lauantai 19. marraskuuta 2011

Vaihturi?

Takana toinen perättäinen kokonaan nukuttu yö! Wau!
Vili on elämänsä kunnossa. Varsinkin, jos haluaa unohtaa, että on lääkityksen alaisena. Poika syö hyvin, vähän liiankin hyvin, ei noin pienellä koiralla voi olla noin isoa nälkää! Kauralimat ym. luonnonmukaiset ruuat on toistaiseksi viskattu syrjään ja nyt Vilin arkiaterioihin kuuluu keitettyä kanaa tai broileria, lohta tai lampaanpaistia + keitettyä perunaa. Lisäöljyjä en anna enkä mitään muutakaan ylimääräistä. Olen heikkouttani sortunut antamaan tälle kerjäävälle kiljukaulalle muutaman koirankeksin (joihin hullaantui totaalisesti), Vili sai pussillisen sellaisia synttärilahjansa kylkiäisenä. Nyt jännätään, tuleeko jotain oireilua niistä tai perunasta, jota Vili syö aika runsaasti.

Vaihturi? Niin, jo epäilemme, että Vili on vaihtunut jossain vaiheessa. Ehkä klinikalla oli kaksi tiibetinspanielia ja me saimme sen väärän ja nyt meidän Vili on jossain vieraassa perheessä. Ei kai nyt kuitenkaan...

Vili on niin erilainen kuin aikaisemmin. Äänekäs ja vaativa. Komentelee jatkuvasti antamaan kaapista jotain ja pyytää päästä pöydille tutkimaan, mitähän hyvää siellä on. Haukkua, murinaa sekä monia muita vaikeasti nimettäviä äänilajeja riittää.
Löysin kaapin perukoilta yllätyksekseni muovipussin, jossa oli Vilin pentuna hylkäämiä puruluita. Vili ei ole tähän mennessä huolinut ainuttakaan puruluuta, kaikki ovat olleet vikaostoksia ja kahteen vuoteen en ole mitään sellaista enää Vilille tarjonnutkaan. Nyt näytin Vilille niitä luita ja hän osoitti heti kiinnostusta ja alkoi innolla pureskelemaan. Pitkän tovin ahersi kivikovan pururullan kimpussa ja sai jotain irtikin. En ollut aikaisemmin nähnyt Vilin koskaan pureskelevan sellaista! Jos Vili on sittenkin vaihtunut? Vili on niin ihmeellisen aktiivinen ja vauhdikas. Hyväntuulinen. Kuinka se voi olla niin erilainen? Sittenkin ehkä vaihturi...

Kauanko annan Vilille Rimadyliä, sitä en tiedä. Annos on melko pieni, mutta silti pelko jäytää, että se voi aiheuttaa vatsavaivoja tai muuta haittaa. Ehkä kysynkin eläinlääkärin mielipidettä asiasta, sitten kun soittaa niistä labravastauksista.

6 kommenttia:

annamari kirjoitti...

Wau! Onpa kertakaikkisen hyviä uutisia täällä, ihanaa kuulla! ♥

Kipulääkkeestä kysyisin elliltä ehkä sen, että onko mahdollista tarkkailla Vilin maksa- ja munuaisarvoja säännöllisesti, jos lääkettä käytetään pitkään. Niin ja mainitsemasi vatsanärsytys kannattaa tietysti myös huomioida.

Sanna kirjoitti...

Kipeä koira on vaisu ja apea. Kivuton koira on... sellainen kuin Vili nyt. Jos kipu vatsassa on nyt hellittämään päin, Vili on huomannut että uskaltaa syödä (kaikenlaisia herkkujakin) eikä satu.

Älä huoli kipulääkkeen syöttämisestä, sitä syövät monet koirat pitkiä, pitkiä aikoja putkeen esim. nivelrikkovaivoihin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ennemmin lääkkeen tuomat riskit kuin kipeä koira. Ja myös sitä mieltä, että ennemmin kivuton, lääkitty lyhyt elämä kuin periaatteesta lääkitsemätön, pitkitetty ja kipuinen elämä (vaikka tämä ei nyt suoranaisesti Viliin liitykään, niin silti.) Rimadyl on hyvin siedetty ja todella yleisesti käytetty kipulääke, ei varmastikaan ole tarpeen seurailla mitään maksa- tai munuaisarvoja jos joskus jonkun viikon joutuu kipulääkettä syöttämään.

HooPee kirjoitti...

annamari & Sanna,
olen myös ehdottomasti sillä kannalla, että eläimen ei pidä antaa kärsiä, mieluummin tosiaan lyhyt ja laadukas elämä kuin pitkä kärsimys. Tahtomattani olen silti antanut koirani kärsiä ties kuinka kovista kivuista jo useampaan kertaan, kun oma ymmärrys ei ole riittänyt tajuamaan tilanteiden vakavuutta.
Nyt mietin, että onko Vili koko aikuisikänsä kipuillut jotain, kun nyt reagoi kipulääkkeeseen niin positiivisesti? Vai onko se "vain" helpotuksen tunnetta viime päivien kipuilun jälkeen?

creek kirjoitti...

Hyvä olis tietysti selvittää mikä Vilillä on kipeä, kun kipulääke on kerran ainoa mikä tähän mennessä vaikuttaa, se kun ei kuitenkaan välttämättä paranna, vaan vie vaan kivun pois.

Ihana kuulla Vilin olevan nyt luonteeltaan kivan pirtsakka :D

HooPee kirjoitti...

creek,
toivottavasti syy selviää niistä labranäytteistä. Ties vaikka Vilillä olisi nuoresta asti ollut haimavaivaa, lievämuotoista? No, tämä on taas kerran vain arvailua...

Maija kirjoitti...

Vilistä on tullut samis essin kanssa, siis tuossa vaativuudessa ja äänimaailmassa. Onkohan ne salaa soitellu toisilleen.
Ihanaahan se olo on kun ei oo kipee mistään. Kerrankos siinä sitten Villiintyy ja hullaantuu tai vaatii. On ihanaa kun Vili on kunnossa, kipulääkkeellä tai muuten.
Toivotaan, että labroista tulee vastaus ongelmiin. sellainen helposti pois hoidettava juttu ja sitten Vili voi olla oma terhakka itsensä alati.
Ja mammakin saa sitten levätä eikä saa mitään parvekeideoita. :)
Vili ei ole vaihtunut. Vilistä on vain kivun mentyä kuoriutunut oma ittensä. Ihana Vili. Noi äänet pitäs saada videopätkälle.