Sivut

perjantai 6. toukokuuta 2011

Tylsä juttu

Vilin peppu ei ole osoittanut mitään merkkejä paranemisesta. Ihan samanlainen on kuin pari päivää sitten. En ole kovinkaan vakuuttunut edes siitä, että se tuolla Canofite-lääkkeellä edes paranee. Lämpimiä suihkutuksia suositeltiin, luulisi kylmän enemmänkin rauhoittavan. Toivottavasti se iho ei kuitenkaan mene rikki, silloinhan se olisi avoin kaikille mahdollisille pöpöille. Uusin kuva Vilin pepusta




Tänään kokeiltiin Vilin kauluria, joka maksoi 3,50 euroa. Vili panikoi sen kanssa eikä edes herkkunamit rauhoittaneet. Toivottavasti ei sitä tarvitse milloinkaan käyttää.







Kovin "etuoikeutetun ja tehtävään valitun" tuntuista ei tämä oloni todellakaan ole. Enemmänkin pakkopullaa. Jatkuvasti suoritan Vilille jotain hoitoja, joiden tuloksista en edes tiedä. Koko ajan ilmenee jotain uutta ja ennen kuulumatonta vaivaa. Jääkaapin ovessa komeilee taas seurantalista, että muistan mitä milloinkin olen Vilille antanut tai tehnyt. Ja Viliä käy niin sääli, kun ei poloisella ole huoletonta päivää ollut aikoihin. Myös aamuöiset herättelyt rassaavat meitä molempia, koska Vilillä on joku ongelma, minkä takia herättää jo klo 4.30 tai klo 5.

4 kommenttia:

creek kirjoitti...

Voi harmi. Mistä tuo eläinlääkäreiden mukaan siis johtuu? Poistuuko ongelma jos rauhaset leikataan?

Kauluri oli meilläkin aluksi kumma kapistus, mutta kummasti Mini oppi sen kans nopeasti liikkumaan eikä se niin kamala ollutkaan. Kaikkeen noi koirat näyttää sopeutuvan :)
Nykyään jos kaulurin meillä pistää päähän niin vanhasta muistista sitä varotaan tökkäämästä esim. tuoli jalkoihin. Onneksi noi on oppivaisia eläimiä :)

Tiia kirjoitti...

Voi Viliä.. Ootko sitä sellaista puhallettavaa "pelastusrengaskauluria" koittanut?

Toivottavasti tilanne nyt tuosta rauhottuisi.

Liftari kirjoitti...

No voih !! Sympatiani, sillä tiedän kyllä miltä tuo kaikki tuntuu.
Essi on viikonloputkin äiteen aikataulussa eli herättelee siin viiden maissa viimeistään. Käy pisulla ja odottaa aamuruokaansa. Sitten painumme takaisin makuulle, mutta eihän se sma ole kuin nukkua koko yö . Olen jo niin tottunut tuohon katkouneen, ettei se paljoa haittaa.
sitä Canofiteä en oikeen ymmärrä, varmaan olis jotain parempaakin täsmälääkettä. Onhan toi nyt ihan hurjaa. Ei tossa kohta ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää jossain muualla ja katsoa löytyiskö apua.
Ymmärrän kyllä, ettei tuo etuoikeutettu asema yhtään helpota omaa stressiä. Vaan muutakaan ei voi, kun on tämän osaksensa saanut.
Tsemppiä Vili, kyllä se tästä.
Essiltä iso hali ja kopallinen myötätuntoa.

Hanne kirjoitti...

Olen myös kuullut muilta, että koira yleensä oppii nopeasti kulkemaan kaulurin kanssa. Ongelma onkin siinä, että omistaja oppii paljon hitaammin...
Rengaskaulureita olen kyllä katsellut. Ovat sen verran hintavia, etten "varmuuden vuoksi" ole hankkinut. Jos todella joutuisi pitämään koiralla kauluria, niin kyllä silloin parempi vaihtoehto meille olisi tuo rengaskaulurityyppi.
Luin jostain, että ihminen tarvitsee tietyn määrän stressiä, se on jopa terveellistä. Mitähän mittaria tässä käyttäisi stressin suhteen?
Kuten Eino Leino sanoo: "Se murhe, mi eilen mun murtaa oli, suli hymyks, kun tänään suurempi tuli" eli parasta olla vaan tyytyväinen kaikkeen.