lauantai 5. toukokuuta 2012

Vanha teema

Vanha tuttu teema, voisiko jo sanoa, että lempiaihe eli Vilin ruokailu. Siitä on tullut kirjoitettua tekstiä runsaasti. Aikaisemmin se oli allergiaoireiden jyllätessä pääteema ja nykyään "pääteema". Sellaista se elämä on, jostain päähänpinttymästä? ei niin vaan eroon pääse.

Suuri muutos asiassa on se, että en jaksa enää stressata Vilin syömisiä. Huomaan, että koira on hengissä ja voi hyvin. Olen nyt oppinut hyväksymään Vilin omat ruokailutavat, ainakin toistaiseksi...
Vili on omaksunut kerjäläisprinssin roolin, tosin siinä ei ole mitään uutta. Nimittäin aikaisemmat koirani olivat myös omineet sen käsityksen, että kun isäntä ruokailee, niin koirien kuuluu osallistua siihen. Voisin sanoa, että koirani ovat aina olleet oppivaista sorttia ja isäntä on aina ollut loistava opettamaan koiria tähän ruokailusysteemiin.


Tässäpä paljon kontakti-ilmoituksia!

Siis homma on alkanut sujumaan omalla painollaan. Vili osallistuu isännän ruokailuun, isäntä on yleensä varannut Viliä varten jo etukäteen suunnitelemansa sopivat herkkupalat, jotta Vili ei saa mitään voimakkaasti maustettua tms. sopimatonta. No, molemmat urokset ovat tyytyväisiä tähän järjestelyyn.
Meillä on tapana juoda päivittäin päiväkahvit johonkin aikaan ja silloin Vili saa oman "pullan" eli jotain sopivaa, esim. puolikkaan koiranakin tai koirien hammasharjaherkun. Sen jälkeen Vili menee keittiöön syömään lautasensa tyhjäksi. Seuraavaksi Vili syö illalla ennen tai jälkeen päivän viimeisen ulkoilun.


Missä ne lampaat viipyvät, tyhjä aitaus?
Kauppaan on ilmestynyt nyt toinenkin Vilille ja allergikoille sopiva mausteeton nakki: Olen tykästynyt niihin ja Vilikin tykkää. Ne ovat aika hintavia, mutta niinhän kaikki koirienkin herkut ovat ja onneksi näitä löytyy usein 30% alennuksella.

Allergikon A-luokan nakki 200g
Nitriititön A-luokan nakki 350g

Olennaisin asia tässä on se, että minä olen lopettanut stressaamisen. Tai se on vaan loppunut itsestään ja hyvä niin. Vilin vointi on hyvä, kiehnaa kyllä päätänsä jonkin verran, mutta ei alvariinsa. Korvat ja silmät ok, tassut samoin. Helmikuun jälkeen Vili ei ole oireillut närästyksen takia kertaakaan. Olisikohan niin, että vähitellen vatsa toipuu?

Aurinko häikäisee
*******

Punkkien aika on alkanut. Varsinkin täällä rannikolla niitä piisaa. Tässä aikaisempi bloggaukseni punkeista.

uusi punkkipihti

Ei kommentteja: