Sivut

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Uusi elämä?

Eliminaatiodieetit heitettiin siis romukoppaan ja alkoi ns. uusi elämä. Minkälainen elämä, se selvinnee.

Vili lopetti siis sen poromixin syömisen totaalisesti. Ei enää auttanut edes siihen sekoitetut muut herkut, Vili ei käynyt enää edes niitä erottelemassa. Poika teki ohimarsseja jatkuvasti, ei vaivautunut edes ruokakupille katsomaan, vaan vilkaisi hätäisesti keittiön ovelta ja poistui sitten sängyn alle.

Tekemäni yrjölänpuuro, jossa oli jauhelihaa ja viljapossunsuikaleita, ei myöskään kelvannut.
Vili siis eli niillä herkuilla (saksanhirveä), joita sai aamuin illoin aktivointileluunsa ja pari kertaa päivän mittaan muuten vaan. Piimäkään ei enää ole kelvannut. Litran tölkki on mennyt viemäriin Vilin kissankupin kautta, ei yhtä ainuttakaan lipaisua piimästä.

Aloin jo huolestua Vilistä.

Eläinkaupasta oli tarkoitus ostaa pakasteruokia. Valikoima kaupassa oli kehno, myyjä ei erottanut Mix-pötköjä toisistaan, olivat vähän sikin sokin siellä pakastimessa. Niissä kun ei ole mitään merkintää päällä. Ärsyttävää.
Mukaan tarttui loppujen lopuksi vain kaksi pötköä ehkä sikakasvismixiä.

Vilille ei kyllä kelvannut. Huolestuin jo todellakin. Olisiko Vili ensimmäinen koira, joka kuolee nälkään täysinäisen ruoka-astian viereen?

Tähän hätään keksittiin keittää Vilille spaghettia. Sitä Vili ei ollutkaan saanut miesmuistiin. Jopas pojalle maistui! Huh. Ei ole koira ainakaan sairas, kun edes joku ruoka kelpasi.
Eläinkaupan soittokierroksen jälkeen haettiin kaksi pötköä Neu AK:ta eli perunabroileria, muuta vähänkään sopivaa ei löytynyt. Tämä ruoka oli pääosassa Vilin edellisessä eliminaatio-ohjelmassa.

Nyt Vili syö kolmatta päivää kuin "viimeistä päivää", ruokakippo tyhjenee kolmasti päivässä ainakin.

Vili on nyt saanut lempiruokaansa spaghettia kolmasti. Ja raapii itseään. Enemmän. Voihan itku.
Muuten tämä uuden elämän ensimmäinen viikko olisikin sujunut hyvin.

Nyt syytettyjen penkillä on vehnä. Voihan se osoittautua syyttömäksi, mutta nyt spaghetinsyönti jää tauolle joksikin aikaa. Toivottavasti se ratkeaa tällä tavalla.

Murren Murkinan ruuat jäävät nyt valitettavasti pois Vilin ruokalistalta. Minun mielestäni ne olisivat olleet hyvä vaihtoehto, mutta Vili on eri mieltä. Tosin itsekin olen pohtinut, että miksi koiranruuassa on niin paljon kasviksia ja onko se tosiaankin hyvä asia.

jatkoa seuraa....

Ei kommentteja: