Vuosi vierähti

Juuri kun joitakin päiviä sitten hehkutin, että tassuasiat ovat kohtalaisen hyvällä mallilla, niin eikö nyt sitten kaluta vähän jokaista tassua.
Tilanne on edelleenkin ihan hallinnassa, mutta tassujen jyrsiminen on lisääntynyt.

Porotattarimix ei maistu edelleenkään. Ei sitten ollenkaan. Jatkuvasti heitän ruokaa pois. Minusta on kurjaa pakottaa koiraa henkensä pitimiksi syömään jotain, mistä se ei ollenkaan tykkää. Syömisen kuuluu olla jonkinlainen nautinto, koirallekin.
En tiedä, millä Vili nykyään elää. Pyhällä hengellä?

Kyläreissulla popsi onnellisena kyläpaikan koiran nappuloita, joita se löysi jostain... Yhdessä kävivät myös keittiössä varkaissa, voi olla, että Vili ei saanut mitään saalista, olipa mukana kuitenkin.

Olen niin tylsistynyt ja tympääntynyt tähän poropuurodieettiin! En ainakaan tältä istumalta aio kokeilla enää mitään eliminaatiodieettiä. Mielessä pyörii ajatus antaa barffimaisesti vähän kaikkea. Ei tietenkään kalaa eikä kananmunaa.

Kortisonista kun ei kai päästä ikinä eroon. Samahan se, mitä koira syö, kunhan on jotain terveellistä.

Nyt on kulunut vuosi Vilin allergian toteamisesta. Viime vuonna elokuussa löysin Vilin punaiset ja karvattomatkin tassut.

Yhteenveto tästä vuodesta näyttää tältä:

* elo-syyskuu 2009 allergiataistelu (kala)
* loka-joulukuu 2009 hyviä kuukausia, ei oireita
* tammikuu 2010 allergiataistelu (kananmuna)
* helmi-maaliskuu 2010 hyviä kuukausia, ei oireita
* huhti-elokuu 2010 allergiataistelu tuntematonta vastaan, kortisonia koko aika

En voi olla lisäämättä tähän, että maaliskuun lopulla 2010 Vili sai 3. rokotukset...

Lisäksi on julkisuudessa ilmennyt, että
Tuotantoeläimiä kuten sikoja ja nautoja lääkitään nyt huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina. Yllättävä lääkepiikki on saanut viranomaiset varpailleen, sillä lääkkeiden liiallisesta käytöstä on haittaa myös ihmiselle. Suomalaiseläimille annetut lääkkeet ovat olleet tapetilla sen jälkeen kun Venäjä ilmoitti löytäneensä suomalaissioista kahta antibioottia. HS.

Siis ei ole luottaminen edes suomalaisen lihan puhtauteen. Entä se teurasliha, joka selkeästi ei päädy ihmisten ruokapöytään liiallisten lääkepitoisuuksien tms. syyn takia, päätyykö se eläinten ruuaksi? Koirien barffilihaksi kenties?

Pitäisikö jatkossa ostaa Vilille ihmisten lihahyllystä lihat? Vilin kokoiselle koiralle se on taloudellisestikin mahdollista. Jospa ne olisivat edes hiukan parempilaatuisia kuin koirille tarkoitettu liha. Jos nyt oletetaan, että koirille tarkoitettu olisi huonoa.

Mösjöö Vili, saisiko olla paistijauhelihaa ja kyljyksiä vaiko sisäfilettä ja broilerinrintaa?