lauantai 21. elokuuta 2010

Sekalaisia kuulumisia

Vauhti-Raksu toi Vilille ruokaa seuraavanlaisesti:
- Murren Murkinan Lihaluu-Mix, Voima-Mix ja Lihakasvis-Mix
- Reikolta NeuP ja AK
- Broilerin kauloja
- Hevosen jauhelihaa
- Valkosipuli-kreikanhernepurkki

Viimeiset kokeilut menossa noilla Mix-tuotteilla, muut Vili on hylännyt vähän aikaa syötyään, näitä ei olla vielä kai kokeiltu. On se vaan niin varmaa tilata näitä ruokia autolta, tietää mitä saa ja joka pötkön päällä se lukeekin. Eläinkaupasta kun viimeksi sain sangen epämääräistä palvelua.
Ei aavistustakaan, mitä hevosen jauhelihalle tapahtuu, miten sitä aion koiralle tarjota. Nyt se makaa toistaiseksi pakkasessa.

Tuo kallis Valkosipuli-Kreikanhernepurkki tuli nyt sitten tilattua. Halvemmalla ehkä pääsisi, jos ostaisin sitä kreikanhernettä irtomyynnistä, eipä olisi lisäaineita joukossa. Pillerit uppoavat Vilille ihan sellaisenaan ruuan joukossa, ainakin toistaiseksi. Pilleri päivässä eli kolmen kuukauden satsi.

Vilin ruokahalu on taas erinomainen. Ainakin toistaiseksi. Kortisonia olen joutunut antamaan tällä viikolla joka toinen päivä, tänään yritetään selvitä taas kahdella välipäivällä. Vili tosin raapii tänäänkin, mutta on muuten ollut levollinen. Toivottavasti selvitään huomisaamuun kunnialla.
Vilin tassut ovat olleet kovilla, ranteet ovat jyrsityt, näin pahat ne eivät ole aikoihin olleetkaan. Olen huuhdellut niitä suolavedellä aamuin illoin, yritän välttää ylihoitamista. Minulla on tuntuma, että liika hoitaminen yllyttää Viliä nuolemaan tassujaan entistäkin enemmän. Toivon tuon tassunkutinan vähitellen vähenevän, jos ollaan oikealla tiellä eli että vehnä olisi sen aiheuttanut.

Säitten viileneminen on saanut Vilin riehaantumaan. Ulkona juoksee reippaasti ja kotona leikki kuin pikkupentu.
Mielelläni kyllä ajattelisin, että leikkisyys johtuu oireilun häviämisestä. Kuten silloin, kun Vililtä löytyi täitä, olin jo melkein onnesta soikeana, että nehän ne ovat syyllisiä Vilin kutinaan eikä mikään allergia! Jokainen Vilistä löytynyt punkki on herättänyt eloon toiveen allergian olemattomuudesta. Niin, toivo se on, joka viimeiseksi häviää...

2 kommenttia:

Tiia kirjoitti...

Voi vitsit, lukaisin yhdellä istumalla koko blogisi läpi, vaikka aihe ei onneksi edes henkilökohtaisesti kosketa. En toivo muuta kuin parempia, vähäkutinaisempia päiviä Vilille ja hyviä hermoja teille.

Matkan varrella tuli monta kommentoitavaa juttua mieleen, mutta nyt en muista enää kuin yhden...

Oletko koittanut syöttää ihan vaan varsinaista luomua? Jokin aika takaperin luin jostain, että esim. tehotuotetuissa tomaateissa esiintyy huomattavan paljon enemmän tiettyä proteiinia, jonka on todettu aiheuttavan allergioita. Tätä ko. proteiinia esiintyy siis tomaateissa luonnostaan, mutta sen määrä lisääntyy huomattavasti kasvin "stressaantuessa", ja tehotuotannossahan olot ovat yleisesti hyvin stressaavat.
En tiedä/muista voiko tätä samaa periaatetta venyttää koskemaan myös eläimiä, miksei, allergiathan ovat lisääntyneet suurinpiirtein samaa tahtia tehotuotannon riemuvoiton myötä.

Kiitos kuitenkin blogistasi, ja toivottavasti löydät jostain helpotusta Vilin oloon.

Tiia & Hugo-peikko (joka kerää ihmetystä koska syö vain itsetehtyä ruokaa ja säilöntä- ja väriaineettomia herkkuja - "varmuuden vuoksi")

HooPee kirjoitti...

Tiia,
osaat varmaan olla kiitollinen terveestä koirastasi! Mielestäni on hienoa, että jo ennalta ehkäiset mahdollisia sairauksia syöttämällä Hugolle mahdollisimman turvallisia ruokia. Harvapa sellaista tulee etukäteen ajatelleeksikaan. Koiran parhaaksi se on kaikki.
Pyrin itsekin antamaan mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja lisäaineettomia ruokia Vilille, en itsekään halua syödä mitään tehokasvatettua.