Sivut

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Pieni ilon aihe

Edelleenkin on menossa vaihe "puoli tablettia kortisonia joka toinen päivä". Pelottaa aivan hurjasti se päivä, jolloin lääkitys loppuu kokonaan. Toisin sanoen, yritetään lopettaa. Viimeksi kävi niin, että hurja raapiminen alkoi jo yhden ylimääräisen lääkkeettömän päivän jälkeen. Huhhuh.

Pieni ilon aihe kuitenkin on se, että vaikka eilinen oli lääkkeetön välipäivä, niin siitä huolimatta Vili nukkui viime yön rauhallisesti. Voisiko sen tulkita edistykseksi? Vai oliko se sattumaa? No, kuitenkin se oli ensimmäinen välipäivän jälkeinen yö, jolloin Vili ei tule herättelemään. Se pieni ilon aihe.

Vilin vointi noin yleisesti ottaen on hyvä. Tietenkin. Saahan Vili kortisonia. Se pitää oireet kurissa ja asioiden todellinen laita selviää vasta sitten, kun lääkitys loppuu.
Milloin uskallan lopettaa sen lääkityksen? Viiden päivän kuluttua on Vili saanut sitä puolikasta joka toinen päivä jo kahden viikon ajan, silloin pitäisi uskaltaa jättää lääke pois. Pahimmassa tapauksessa alkaa koko rumba sitten taas alusta...

Eliminaatiodieettiä on syöty nyt noin kaksi viikkoa ja huomenna pitäisi soittaa "neuvonantajalleni" ja antaa raporttia.

Ei kommentteja: