Bullmastiffi, Dogo Argentino, Dogue de Bordeaux, Fila Brasileiro, Kangal, Kaukasian Owtscharka, Mastiffi, Mastino Español, Mastino Napoletano, Rottweiler ja em. sekarotuiset luokitellaan samoin vaarallisiksi koiriksi ja ne joutuvat siten myös käyttämään aina ulkoillessa kuonokoppaa ja olemaan talutushihnassa. Luonnetestillä voidaan joillekin tähän ryhmään kuuluville koirille myöntää vapautus kuonokopasta.
Sakot koiria koskevan järjestyssäännön rikkomisesta ovat todella suuria, alin sakko 30 e, yläraja uskomattomat 50 000 euroa!
Koiravero Hampurissa on 90 euroa vuodessa, vaarallisiksi luokiteltujen koirien 600 euroa per vuosi. Lisäksi Hampurissa täytyy aivan kaikille koirille ottaa vastuuvakuutus.
Laki koiranpidosta (Hundegesetz)
Laki velvoittaa Hampurissa koirankakkojen poiskeräämiseen, ainoa vapautus tästä on koiran ripuli. Kakkapusseja saa ilmaiseksi useista paikoista, mm. puhtaanapitolaitoksen toimipisteistä ja niitä voi postimaksun hinnalla tilata kotiin tarvittaessa tai kestotilauksella 5e/kk. Yhden tilauksen määrä on 50 kakkapussia.
Pikkuhuomioita
* postia kannetaan myös lauantaisin
* kylpyhuoneissa ei ole lattiakaivoa, mutta useimmiten ikkuna
* lihakauppiaalta saa maistiaisia, varsinkin lapset, Vilikin sai tänään siivun makkaraa torikauppiaalta
* posteja suljetaan täälläkin, asiamiespostit ovat nykyaikaa
* kirje tai postikortti Saksasta Suomeen maksaa 0,75e, paikallinen kirje 0,55e ja postikortti 0,45e
* moniin paikkoihin voi ottaa koiran mukaan, suvaitsevaisuutta näyttää löytyvän, elintarvikeliikkeisiin ei kuitenkaan mennä koiran kanssa
Linja-autossa ompi tunnelmaa...
 |
| Hampurin tunnetuin kirkko on evankelinen ST. MICHAELIS, lempinimeltään "Michel". Sen kellonviisarit ovat peräti 5 metriä pitkät. Kirkon torni näkyy kauas Elbelle ja on maamerkkinä satamaan saapuville laivoille. |
*******
“Mikään ei ole muuttunut paitsi asenteeni. Kaikki on siis muuttunut.” –Anthony de Mello
9 kommenttia:
Oho. Että koirat vapaana? Ja "vaarallisilla" koirilla kuonokopat? Hassua, miten erilaisia tapoja näin lähellä kotimaata! Tavallaan kyllä ihan fiksu systeemi, siis tavallaan. Erityisesti noi ilmaiset kakkapussit on hyvä juttu. Ja jotenkin uskoisin, että "vaarallisten" koirien korkea verotus + muut rajoitukset auttaa näitä hankaliksi miellettyjä rotuja päätymään mahdollisimman oikeaoppisiin käsiin: ainakaan niitä ei ehkä otettaisi hetken mielijohteesta egonkasvattajakoiriksi.
Kiva kuulla juttuja koiran kanssa ulkomailla elelystä, toiveissa kun olis joskus meilläkin asustella muualla kuin kotosuomessa!:)
Kurja noutajanretale. Outoa, että noutaja on noin ärhäkkä. Minä olen mieltänyt noutajat aika "lempeiksi" ja helposti käsiteltäviksi koiriksi. Toisaalta olen kuullut, että joissain kultsuissa on pahojakin luonnevikoja löytynyt. Silloin, kun olin nuori, sellainen alle 20, niin bullmastiffi oli kyllä erittäin ihana minun koirarotuskaalassani. Kaikki muut taistelu- ja laumanvartijakoirat sitten eivät olleet mielstäni kovinkaan mukavia. Tosin yhdellä nuoruuden kaverillani oli staffordshiren bullterrieri aikoinaan ja sen ystävällisempää koiraa harvoin tapaa. Samoin yhdellä tuttavapariskunnallamme oli näitä oikeita bullterierejä sukkulapäineen ja ne olivat kyllä mainion ihmisystävällisiä myös.
Siis minusta se on mainio tuo, että ns vaarallisilla roduilla pidetään kuonokoppaa. Minä pidin kuonokoppaa silloin, kun muutamaan otteeseen liikuin urossaksanpaimenkoirani kanssa kaupungilla. Se ei ollut vihainen, mutta eipähän tullut kukaan kysymään saako tuota silittää:)
Nuo ilmaiset kakkapussit ovat aika kerrassaan hieno juttu. Samoin ikkuna pesuhuoneessa. Lattiakaivon puuttuminen sen sijaan on outoa.
Ai kuinka tuosta Vilin kaverista, mikä spitzi se nyt olikaan:), on tullut parturoinnin jälkeen hauskan näköinen. Toivotaan, ettei Vili saanut pitkäaikaista traumaa noutajan nipistyksestä. Onneksi selvisitte ilman eläinlääkärikäyntiä. Terveisin M-L ja Ossi
Kiva kuulla teidän elosta siellä muilla mailla; erityisesti tietysti siksi että Vili viihtyy noin hyvin :-) Nuo kirjat bussissa on kiva idea, ikävä kyllä en usko että opukset säilyisi noin hyvin täällä pk-seudun busseissa ainakaan, viimeistään yövuoroissa viikonloppuisin varmaan saisivat kyytiä.
Jos minun jo edesmennyt noutajani olisi ikinä saanut tietää, että sielläpäin saa lihakauppiaaltakin maistiaisia, niin se olisi varmaan saman tien uinut tuosta lahden poikki ja muuttanut samantien Saksaan! :-)
Suuressa maailmassa on ongelmiakin suuressa mittakaavassa ja kyllä nuo ns. vaaralliset koirarodut ovat kuin aseita väärissä käsissä. Ihan hyvä, että niiden pitoa rajoitetaan. Pakon sanelemana varmasti, lienee tapahtunut jo liian monta murhenäytelmää.
Se noutaja lienee melko hyväluontoinen, vaikka nyt joutuikin törmäyskurssille Vilin kanssa. Tilanne oli kohdatessa molemmille yllättävä, tulivat kulmassa vastaan ja molemmat hiukan pelästyivät. Nyt harmillisesti Vili rähisee oikein kiukkuisesti kaikille isoille koirille, aikaisemmin Vili oli varovainen, mutta ystävällinen ja utelias isoja koiria kohtaan, nyt on ihan eri ääni kellossa.
Juu, ikkuna kylppärissä olisi tosi ihana, mutta sitä lattiakaivon puuttumista en tajua ollenkaan.
Niin minäkin epäilisin kirjahyllyn kohtaloksi surkeaa loppua Turunkin seudulla, taitaa olla sellainen kulttuurisidonnainen asia tuo linja-autokäyttäytyminen, mene ja tiedä...
Jostain suurmarketin lihatiskiltä tuskin maistiaisia heruu, mutta täällä näyttää olevan vielä melko runsaasti yksityisomistuksessa olevia pikkulihakauppoja, samoin kuin leipomoita, niissä touhu on ihanan vanhanaikaista.
Onpa hieno homma, että Vilikin on sopeutunut noin mainiosti! :) Harmillista sen sijaan oli se, että tuollainen ikävä koirakohtaaminen tapahtui :/
Nyt jäi ihmetyttämään tuo lattiakaivopuutos...
Lattiakaivon puutetta ihmettelen minäkin alituiseen. Helpottaisi kylpyhuoneen puhtaanapitoakin, mutta täällä sellaista lattiakaivoa pidetään rumana. Ja tarpeettomana. Merkillisiä ihmisiä täällä...
Ei passaa kovasti riekkua kylvyssä, muuten joutuu kuivaamaan litratolkulla vettä lattialta.
Kiitos nopeasta vastauksesta toisaalla! :) Perusjutut onkin ihan hallussa, mutta täytyy sitten vielä, jos ja kun suunnitelmat tarkentuu, niin tarkistaa paikalliset velvollisuudet!
Lähetä kommentti