Lueskelin Vilin vanhoja seurantamuistiinpanoja viime vuodelta. Niitä selailtuani osaan arvostaa tätä nykyhetkeä! Muutama positiivinen merkintä, sitten taas tassut punottaa, levoton, kutinaa, tahtoo jatkuvasti ulos, yövalvontaa jne.
Toivottavasti ei ikinä enää. Ei ei ei.
Printtasin sittenkin netistä 3 kuukauden kalenterin, johon tulen merkkaamaan muistiin, jos annan jotain uutta Vilille. Naudanlihaa täytyy vielä kerran testata, ne säilykepurkitkin odottavat vuoroaan ja ehkä tulen kokeilemaan jotain uutta Vilin melko yksioikoisen ruokavalion täydentämiseksi. Yksi juttu kerrallaan ja siitä merkintä kalenteriin, niin pysyn kärryillä, missä mennään. Omaan muistiin ei kannata luottaa, se on jo nähty.
Vili ja pallo |
Satsaan siihen, että Vilin yleiskunto ja sitä kautta myös vastustuskyky pysyvät hyvinä tai jopa kohenevat. Toivon voivani välttää Vilin kohdalla kaikki kemialliset tropit, toivottavasti Vili ei tule tarvitsemaan antibiootteja eikä muitakaan rankkoja lääkityksiä.
Nyt odottelen Gastro™ - pillereitten tipahtamista postiluukusta ja sitten vaan Vilin massua hoitelemaan. Pahemmin ei se vatsa ole vaivannut, mutta silti oletan Vilillä edelleenkin olevan närästystä. Toisinaan vatsa murisee äänekkäästi ja Vili nieleskelee "närästyneen" näköisenä. Yleiskuntoa lähdetään kohentamaan siis ensimmäiseksi vatsan hoitamisella. Toivottavasti ne tabletit vastaavat odotuksiani...
2 kommenttia:
Hei Vilinää hulinaa. Ihanaa luettavaa ja ollaan Messisen kanssa tosi onnellisia puolestanne. Vaikka ei täällä niin hyvin hurisekaan.
Tuota Gastroa en uskalla kokeilla, kun Messisen kanssa noista yrteistä ei voi varma olla. Täytyy selvitellä löytyiskö joku muu Messiselle maitohappobakteerien lisäksi.
Vatsapöpöstä on parannuttu, pikkuisen vielä kuuria jäljellä.
Toivoa antaa Vilin irtipääsy kortisonikierteestä. Osoittaa sen oikein hyvin kuinka luonnonmukainen ruokinta on hyvää tekevä valinta teollisen mössön sijaan.
Hyvä Vili. Jatka samaan tyyliin.
Maija,
jatketaan kyllä samaan tyyliin, mielellämme.
Silloin Vilin odysseian alkuvaiheessa minäkin etsin sitä polkua, jota seuraamalla olisin helposti voinut "parantaa" Vilin. Aika pian kuitenkin hoksasin, että mitään yleispätevää reseptiä ei ole olemassakaan.
Jokainen koira on oma yksilönsä ja jokaisen koiran sairaushistoria on erilainen, syyt ja seuraukset eivät ole välttämättä helposti, jos ollenkaan, ymmärrettävissä. Joten hakuammuntaa tämä kaikki on, täytyy vaan toivoa, että osuu tauluun ja tulee napakymppi.
Sitä toivoin Vilille ja sitä toivon kaikille sairauksista kärsiville eläimille ja heidän omistajilleen.
Lähetä kommentti