Sivut

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Ruuasta ja vähän loisistakin


Vili-possu on syönyt.


Kuten kuvasta näkyy, meidän Vili on pikkuporsas, ainakin ruokailun siisteyden suhteen. Mitään ruokailualustaa Vilillä ei enää nykyään ole, koska se kulkeutuu aina jonnekin kauas, kuten ruokakipotkin. Senkin pikkupossu.

Nyt on Maukas-tuotesarjan ensimaistelut ja -haistelut suoritettu. Annoin Maukasta ensin sellaisenaan ja sitten muuhun ruokaan sekoitettuna ja Vili suoritti sitten koehaistelun ja siihen se sitten tyssäsi. Tarjolla oli broilerinsiipiä jauhettuna sekä broilerin sisäelinseosta, raakavalmisteita siis. Erittäin inhottavan näköistä massaa. Miksiköhän ne on jauhettu ihan mössöksi kuin hampaattomille koirille konsanaan?
Mielekkäämpää olisi suikaloida tai pilkkoa ne niin, että niistä saa selkoa, mitä ne ovat ja olisi koirien purukalustolle edes hiukan hommia. Ehkä on tarkoituskin, että niistä ei mitään tolkkua saa...
Ei taida meitin Vili ymmärtää barffauksesta yhtään mitään. Seuraavaksi kokeilen niitä Maukas-sarjan kypsiä tuotteita, niiden valikoima tosin on enemmän kuin huono. Neljä erilaista pötköä, pennulle, seniorille, energiselle ja aikuiselle. Ainoa Vilille sopiva eli aikuiselle tarkoitettu sisältänee pääasiassa sianlihaa. Kyllä se on puute, että täytyy mennä kauppaan lukemaan tuoteselostetta pakastepötkön kyljestä...

*******
Löysinpä selkeät kuvasepustukset koiran madoista ym. loisista:

*******

Näitä talvisia kuvia riittää! Ihan mukavan paljon on lunta vieläkin ja ainakin meillä päin se on puhdasta. Kokeilin talutushihnan häivyttämistä alkeellisella korjausohjelmalla näissä molemmissa kuvissa. Suurennetuissa sen huomaa hyvin, joten ihailkaa mieluummin vain näitä pikkukuvia...




3 kommenttia:

Liftari kirjoitti...

Erinomainen kupin paikallaanpitäjä on Ikeasta saatava laatikoihin tarkoitettu nahkea muovi. Sitä on rullatavarana eikä maksa paljoo. Olen sitä leikannut ruokakippojen alle ja niin pysyvät alustallaan. Onnikin on melkoinen voimasyöjä, joka hyökkää ruuan kimppuun kuin Karvinen konsanaan. Ja kuppi pysyy paikallaan. Ja laatikoissahan se on ihan vertaansa vailla myös.
Loiset ...YÖK !!!! Paras laihdutuskuuri ikinä on lukea noita loisjuttuja ja katella kuvia, ainakin tämmösen herkkäsielun kuin minä. Että pari kuvaa jääkaapin oveen ja kesäksi ollaanki kivasti rantakunnossa. ;)
Vililläkin on mukavasti näköjään puistomaista maastoa kotinurkilla. Se on koirulle tosi mukavaa, kun ei sentään ihan kokonaan tarvii kivierämaassa asuu.
Terkkuja.

Hanne kirjoitti...

Pitääköhän se Ikean alunen kuitenkaan kuppia paikoillaan, saahan sen irti siitä, vai? Luistoa se estää tietysti, mutta Vili on hanakka kuljettamaan sitä pitkin lattioita.
Toisaalta me ollaan tykästytty siihen, että Vili ilmoittelee keittiöstä, kun kuppi on tyhjä "lisää please". Olen harkinnut jonkun soittokellon hankintaa Vilille, oiskohan Ikeassa sellaisia? Sellaista, johon lämäyttää tassunsa ja sitten se kilahtaa "tarjoilija, saisinko vielä toisen".

Liftari kirjoitti...

juu, saa irti. Että jos vilinen päättää ottaa kupin reunasta kiini ja viedä sen tarjoilijan jaloille, ei sitä mitää Ikean tuote estä. mutta siihen se on hyvä, ettei syödessä kuppi liukuile sinnetänne. meillä se on ollu ongelma, kun esim. Onni niin voimallisesti syö.
Heeei, laitatpas semmonen vanhan kartanotyylin soittonaru Vilille. Semmoinen,josta Vili vetämällä saa kellon kilkattamaan. ja Vili vaan soittelis ja henkilökunta kipittää. Niinkun täällä, vaikkei mitkään kellot soi. Noiden kolmen mielestä taita palvelu olla vaan liian hidasta välillä, kunkoko ajan pitää olla varjona perässä ja kintuissa. rapsutukset jos lopettaa liian aikaisin, saa tassusta läpsäyksen heti. semmosia ne on nää meitin karvanassut.
Terkkuja Vilille.Ja muillekin.