lauantai 14. heinäkuuta 2012

Jatkoa eiliseen

Hyvään on helppo tottua eli toista vuotta elelimme Vilin kanssa auvoisia aikoja. Nyt muistuu taas mieleen kaikki aikaisemmat ahdistuksen hetket, kun tuntui, ettei tervettä päivää koiraparka näe.
Olen yrittänyt kovasti ahkerasti tarkkailla tuon koiruliinin peräpeiliä, pari kertaa viikossa on suihkuteltu lämpöisellä vedellä ja hyvin on sujunut. Nyt hieman taisin venyttää noita päiviä, Betsi tuli eikä ollut kurailmoja, joten saattoi mennä viikko ilman suihkuttelua. En tiedä, johtuiko tämä anaalipaise siitä, tavallaan laiminlyönnistäni, onhan se mahdollista, valitettavasti.

Se ajos eli paise oli tällä kertaa oikealla puolella, viimeksi oli vasemmalla. Se pulpahtaa aika nopeasti pintaan ja varsinkin koiralla, jolla on tuuhea turkki, ei helposti huomaa sen kehittymistä. Pitäisi jatkuvasti olla kurkkimassa turkin alle, mutta jos sitä ei osaa aavistaa tulevaksi, niin kukas nyt koiransa peppua ihan alvariinsa tarkastaa?

Pyysin eläinlääkäriä näyttämään, miten itse voisin niitä anaalirauhasia tyhjentää. Hanska käteen ja vaseliinia, mutta en kyllä tajunnut mitään. Harjoittelin sillä terveellä puolella (tietenkin!), mutta en tuntenut mitään hernettä enkä rypälettä, ei minusta taida sittenkään olla siihen hommaan.

Tämä kyllä saisi olla viimeinen anaalipaise, kiitos.

Anaalirauhasten poistoleikkauksesta oli tälläkin kertaa puhetta lääkärin kanssa. Molemmilla kerroilla muistutettiin mahdollisista riskeistä eli jos joku pieni hermo anaalialueella menee leikkauksessa poikki, seurauksena on pidätyskyvyttömyys. Kuulemma harvinaista, mutta mahdollista.

Nukutus on toinen pelottava asia. Vilin herääminen kestää kauan ja lisäksi nyt yön valvoessani huomasin Vilin yhtäkkiä vaipuvan hereilläolosta uneen niin, että kielikin jäi hampaiden väliin ja hengitys muuttui kiivaaksi. Tämä pelästytti minut totaalisesti, koska en aikaisemmin ollut kokenut tällaista hengityksen muutosta. Monta tuntia Vili hengitti hyvin nopeaan tahtiin. Luulin sen jo kuolevan.

Tänään Vili on ollut jo kiinnostunut tavallisista asioista, kuten aamunakista, ruokahalu on hyvä ja ensimmäisen kerran on pissannutkin. Ulkona ei kävele, istua nököttää vain ja yrittää nuolla peppuaan. Peppu on tänään paremman näköinen kuin heti operaation jälkeen, luojankiitos!

Jatkan juttua huomenna, kunhan oma väsymykseni vähän väistyy.

*******

Lopuksi lainaan Jagsteria:

Anaalirauhaset
Kirjoittanut: Jagster - tammikuu 21, 2010
Koiran peräaukko on noin yhden senttimetrin pituinen, ja siinä on kaksi sulkijalihasta. Anaalirauhaset ovat kaksi pussia, jotka ovat sijoittuneet ulomman ja sisemmän sulkijalihaksen väliin, noin kello 4 ja 8 kohdalla. Itseasiassa kyseessä on rauhaseritepussit, kooltaan noin maapähkinän kokoiset, ja anaalirauhaset sijaitsevat näiden pussien seinämissä. Anaalirauhasten tehtävää ei täysin tunneta, mutta luultavasti niiden tehtävän on reviirin merkitseminen ja muu viestiminen laumassa. Nykyajan koira ei niitä enää tarvitse, ja niitä pidetäänkin vain jäänteenä entisajoilta – jäänne, joka aiheuttaa kaikenlaisia pikkuvaivoja.

Anaalirauhaset, siis oikeammin pussit, ovat täynnä anaalieritettä, joka on juoksevaa ja väriltään vaalean kellanruskeaa. Haju on erittäin voimakas, ja useasti rauhasnestettä itsessään pidetään merkkinä jostain sairaudesta. Anaalirauhaset tyhjenevät normaalisti koiran ulostaessa.
Anaalirauhasongelmat ovat erittäin yleisiä, mutta kohtuullisen harvinaisia greyhoundeilla.


Ongelmat
Anaalirauhassairauksien syy on tuntematon. Erityksen taso vaihtelee yksilöittän, ja ne jotka kehittävät suuria määriä eritettä ja joilla poistotiehyet ovat poikkeuksellisen ahtaat, on suurempi riski sairastua. Syiksi on epäilty
- eritteen koostumuksen muutosta,
- sopimatonta ravintoa,
- jatkuvasti pehmeää ulostetta,
- äkillistä ripulia,
- anaalirauhasten erittävien solujen ylitoimintaa,
- liikunnan puutosta ja pienten ja/tai lihavien koirien anaalialueen heikkoa lihaskuntoa

Lisäksi nuorilla nartuilla on huomattu olevan suurentunut riski kehittää anaalivaivoja 1 – 3 viikkoa juoksuaikojen jälkeen. Mikäli anaalit eivät tyhjene tarpeeksi usein, alkaa erite käydä, tulee sekundaarinen bakteeritulehdus ja paise alkaa muodostua.

Anaalirauhasvaivat aiheuttavat koirilla useita erilaisia vaivoja, kuten
- tenesmusta eli ulostuspakkoa,
- istumishaluttomuutta,
- takajalkojen ontumista,
- anaalialueen toistuvaa tuijottelua,
- peräpään vetäminen maata vasten,
- hännän jahtaamista,
- puhjenneen anaalipaiseen eritettä anaalialueella,
- jonkun muun kehon alueen pakonomainen nuoleminen,
- luonteen muutosta,
- hännän asennon muutos (häntä ei nouse pystyyn normaaliin asentoon),
- liikkumisrajoitteisuutta, joillakin jopa ”halvaantumista” ja pystyyn hyppäämistä kuin olisi neulalla pistetty.

Kroonisissa tapauksissa saattaa esiintyä ihottumaa peräpeilin, vatsan, kainaloiden ja lantion alueella sekä varpaanväleissä.

Anaalirauhasten aiheuttaessa koiralle vaivaa ovat rauhaset useimmiten turvonneet ja kosketusarat. Rauhasten koko on yleensä suurentunut jos ne tuntuvat ihon läpi tunnusteltaessa. Joko toinen tai molemmat rauhaset voivat olla suurentuneet viimeksi mainitun ollessa yleisempi. Toispuoleinen suurentuminen liittyy useimmiten anaalipaiseeseen.


Anaalien täyttyminen
Nestemäinen erite muuttuu paksuksi ja kiinteytyy, rauhasen tyhjentymiskanava tukkeutuu. Tällöin puhutaan anaalirauhasten impaktiosta.


Anaalirauhastulehdus
Bakteerit alkavat kasvamaan eritteessä muodostaen märkäistä, kellertävää tai verekästä nestettä. Puhutaan anaalirauhasten tulehduksesta, infektiosta.


Paise
Tulehdus etenee muodostaen anaalirauhaseen kuumottavan ja kipeän turvotuksen, puhutaan märkäpaiseesta, abskessista. Kun rauhanen on täyttynyt märkäisestä eritteestä, puhkeaa anaalirauhasen seinämä ihon läpi ja märkäinen tulehduserite valuu iholle. Tällöin puhutaan anaalirauhasen fistelöitymisestä.


Hoito
Lievissä tapauksissa anaalirauhaspussit tyhjennetään puristamalla. Kun ensimmäisen kerran menee eläinlääkärille anaaliongelmien takia, kannattaa lääkäriä pyytää näyttämään miten anaalirauhaset voi itse tyhjentää. Liikaa voimaa tyhjentämisessä ei saa käyttää, jotta anaalirauhasta tai peräsuolta ei vahingoiteta. Parhaiten tyhjennys onnistuu työntämällä hansikoitu etusormi perä-aukkoon ja ottamalla täysi anaalirauhanen etusormen ja peukalon väliin. Monilla koirilla anaalirauhasen saa melko tyhjäksi myös ”niistämällä” ihon puolelta molemmat rauhaset yhtäaikaa. Kannattaa olla hivenen hellä, sillä tulehtuneet anaalitauihaset ovat arat. Greyhoundille on syytä laittaa kuonokoppa toimenpiteen ajaksi, ihan varmuuden vuoksi.
Anaalinesteen hajua ei kannata pelästyä. Vaikka se on melkoisen kuvottava, niin se on normaalia.

Tulehtunut tai pahoin tukkeutunut rauhanen jätetään eläinlääkärin hoidettavaksi. Hän tyhjentää sekä huuhtelee rauhaspussin. Toimenpide tehdään rauhoituksessa, joka on aina jonkun asteinen riski greyhoundeilla. Näissä vaaditaan yleensä lisälääkityksenä antibioottisalva tai sisäinen antibioottikuuri.
Erittäin vakavissa tai toistuvissa voidaan anaalirauhasten poistamista harkita. Kyseessä on helppo ja nopea operaatio.


Ennaltaehkäisy
Kuitujen lisäämistä ruokaan on suositeltavaa, sillä liian kuituköyhäravinto ja pehmeät ulosteet lisäävät riskiä. Uloste sekä ulostuskerrathat tyhjentävät luonnollisella tavalla anaalirauhasia. Tämä saattaa olla yksi syy miksi anaaliongelmat ovat tänä päivänä niin yleisiä. Valmisruuilta vaaditaan lähes täydellistä sulavuutta, ja ulosteita pidetään merkkinä huonosta ruuasta. Ulostemäärillähän ei kuitenkaan ole merkitystä kuin usean koiran talouksissa – yksi tai kaksi koiraa ei niin paljon tuota jätöksiä, etteikö niitä kykenisi tai jaksaisi kerätä pois.
Hyvä fyysinen kunto sekä normaalipaino alentavat riskiä. Luultavasti nykypäivän pullamössökoirat kärsivätkin tulehtuneista anaalirauhasista, koska ne ovat heikossa kunnossa, ylipainoisia sekä syövät liian sulavaa ruokaa.


4 kommenttia:

Liftari kirjoitti...

Olen enempi kuin vakuuttunut siitä, että osaat ne rauhaset tyhjentää. Vaikket mitään ihmeellistä siellä tuntiskaan, niin kyllä ne siinä ovat missä ellu näytti. Siis peukalo pepunreiän viereen , etusormi vain pikkuisen sisälle ja sitten vedät varoen kuin lypsäisit. Jos nestettä on, se turskahtaa sieltä ja hajun tunnet samalla. Se täyttää kyllä kaiken ilman ja nenäonkalosi. Sitten sama toisella puolen.
Olen tyhjentänyt Messisen anaalit myös tuolla toisella metodilla. Eli sormet pepunreiän alapuolelle klo 5 ja 7 ja sitten työntö hiukan sisäänpäin ja ylös. Tässä kohtaa Messinen osaa aina itse avustaa ja ponnistaa. Ja niin se tupsahtaa se neste sieltä.
Se onkin Vilin kohdalla haasteellista kun Vililla on nuo turkkipöksyt jalassa aina. Kannattaa kuitenki setviä se ihan pepunreikä alue lyhyelle karvalle. Ilmastoituu ja on helpompi pitää puhtaana ja silmällä.
Messisen korvavaivat ei ole ihan tyystin ohi. Pitänee varmaan niitä käydä näyttämässä vielä. HUOH !! Onni yksillä vaan ei kaikilla. Sitä varten nämä koirat ovat meillä, koska jaksamme heitä hoitaa, koemme sen velvollisuudeksikin ja uskoakseni meillä täyttyy se kaikki, joka takaa näille kahdelle ainakin hyvän elämän hyvässä hoivassa. Tottakai me äippöinä haluamme niille vain pelkkää hyvää ja on stressaavaa, kun joutuu näitä koettelemuksia kestämään. Niin me kuin koirutkin. Mutta hyvinhän meillä kuitenkin on. Nämä ovat tuiki tavallisia juttuja, eivät kuolemanvakavia.
Jaksamisia ja tsemppiä sinne Vililään. Messiseltä paljon, plajon suukkoja Vilille.

HooPee kirjoitti...

Sinulla sitten riittää uskoa osaamiseeni...
Olisi hyvä, jos voisin harjoitella leikkianaaleilla enkä heti oikealla koiralla, pelkään kuollakseni tekeväni jotain peruuttamatonta väärin. Terveydenhuollon opiskelijakin (kai) harjoittelee injektion antoa ensin appelsiiniin ja sitten vasta ihmiseen.
Jospa nyt aloitan tuolla ulkoisella tekniikalla, vähän sillai olen tehnytkin vaistonvaraisesti, kun olen suihkutellut Viliä. Ei sieltä ikinä ole mitään tullut, enkä edes ole mitään odottanutkaan, mutta ehkä sekin auttaa niitä avautumaan sitten seuraavalla kykkimiskerralla?
Voi Essiressua, mikä ihme niissä korvissa oikein on? Väärä lääke? Liian lyhyt hoito? Krooninen vaiva? Peukkuja, että sattuu osaava elli kohdalle!
Niinpä, kai me ollaan koiramme ansaittu ja sama toisin päin...

Tiia kirjoitti...

En ookaan pitkään aikaan käyny lukemassa teitin kuulumisia, tossa on monta postausta vielä edessäkin mutta kommentoin silti tännekin :) Mä tyhjennän Hugon anaalirauhaset itse tolleen "ulkoisesti", vähintään kerran viikossa, muuten menevät tukkeeseen. Nostan piskiläisen lavuaariin ja lasken käsisuihkulla lämmintä vettä pyllylle, ja tyhjentelen siinä sitten.

Se on ihan helppoa, ja kun ei vain käytä liikaa voimaa, niin ei siinä oikein "voi" mitään rikkoa :)

HooPee kirjoitti...

Olisikin helppoa. Mutta vaikka kuinka painelen, niin mitään ei tapahdu. Onkohan sen nesteen koostumus niin paksua, ettei tule ulos...
Olen kai toivoton tapaus.