sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Ei täsä pal uutta ol, mut pal assia silti

Niin, ei tässä ole paljon uutta kerrottavaa, mutta silti olevinaan paljon asiaa. Ruokakokeilu on sydän pamppaillen aloitettu ja osin jo suoritettu.
Vuorossa oli lintuNEU, jonka syöttämistä jännitin todenteolla.
Perjantaina klo 11.00 oli kokeilun lähtölaukaus eli Vili sai ensimmäisen annoksensa sekoitettuna muuhun ruokaan. Maistuvuus 100%. Laitoin jääkaappiin jo valmiiksi kortisonitabletin puolikkaan voihin käärittynä, että mahdollisten oireiden ilmestyessä saan sen nopeasti annettua Vilille. Kokemukseni NEU:sta on ollut huono, mutta halusin vielä kokeilla tämän version. Pidän kuitenkin NEU-ruokia  (koiran täysravinto, pakaste, säilyvyys –18°C 9kk) hyvinä ja ne maistuvat Vilille erinomaisesti, joten haluaisin niin mielelläni syöttää Vilille niitä muun ruuan ohella.

Vilin kutinahepuli
Toinen kutinahepuli

Nyt on jo sunnuntai eikä mitään ole tapahtunut. Paitsi, että Vili syö hyvällä ruokahalulla, on iloinen ja leikkisä. Tähän mennessä ei ole ainuttakaan kutinamerkintää tältä vuodelta eikä kortisoniakaan ole tarvittu. Siis vointi ihan parasta mahdollista.

Olen pohtinut sitä, mikä aiheutti ne kauheat kutinahepulikohtaukset kahdella edellisellä kerralla NEU-perusruuan + lintuNEU:n antamisen jälkeen ja nyt tämän pelkän lintuNEU:n syömisen jälkeen ei ole tapahtunut mitään kauheaa. Näillä kahdella ei ole suurta eroa valmistusaineissa, toisessa liha on lintua ja toisessa ei.

NEU
Ainekset:
sianliha, naudan maha, elimiä (kurkun lukko, kieltä, maksaa, munuaista) kananmuna, riisi, ohra, porkkana, herne, nokkonen, valkosipuli, AB piimä

Vogel (lintuNEU) 
Ainekset:
kanan lihamassa, broilerin maksa, sydän, kivipiira, kananmuna, riisi, porkkana, herne, nokkonen, valkosipuli, omena/luumu 



Sitten tarkastellessani Vilin kalenteria joulukuulta hoksasin yhden asian: molemmilla edellisillä kerroilla Vili oli Rimadyl-kipulääkekuurilla ja nyt ei! Voiko se lääke aiheuttaa allergistyyppisen oireilun yhteisvaikutuksena tietyn ruuan kanssa?
Kuulostaa uskomattomalta, mutta silti uskottavalta.
Vili sai Rimadyliä tavallista pienemmällä annostuksella, mutta silti noilla kahdella on pakko olla joku yhteys. Joka tapauksessa en keksi mitään muutakaan selitystä sille, että kahdella kerralla NEU aiheutti pahan oireilun ja nyt ei mitään.


*******
Laitanpa tähän lainauksen tuosta Rimadyl-lääkkeestä, oli jo itseltänikin ehtinyt unohtua:
* Varoitus Rimadyl-lääkkeen pakkausselosteesta: "Hyvin harvoin esiintyviä haittavaikutuksia ovat mahasuolikanavan oireet, munuaisiin kohdistuvat ja allergian kaltaiset (idiosynkraattiset) maksan haitat sekä mahasuolikanavan verenvuodot. Nämä haittavaikutukset voivat yksittäisissä tapauksissa olla vakavia ja johtaa kuolemaan."
Jotensakin kamalaa, että jollain lääkkeellä on virallisesti tunnustettu haittavaikutus, joka johtaa kuolemaan...

*******

uusi peti
vanha peti
Petien paikkoja vaihdettu päittäin. Toimii erinomaisesti, Vili hyväksyy molemmat pedit + paikat tasapuolisesti. Hyvä. Tänään Vilin maattua vanhassa pedissään, huomasin petityynyn olevan reilusti märkä. Siinä sitten pähkäilimme ja tutkailimme tyynyä ja sen kastumista. Oliko Vili pissannut petiinsä? Hui, ei kai... Sitten selvitimme tapahtumien kulkua ja löytyihän se selitys: Vili oli aamulenkkinsä jälkeen lumisine vatsanalusineen käynyt petillensä makaamaan ja se oli siis vain sulanutta lunta. Ja kun me jo luultiin Vilistä tulleen vuoteenkastelijan...

2 kommenttia:

Jaltsalandia kirjoitti...

Vili on kyllä hirmusen komea, tollanen älykäs ja ylväs katse, meillä tipsuilla se on aika tyypillinen ;) Ja mitkä ilmeet!

Mulle sopii melkein kaikki ruoka (siis edellyttäen että se on riittävän herkullista ylipäätään syömäkelpoiseksi), mut ny mamma on havainnu, että possusuikaleet ei sovi mulle. Se on huomannu sen silleen, että kakkaan yöllä limakakan eteisen matolle joka kerta, ku oon syöny possua. Menee vissiin masu sekasin...

Liftari kirjoitti...

Tuo lääkejuttu on sitä karmaisevaa todellisuutta, jota me ihmisetkin joudumme kokemaan. Kun lääkeselosteet lukee, tulee sellainen olo ettei niitä voi ottaa, kun kuolee niihin ennemmin kuin tautiinsa. Sivuvaikutuksien listassa on aina ne oireet joiden poistamiseksi lääke on annettu. Välillä tulee sellainen olo, että tämän lääkkeen kun otan niin herään (jos herään) huomenna täynnä vihreitä pilkkuja ja korvani ovat valuneet takamukseen. Joskus tekisi mieleni palata entisiin, luonnosta haettuihin rohtoihin. Ongelma on vain siinä, etä puhtaina niitä ei mistään saa, kun ympäristö on jo senverran saastunut.
Ja kaiken sekamelskan keskellä on sitten viaton koiranomistaja, joka vain yrittää rakastaan auttaa kaikin voimin ja keinoin. Ei oo helppoo.
Tosi hieno asia, ettei Vilille tule reaktioita. Jospa se Vili on käynyt lukemassa testien tulokset ja todennut ettei häntä mikään vaivaakaan, niin mitäs sitten kutisemaankaan.
Essikään ei ole tarvinnut kuin satunnaisesti kortisonia. Ja olisiko silloinkaan ihan välttämättä, mutta itsellä on tullut se tunne auttamisesta. Nyt Essiä kutittaa jonkun verran, syynä turkki joka pitäisi trimmata kuosiin. On liian pitkää ja vanhaa karvaa ja se kutittaa.
Olet sinä Vili melkoinen hurmuri. Sinut jos Essi näkisi, taitaisit saada melkoisen moiskun naamaasi. Terkkuja. Eikä anneta tänä keväänäkään siitepölyjen kiusata eikä katupölyn.