keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Jatkoa edelliseen

Ilokseni sain runsaasti kommentteja edelliseen eli auttavia käsiä löytyi. Kun "hätä" on suuri, niin apuakin löytyy. Kaikkein parasta on juuri tämä starttiapu eli kommentit saavat omat ajatusvirrat taas virtaamaan. Kiitos!

tilannekatsausta tekemässä

Päätin aloittaa nyt aluksi ruuan antamisen vain kolme kertaa päivässä. Närästysvaivojen takia olen antanut nyt nuo 4 kertaa, sitä ennen Vili sai kolme kertaa sapuskakupin eteensä. Palataan siis aikaisempaan käytäntöön. Onko se tyypillistä pikkukoirille, että aikuisenakin syövät monta kertaa päivässä? Isokokoiset koirat pärjäävät yleensä yhdellä ruokointakerralla aikuistuttuaan, mutta tämä pienten koirien ruokailu on itselleni vähän epäselvä. 
Kuten olette varmaan jo huomanneetkin... 

* Kuinka usein teidän koiranne saa ruokaa päivän mittaan?

naapuripihan kevättouhuja on mielenkiintoista seurata

Vilillä on ollut se tapa, että heti lenkiltä tultuaan syöksyy katsomaan, onko mahdollisesti joku aktivointileluista lattialla, jos ei, niin kurvaa keittiöön tsekkaamaan ruokakuppiaan ja normaalisti syö kaiken tai osan, usein kilauttelee vellikelloaan, että lisää pliis. Tämä toistuu siis 4 kertaa vrk. Aktivointilelu jossain muodossa on esillä säännöllisesti kolme kertaa päivässä, Vili kuitenkin tarkastaa aina sen puuttuvan neljännen kerran, että jos vaikka emäntä olisi seonnut laskuissaan, eihän sitä koskaan tiedä ja toivossa on hyvä Vilinkin elää.
Vili on tähän asti saanut ruokaa siis jokaisen lenkin jälkeen, ajallisesti suurinpiirtein klo 7-8, 12-13, 17-18 ja 22-23. Olen yrittänyt pitää annoksen koon suhteellisena ja välillä kaikki onkin sujunut hienosti.


kukahan tähän on ruikkinut?

Nyt sitten laitetaan uudet tuulet puhaltamaan! Jospa yritän vielä kerran kokeilla jotain perinteistä, yrjölänpuuron kaltaista osana ateriaa, siitä tulee todennäköisesti lihaperunapaistos, siinä on ne Vilin herkkuruuat jo nimessä mainittuina. Siihen kun sitten lisää päivittäin jotain muuta, vaikkapa kananmunaa? tai jotain ihmisten ruokalistalta. Peruna muusina ja lihat pieniksi pilkottuina. Kunpa nyt saan kehiteltyä jonkinmoisen reseptin. En tajua, kuinka koiran ruokkiminen voikin olla minulle niin vaikeaa...uusavutonko? Eikä ole ensimmäinen koira kyseessä, ensimmäinen tiibetinspanieli kylläkin.


mihinkäs tuo ihminen on menossa?

Kuulun varmaan siihen koiranomistajakastiin, joille nappularuoka olisi kuin luotu, ei tarvitse itse miettiä mitään, nappuloita kuppiin vaan. Huom. tämä ei ole tarkoitettu kritiikkinä kenellekään koiralleen nappuloita syöttävälle. Itsekin antaisin (vain) nappuloita Vilille, mutta kun....
Mielelläni nyt tässä tilanteessa jopa lisäisin nappulan määrää Vilille, mutta pelkään siitä mahdollisesti aiheutuvia oireita, korvien töhnimistä, silmien vuotamista, ruuansulatushäiriöitä ja ennenkaikkea närästystä. Viimeksi mainittu on se suurin peikko. 
Vilin vatsa toimii kuin unelma, jo aikojen alusta asti ja siihen en kyllä halua muutosta. Vilin korvat ovat nykyään hienossa kunnossa, niille ei tarvitse tehdä mitään, ei edes puhdistaa, kun ei ole mitään puhdistettavaa. Silmät valuttavat hiukan, mutta otaksun sen johtuvan kevään katupölyistä ja voimakkaista tuulista. Vilihän kokonsa vuoksi jyrää  tuolla ulkona kuin kadunlakaisukone, siitä taitaa johtuakin, että meidän lähiympäristön kadut ovat niin puhtaita ja siistejä...

jaahas, tuolta tulee rottweileri

Vilin aktivointilelun sisällön nappulamerkki on  Belcandon Adult Finest Croc. Sain kerran maistajaisrasian eläinkaupasta ja nyt olen jo ostanutkin pikkupussin. Nämä nappulat ovat pienenpieniä verrattuna muihin tuntemiini nappulamerkkeihin. Aktivointileluina Vilillä on Dog Spinny, ihanan yksinkertainen, mutta Vilin supersuosikki, "ongelma" ratkeaa sekunneissa...  
Viime vuonna ostamani hienot aktivointilelut ovat menneet jakoon, ei Vili oppinut niitä käyttämään tai sitten minä en ollut tarpeeksi kärsivällinen. Lisäksi käytetään aktivointiin kaikki paperipussit, pahvirasiat, munakennot ym. ja Vilillä on kehittyneitä tekniikoita niiden avaamiseen. Vili on myös hyvin kärsivällinen, ei luovuta, ennen kuin pakkaus on saatu auki. Kongia käytetään aniharvoin. Nuo viimeksi ostetut maustamattomat nakit maistuvat Vilille todella hyvin, paljon paremmin kuin taannoin se joululahjanakki. Näitä uusia nakkeja käytän myös noissa piilotustehtävissä, pieninä palasina siis.



Itselleni ei olisi tullut mieleeni tätä ideaa kongin jatkokäyttöön. Näitä myydään valmiina, mutta mikäpä estää tekemästä tavallisesta kongista heittokongia. 

9 kommenttia:

Myrsky kirjoitti...

Joo, raitista ulkoilmaa ja hyvää ruokaa, siitä on pienien ja suurien koirien hyvinvointi tehty. Sä näytät, kamuseni, terhakalta päivystäessäsi kivellä.

Mä syän kahdesti päivässä. Aamulla mäykyille suunniteltuja nappuloita ja myöhään iltapäivällä nappuloitten joukossa on jotain ektraa: bataattie, riisiä, vihanneksiä ja millon mitäkin. Ihmisruokaa siis. Ei kuitenkaan suolasta.

HooPee kirjoitti...

Mielenkiintoista kuulla, että pärjäät kahdella aterialla, vaikka olet vielä nuorisoikäinen. Ja liikuntaakin saat enemmän kuin Vili. Vilillä kun ei ole Inkkua...
Syötkö myös ne ihmisten jämät vai valkkaatko ainoastaan nappulat sieltä joukosta?
Niin, tuo päivystys on rankkaa hommaa, joskus joutuu kauan odottelemaan, että tapahtuu jotain. Vili on onneksi kärsivällistä sorttia.

Myrsky kirjoitti...

Kuule, mä syän nappulat ja kaikki sörsselit. Toi meijän äippä kato sotkee ne muut ruuat (lue herkut) niin tehokkaasti niihen nappulohin, että on pakko syyä lotasta kaikki. Riittä kaks annosta päivässä. Illalla mä syyä veuhkasen lisäks jotain palintorouskuja niiku rouhetikkuja ja sileen.

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Monesti tullut blogissasi vierailtua, mutten ole aiemmin kommenttia jättänyt :) Meillä on kaksi tipsu-urosta, vanhempi 5v 7kk ja nuorempi 2v 5kk. Syksyllä jätettiin nappulat pois ja siirryttiin raakaruokiin. Nuoremmalla oli monta korvatulehdusta peräkkäin, syytä ei sen tarkemmin vielä alettu selvittelemään, että olisiko allergiaa taustalla, mutta tulehduskierre rohkaisi viimein kokeilemaan raakaravintoa, jota olin jo kauan miettinyt. Ajattelin, että ei siitä raakaruokaan siirtymisestä varmaan haittaakaan oisi :) Ei oikeen nappulat meinannut aina kelvata, varsinkin vanhempi osasi olla välillä todella nirso ja näytti olevan närästysoireita, mutta raakaruoat kelpaa kyllä aina eikä ole niin paljoa masut oireilleet! Aamulla ja illalla pojat saavat ruoan noin kahdeksan aikaan, mutta kaverin tipsulle taas passaa paremmin kun saa vain kerran päivässä ruoan, että ihan yksilöllistä tämäkin :)

-N-

Marja-Leena kirjoitti...

Se on mielenkiintoista, miten nämä koirat reagoivat eri ruokiin, kuten Vili nappuloihin. Meillä taas kaikki vähäiset iho-ongelmat (hilseily) lakkasivat kokonaan ja korvatulehdukset myös kun siirryin syöttämään Ossille pääsääntöisesti allergianappuloita, jotka ostan eläinlääkäriltä.

Ossi muuten syö kaksi kertaa päivässä (yleensä) ja joskus nappulat eivät maistu. Eilen oli "nappulat eivät maistu lainkaan" päivä. Olimme pitkään poissa noin 8 tuntia kun oli appeni 80-vuotis vastaanotto. Annoin Ossille aika ison kypsentämättömän rustoluun jotta siinä riitti aktiviteettia päiväksi.

Onko muuten teoriassa mahdollista, että närästys olisi joku tipsujen rakenne"ongelma"? Ajattelin kun joillakin roduilla on näitä nenän lyttyisyyksiä ja joillakin roduilla sitten taas muita ongelmia? Ei aavistustakaan mutta tuli vain mieleen. Terveisin M-L ja Ossi

HooPee kirjoitti...

Mielenkiintoista kuulla varsinkin tipsujen kokemuksia ravinnon suhteen. Luulen, että meidän Vili tulee siirtymään myös tuohon 2x päivässä ruokailuun, jos alkaa oireilemaan närästyksellä, niin sitten lisätään pieni välipala siihen väliin.
Yksilöllisiä nuo koirat kyllä ovat, vaikka olisivat samanrotuisia ja -kokoisia.

HooPee kirjoitti...

Kuten jo edellä, niin kovasti ovat koirat yksilöitä, ihan kaiken suhteen. Eikä noista allergiajutuista oikein selvää saa suurennuslasillakaan, mikä mitäkin aiheuttaa. Pääasia, että löytyy sopivat ruuat joka koiralle. Saapi olla kiitollinen, jos oireilu pysyy kurissa.
Minä en tunne erityisemmin tipsuja, tämä Vili on ensimmäinen tipsu, johon tutustuin. Vilillä ei ole lyttykuonoa (tietoinen valinta minulta) eli ei ole rotumääritelmän mukainen. Ainakaan se ei ole vaikuttamassa Vilin vointiin. Vilillä on vuoden tausta kortisonitablettien nauttimisessa, joten eiköhän se Vilin kohdalla ole se syyllinen. Lisäksi kuulemma ruoka-aineallergiat ja -yliherkkyydet lisäävät närästystä.
Aprillia toivotetaan täältäkin!

Roomeo kirjoitti...

Lisäin teidät blolgimme sivuille ja alan ehdottomasti lukijaksi :)

http://www.lasileija.blogspot.com

HooPee kirjoitti...

Tämähän kävi mukavasti. Mietin juuri aamulla, että mistä löytäisin pari tipsublogia lisää ja heti toive toteutui! Blogisi kautta löysin vielä muutaman muunkin vielä.
Meille piti Viliä hankkiessa tulla tiibetinspanielin pentu samalta kasvattajalta kuin Roomeo, oli jo kaikki sovittukin, kun viime hetkellä päätinkin hakea Vilin, syynä vain matka, Vili kun tuli täältä samalta paikkakunnalta ja Ziestaan olisi ollut ajomatkaa.