Sivut

torstai 8. joulukuuta 2011

Koiran rukous

Koskettava runo koiranelämästä.

Koiran rukous

Herra,
minä valvon!
Jos minua ei olisi,
kuka vartioisi heidän taloaan?
Kuka paimentaisi heidän lampaitaan?
Kuka olisi heille uskollinen?
Ei ole muita kuin sinä ja minä
joka ymmärtää
mitä on uskollisuus.
He sanovat minulle: hyvä koira! kunnon koira!
Sanoja...
Otan vastaan heidän hyväilynsä
ja ne vanhat luut, joita he minulle heittävät,
ja näytän tyytyväiseltä.
He uskovat todella tekevänsä minulle hyvää!
Otan vastaan myös potkut
kun on niiden vuoro.
Ei sillä ole väliä.
Minä, minä valvon ja vartioin!
Herra,
älä salli minun kuolla
ennen kuin kaikki vaara
on väistynyt heidän tieltään!

Tapahtukoon niin!
- Carmen Bernos de Gasztold, kirjasta Ääniä Nooan arkista


3 kommenttia:

Nettimartta ja Myrsky kirjoitti...

Oih!

Anonyymi kirjoitti...

Löysimme äidin kanssa hänen vanhasta nuoruudenvihosta Carmenin runoja. Aloin googlata ja löytyi monta linkkiä Nooan Arkkiin. IHANIA , RIIPAISEVIA runoja kirjoittanut tämä salaperäinen Carmen. Ja nyt löytyi Koiran Rukous. Snifffff. Ulisemme tässä köörissä. Löysin kirjan nettidivarista ja tilasin. Pidetään kaikkia eläimiä hyvänä!!! t Gabriella ja Willakoira Webber Turuust

Hanne kirjoitti...

Ilahduttaa minuakin, että löysit tämän runon. Ihan sattumalta minäkin törmään kaikkeen ihanaan, kuten aikoinaan tähänkin.
Kannattaa haalia itselleen sitä, mikä koskettaa ja tuo hyvän mielen, se, jos mikä on parasta mahdollista terapiaa ja sielunhoitoa. Minäkin olen tilannut sellaisia vanhoja ja vähän tunnettuja kirjoja, jotka ovat täysin pois muodista eikä uusia painoksia ole tulossa, todellisia aarteita.
Kivaa myös, että sinä ja Webber jätitte puumerkkinne tänne. ♥