On vanha kiinalainen tarina maanviljelijästä, joka käytti vanhaa hevostaan pelloillaan. Eräänä päivänä hevonen karkasi vuorille, ja kun maanviljelijän naapurit osoittivat myötätuntoa vanhaa miestä kohtaan hänen huonon onnensa vuoksi, maanviljelijä vastasi: "Huono onni? Hyvä onni? Kuka tietää?"
Viikkoa myöhemmin hevonen palasi vuorilta mukanaan hevoslauma, ja nyt naapurit onnittelivat maanviljelijää hänen hyvästä onnestaan. Hänen vastauksensa kuului: "Hyvä onni? Huono onni? Kuka tietää?"
Sitten maanviljelijän poika yrittäessään kesyttää yhtä villeistä hevosista putosi ja taittoi jalkansa. Jokainen piti tätä hyvin huonona onnena. Mutta maanviljelijän ainoa reaktio oli: "Huono onni? Hyvä onni? Kuka tietää?"
Joidenkin viikkojen kuluttua armeija marssi kylään ja otti mukaansa jokaisen löytämänsä terveen nuorukaisen. Nähdessään maanviljelijän pojan jalan olevan poikki he jättivät hänet. Oliko tämä hyvää vai huonoa onnea? Kuka tietää?
- Anthony de Mello
3 kommenttia:
Pakko sanoa, että en pysty lukemaan yhtäkään herran kirjaa tulematta aivan raivoihini. Jokin hänen teksteissään saa niskakarvani pystyyn jo muutaman lauseen jälkeen. Ei.... ei oo mun kirjailijani tämä heppu. Ajatusmaailmat ei sovi yhteen sitten ollenkaan.
Hehheh,
miehestä viis, mutta tämä tarina on kyllä ihan hyvä. Eihän sitä elämässä milloinkaan tiedä, mikä tapahtuma johtaa loppujen lopuksi hyvään tai huonoon.
Minä en tuota heppua tunnekaan, muuta kuin nimeltä. Tuskin menetän mitään...
Olen joskus lukenut tuon tarinan aiemminkin ja pidän siitä. Kuta kuinkin noin minäkin olen tottunut ajattelemaan. En ehkä osaa kuitenkaan ihan noin zeniläisesti. ;D Moni asia näyttäytyy kyllä erilaisena, riippuen katsotaanko sitä lyhyemmällä vai pidemmällä tähtäimellä.
Lähetä kommentti