Sivut

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Vilin uutisia

Nyt on kulunut kolmisen viikkoa siitä, kun Vili sai viimeisen kortisoniannoksensa. Ajatella, Vili on ollut jo kolme viikkoa "clean"! Tämä aika on sujunut ihan hyvin. Vili on ollut lähes 100% rapsuttelematta. Harvakseltaan rapsuttelee ja nuolee tassujaan, tänään jopa kirputti anturaansa. Siitä kylläkin hiukan hermostuin, mutta yritän luottaa siihen, että meidän "onnen päivät" yhä jatkuvat.

Viikonloppuna annoin Vilille kiitospalaksi pitkästä aikaa naudan paistisuikaleita ihan koemielellä. Aikaisemmilla naudansyöntikerroilla Vili on saanut vielä kortisonia, sehän vääristää tuloksia eli jos silloin ei ollut erityisemmin paljon kutinaa, niin se on ollut ainoastaan kortisonin vaikutusta.
Naudanliha on ollut mielestäni sopivaa Vilille, mutta pieni epäily on silti ollut. Tarkkailin  nämä päivät Viliä oikein haukankatseella ja tuntui, että rapsutteli vähän enemmän kuin edellisinä päivinä (jolloin ei rapsutellut ollenkaan). Nautaa sai nyt vain kolmena päivänä ja nyt ollaan palattu taas niihin hevospaistisuikaleisiin. Jos nyt rapsutus loppuu taas kokonaan, niin sitten ei naudanliha enää kuulu valikoimiin. Saas kattoo nyt...

Kortisonilääkityksen ollessa päällä onkin vaikeaa tietää, mikä aiheuttaa kutinaa, mikä ruoka sopii koiralle jne. Se peittää kutinaoireet niin hyvin, että vain pahimmat kutinanaiheuttajat huomataan. Onkin ihan silkkaa onnenkauppaa, jos kortisonin ohella löytyy "syylliset ja syyttömät".

Kortisonin lopettamisen jälkeen Vilistä on tullut eläväisempi, virkeämpi. Leikkii paljon enemmän kuin ennen. Vahtii ja reagoi kaikkeen outoon myös herkemmin tuhahtelemalla, murinalla, joskus jopa hiljaisella haukunnalla. Nukkuu päivällä vähemmän ja yöt sujuvat rauhallisesti. Vili on kaiken kaikkiaan hyväntuulinen koira.
Mielenkiinnolla odotan, että tuuheutuuko Vilin turkki. Vilin kyljet ovat tosi ohutkarvaisia eikä turkki muutenkaan ole mitenkään komea. Ainoastaan kaulan ympärillä oleva kaulus sekä selän päällä oleva tummempi mantteli ovat vahvakarvaisia ja tiuhoja.

Närästys on pysynyt aisoissa. Vili syö 3 - 4 kertaa päivässä, ei ole oksennellut ollenkaan.
Nyt olen tullut siihen tulokseen, että kaikki Vilin nirsoilupäivät ovat johtuneet närästyksestä. Niin, ja minä onneton en ole sitä tajunnut ennen kuin vasta nyt! Voi miksi koirat eivät osaa kertoa, mikä on vialla? Tai oikeammin; miksi me ihmiset emme ymmärrä koiriemme kertomaa paremmin? Vieläkin tarkemmin sanottuna; miksi minä en ymmärrä omaa koiraani paremmin?

Tassuja pestään näinä kelirikkoaikoina oikein urakalla! Yleensä neljä kertaa päivässä. Saisi kevät jo tulla...

Ei kommentteja: