Vilin ruokailut ovat vähän sitä sun tätä, aamuruokaa en enää laita lainkaan esille, Vili saa tyytyä puolikkaaseen mausteettomaan koirannakkiin, jonka poika saa ahertaa esille jostain pakkauksesta tai pussista. Aivojumppaa heti aamutuimaan, aamulenkin jälkeen.
Vilkkaan viikonlopun jälkeen Vili valvotti koko yön. Jo ilta enteili tulevaa. Vili kaivautui peittojen alle, se on aina merkki Vilin huonovointisuudesta, tavalla tai toisella. Myöhäisillalla Vili oksenteli useaan kertaan. Pyrki yöllä sänkyyn ja se on myös aina merkkinä, että jotain on vialla. Sain nostella Viliä vähän väliä sänkyyn, ei hypännyt itse, vaikka on olemassa korokkeena jakkara. Halusi vierelle, oli läheisyydenkipeä, joka on Vilille melko vieras piirre. Sängystä poistui jakkaran kautta, mutta hyvin varovaisesti astuen, ei hyppäämällä, kuten normaalisti. Nousi jatkuvasti istumaan, sehän on aika varma merkki närästyksestä. Tätä jatkui aamuviiteen asti, silloin Vili päätti herättää isännän ja lähtivät jo niin varhain aamulenkille.
Yön aikana annoin survottua keitettyä perunaa Vilille siinä uskossa ja toivossa, että siitä olisi apua. Nykyään en ole enää herkästi antamassa mitään närästyslääkkeitä sen viimeksi olleen kokemuksen jälkeen, koko juttu löytyy täältä. Yritän auttaa Vilin oloa mieluummin kotikonstein ja luonnollisin menetelmin.
Taas vilisivät ne aikaisemmat kauhukuvat silmissäni, kun Vili sairasteli näitä vaivoja jatkuvasti. Meillä oli tällä kertaa onnea, se oli kuin olikin vain tämä yksi yö ja sen jälkeen Vili on voinut taas hyvin.
Nautin siitä näkymästä, kun Vili makaa selällään. Aikaisemmin se ei merkinnyt minulle muuta kuin herttaista asentoa ja levollisesti nukkuvaa koiraa. Sen jälkeen, kun eläinlääkärimme sanoi, että mahavaivainen koira ei koskaan makaa selällään, on tuo asento saanut aivan uuden merkityksen. Hunajaa korville eiku silmille. ♥
Että mistäkö tämä mahavaiva johtui?
Vili sai ruuaksi NEU:n riisilohta, kokeilumielessä, ostin sitä ensi kertaa. Vili on aikaisemminkin oksentanut syötyään lohta meidän ihmisten aterioista. En tiedä, mikä on syy, voiko se olla lohi? No, joka tapauksessa toistaiseksi ei enää lohta Vilille.
Mitä Vilin ruokailuun tulee, luotan perunan hyvään vaikutukseen. Sen sijaan kritisoin esim. Maukas-tuotteita, joillekin ne ovat varmaan ihan onneomiaan, mutta ei Vilille. Vili ei niistä tykkää.
Nyt sulatin viimeksi sellaista kypsäversiota ja sulattuaan se oli paksua velliä tai löysää puuroa eli sen vesipitoisuus on suuri. En oikein tajua asiakasystävällisyyttä, jos ruokaan lisätään paljon vettä ja se sitten pakastetaan pötköiksi. Vettähän saa jokainen kraanastaan lisättyä, jos haluaa. Paremmin tajuan sen myyntikikkana rahastusmielessä, ihmiset maksavat vedestä, jolloin lihaa yms. tarvitaan 500 gramman pötköön aika vähän. Olenko hiukan ilkeä ajatellessani näin?
NEU:n pakasteruokien kunniaksi sanottakoon, että ne ovat täyttä tavaraa, vetisyydestä ei jälkeäkään. Eikä ne ole muussia, vaan niistä erottuvat kokonaiset herneet ja broilerinsydämet. NEU-pötköjä saa kuulemma nykyään myös Citymarketeista.
18 kommenttia:
Hei!
Ensinnäkin, hyvä, että vatsavaivat ovat poissa.
Toiseksi on hyvä, että joku kirjoittaa näin hyvin ja laajalti koirien vaivoista, kokemuksista, tuloksista ja antaa vinkkejä. Se auttaa varmasti monia.
Minä itse etsin epätoivoisesti tietoa vesitystaudista. Se ei ollut helppoa ja oli veemäistä, kun ei tiennyt mitä tehdä toisen olon helpottamiseksi. Hain paljon myös tietoa munuaisvaivoista sekä aivolisäkkeen vajaatoiminnasta. Koirani kuolemasta on reilut kaksi kuukautta. Koiran joka oli kuollessaan vain 13 kuukauden ikäinen. Olo helpottuu hiljalleen. Eniten olen raivoissani eläinlääkärin toimintaan ja kommentteihin sairastelun alkupuolella. Se vain tykkää vedestä, niinpä! Siksi olkaa tarkkoina, jos koira juo järjestäen kupit tyhjäksi tai on ylimääräisen kiinnostunut vedestä ja lumesta. Vaatikaa aamun virtsasta otettua virtsakoetta, mistä selviää tuleeko virtsa lähes vetenä ulos.
Se siitä!
Sinulla on ihana koira!
Hyvää kesää ja voikaa hyvin!
Terveisin
Nina
Koskettava tuo nuoren koirasi tarina, otan osaa.♥
Itse olen joutunut tekemisiin ammatissani tuon myös ihmisillä esiintyvän vesitystaudin kanssa, se tavallaan muistuttaa diabetesta, mutta ei ole kuitenkaan sitä.
Olen oman koirani kohdalla törmännyt tuohon, että tiedon saanti on kiven alla ja sitten jos onni on myötä ja löytää kanssakärsijän netistä, niin sekin tieto on sangen pintapuolista ja yksityisviesteihin ei saa vatausta. Siksi lavertelen melko pikkutarkasti Vilin oireilut ja lääkitykset, välillä mietin, että tuntuuko se lukijoista liiankin seikkaperäiseltä, mutta olen saanut paljon positiivista palautetta blogistani, joten eiköhän se ole hyvä jatkaa näin.
Valitettavasti eläinlääkäreitä on hyviä ja huonoja, vaan mistä sen tietää, kumpaan sorttiin on kapsahtanut. Minusta on hirveän harmi, että itsellänikin on huono käsitys eläinlääkäreistä, haluaisin niin voida luottaa heihin kaikkiin.
Mahtasko lohi olla sopimaton Vilille sen takia, että se on rasvaista kalaa? Kevyempi seiti saattas toimiakin? -ei siis närästäis niin helposti, kun on vatsaystävällisempää.
Meillä ellit aikoinaan suositteli Minille kalaruuaksi jotain muuta kuin lohta, juuri tuon rasvaisuuden takia joka voi saada masun poreilemaan.
Ja ei. Et ole ilkeä. Iso osa ihmisiä on sinisilmäisiä mitä elukoitten ruokintaan jne. tulee. Totuutta ja kokemusta pöytään vaan kun sellaista tulee :)
Hiukan kävi tuo lohen rasvaisuus itselläkin mielessä, mutta kun toinen eli sinä sen sanot, kuulostaa se paljon järkevämmältä. Tavallaan vahvistit sen oman epävarman ajatuksenhäiväni. Lohi on rasvainen kala ja se todennäköisesti on juuri se syy, että Vilin vatsa ei sitä siedä.
Kiitos taas kerran oivalluksen antamisesta!
Mulla on ihan päinvastaisia kokemuksia Maukas-sarjasta. Olen ollut tosi tyytyväinen siihen, mutta mehän ostetaankin vain noita raakapakasteita, joten en tiedä muista sarjan tuotteista sen enempää. Lihat eivät ole liian rasvaisia, ja eron huomaa esim. Oscarin jauhelihan ja Maukas-sarjan vastaavan välillä, että laadussa on eroa, Maukkaan hyväksi ;)
Musta on tärkeää, että koiran elämää käydään läpi terveydenkin puolelta, kokemuksen ja tiedon jakamisesta saattaa joku saada yllättävänkin paljon apua ja kun eläinlääkäritkään eivät ole erehtymättömiä. Sitä paitsi, kukapa sitä koiraa tuntisikaan niin hyvin kuin se ihminen joka sen kanssa elää :)
Toi olikin uus tieto, että vatsavaivallinen koira ei makaile selällään :) Hugon närästys on muuten lakannut (nyt vasta tajusin!) kun siirryttiin nappularuokaan, kai se on vain suo siellä vetelä täällä... :p Ja siis meillä kummatkin pojat vetelee sikeitä ketarat kohti kattoa, ja se on niin vallattoman näköstä kun on valkoinen massu ja kummallakin pippelinpääkarvat ja pallikarvat pikimustia xD Noh, hehheh. :)
Aina muuten kun ajellaan Itäharjun läpi ja nään Viliä muistuttavan tipsun lenkillä, mietin, että onkohan se Vili... :)
Noista Maukkaan raaoista en osaakaan sanoa mitään, niitähän ei keitetä eli sitä vettä ei tule ainakaan sitä kautta niihin. Raa'assa on kosteutta luonnostaankin. Harmikseni Vili ei syö raakoja. Ainakaan vielä, täytyypä ottaa selville, miten koiran voi saada innostumaan raa'an syömisestä.
Jos Vili söisi noita kypsiä Maukkaita mielellään, olisin niihin varmaan ihan tyytyväinen, kaikesta vedestä huolimatta...
Minusta on vanhemmiten tullut niin kriittinen, koska olen huomannut aina enemmän ja enemmän ns. huijausta, rahan ja mainonnan valta liikemaailmassa on hirmuinen. Usko hyvään on kaikonnut, vähän kaikessa.
Eläinlääkärikäynnillä on se eläimen omistaja oman lemmikkinsä asianajaja, ei ellit ole selvännäkijöitä, joten omistajan on kerrottava se olennainen koirastaan, siihen tarvitaan tietenkin kuunteleva eläinlääkäri. Olen törmännyt sellaiseenkin, joka ei kuunnellut, vaan itse puhui koko ajan. Huoh. Eikä koira voi saada mistään parempaa asianajajaa kuin oman ihmisensä, joka tuntee koiransa parhaiten, kuten sanoit.
Eläinlääkäri selitti, että jos vatsa on pipi, niin koira makaa silloin vatsansa päällä eli "pitelee vatsaansa". Hessu-koirani, jolla oli paha lonkkavika, ei maannut koskaan elämänsä aikana selällään, ei edes pentuna, ensimmäinen lonkkavikainen ja ensimmäinen, joka ei makoillut selällään eli kai niillä vaivoilla ja asennoilla on joku yhteys.
Sinulla kun on hyvä valokuvaustaito, niin nappailepa kuva koiristasi ketarat ojossa...
Kyllä nuo koirat ovat yksilöllisiä, mitä ruuan sietoon tulee, mutta niinhän me ollaan ihmisetkin. Kelle sopii mikäkin.
Ei täällä Itäharjulla ole montaa tipsua, naapuruston kauniin vaalea ja meidän tummempi Vili. Molemmat ulkoiluttavat yleensä vanhoja pappojaan. Olet varmaan nähnyt oikein.
Kaksi samaa ajatusta on pätevämpi kuin yksi :)
Taas tuli todistetuksi, että se mikä on toisen herkku, ei sitten välttämättä sovi toiselle. Ossin herkku on nimenomaan lohi ja onneksi sopii vatsalle. Ossin vatsa on siinä mielessä "rautainen", että se käsittelee kaiken muun sisäänpannun paitsi matonkuteet. Toivotaan, että Vili ei saanut mitään pitempiaikaista närästystä ruuastaan. Minä taas olen kuullut, että selkävaivainen koira ei nuku selällään ja olen aina niin onnellinen, kun Ossi nukkuu selällään kaikki tassut sojottaen eri suuntiin. Luulen, ettei silloin särje mistään. Terveisiä Turkkuseen M-L ja Ossi
Vilillä onkin kyllä tosi komea turkki, ei suotta tule raitilla kehuja! Neu:ta meilläkin on syöty vuosia, olen tilannut sitä kotiin Vauhti-Raksusta, heillä on ollut aina tosi hyvä palvelu ja pakasteetkin tulee kotiovelle umpijäässä. Edesmennyt noutajani teki tuota samaa kuin Vili ollessaan kipeä - hakeutui mahdollisimman lähelle ja tuli yölläkin tökkimään tassulla että "auta". Rapsutuksia Vilille!
Pystyykö Vili syömään broitsua? Ajattelin vain, että Mustissa ja Mirrissä on pienen pieniä raakoja broitsun sydämiä myynnissä pakastealtaissa ja yleensä suurin osa koirista pitää niitä herkkuina, nimenomaan raakana. Meillähän Aslan, tietenkin, tappaa jokaisen ennen syöntiä *silmien pyörittelyä* joten sille täytyy laittaa aina vähän jotakin soosia sinne sekaan (esim. jauhelihaa ja kasvista) ettei innostu liikaa tapporavistamaan jokaista yksittäistä sydäntä. Ei ole, nimittäin, kivaa kun sitä verimössöä lentelee sitten pitkin, poikin keittiötä..äyh.
Mutta, sydän on tosi vähärasvaista...jos en nyt ihan kauheasti valehtele, niin siinä oli vain jotakin kolmisen prosenttia rasvaa, joten jos rasva on vatsalle ongelma, ovat nuo hertat aika soppelia syötävää. Meillä on siansydäntäkin aina välillä, mutta pojat tuntuvat erityisesti tykkään broitsun vastaavista. Siinä voisi olla sellainen pehmeä lasku raakaan ruokaan.
Komppaan Lauraa ja Mauri-setää, Vilillä on upea turkki :) Me ollaankin tipsufaneja poikien kanssa kun Alfien sydämessä on erityinen sija tipsuille :)
Kiitos vinkistä, Vili syö niitä sydämiä, jos pilkon ne, kypsänä tosin, mutta niitä voisinkin kokeilla raakana, ties vaikka tykkäisi. Meillä on tuo Musti&Mirri ihan tuossa vieressä.
Vai että on Aslan niin tosissaan sydämien kanssa, että ne täytyy ravistaa hengiltä, enpä ole moista ennen kuullutkaan. On nuo koirat aika epeleitä, kukin tavallaan.
Vilin vatsa on pitkän kortisonikuurin seurauksena kokenut kovia ja siksi närästää helposti. Jos se nyt on sitten närästystä, vatsavaivaa kuitenkin. Pakko tehdä vain johtopäätöksiä, mikä aiheuttaa oireilua ja välttää sitten sitä.
Ossi Rautamaha ♥
Vihdoinkin joku tunnustautuu NEU:n käyttäjäksi! Minusta ne ovat sellaista reilua koiranruokaa, mutta kaikki niistä eivät tunnu Vilille sopivan. VauhtiRaksusta minäkin olen paljon tilannut kaikenlaista, hyvä palvelu niillä, totta tosiaan.
Vili kiittää rapsuista!
Juu, Aslan haluaa, että ruoka potkisi edes vähän vastaan ;) Tosin tapporavistaa myös tyynyjä, ruohotupsuja ulkona, ihan mitä tahansa suteja joita maasta nousee ylös käy tappamassa :) Se on tämä junnuikä kun pitää olla niin kovaa poikaa ;) Ainut, minkä tapporavistaminen aiheuttaa vastalauseita ja isoa närää on se, kun tarttuu Alphonsea hännästä ja alkaa ravistaa sitäkin. Isompi saa raivarin hyvin nopeasti :)
Luulin tietäväni jotain koirista, mutta en ole ikinä kuullut koirasta, joka ravistelee ruokaansa! Leluja ravistellaan kyllä. Onkohan tuo riistaviettisten eli ajokoirien yleinenkin tapa? Itsellä kun ei ole koskaan ollut metsästyskoiraa, lepsuja nössöjä vain.
Se saattaa olla rotupiirre, en tiedä, Alfiella ei vastaavaa ole...Tai sitten se on tuo Aslanin ikä ja se, että pitää vähän näyttää Alphonselle, että mistä se kana yrittää pissiä ;) Mene ja tiedä, mutta aika hulvatonta, vaikkakin sotkuista, puuhaa se on että ruokaa pitää tappaa :)
Hassua siinäkin mielessä, että Aslan on ihan täysin sellainen sylivauva, joka kerjää takajaloilleen nousten syliin noin 20 kertaa päivässä. Pusuttelee ja halii ihmistä, kiehnää Alphonsen kyljessä ja sitten kauhea tappovimma päälle yhtäkkiä :D Dr. Jekyll ja mr. Hyde ;)
Lähetä kommentti