Olen miettinyt, että pitäisikö muuttaa tämän blogin osoitetta, allergisenkoiranblogi --> kutiavankoiranblogi.
Tänään kuulin puhelimitse Vilin allergiatestin tulokset. Saan ne paperiversiona myöhemmin kotiin. Olen aivan sanaton.
Testin mukaan Vili ei ole allerginen millekään testatulle allergeenille, ei siitepölyille, ei homeitiöille, ei muille eläimille, ei varastopunkeille, ei huonepölyille, ei, ei, ei... Hieno tulos! (HUOM. ruoka-aineallergeenit eivät selviä testillä)
Vili on syönyt nyt kalaa ja kananmunaa ilman, että olisi saanut mitään oireita. Huoh. En tiedä, mitä ajatella. Mieleeni muistuu eräs Jagsterin kauan aikaa sitten kirjoittama kommentti "Oletko harkinnut vaihtoehtoa, että kyseessä ei edes ole allergia?", johon Jagster valitettavasti ei antanut lisäselvitystä.
Allergiatestin perusteella tehty johtopäätös on, että Vili ei ole atooppinen, siis ei allerginen ulkoapäin tuleville allergeeneille. Ruoka-aineallergia saattaa tulla kysymykseen, mutta tehtyjen kokeilujen perusteella sekään ei nyt enää tunnu kovin varteenotettavalta vaihtoehdolta.
Lääkärin mukaan mahdollisesti jokin on aikoinaan suistanut Vilin immuunisysteemin pois raiteiltaan ja nyt tilanne olisi sitten selkiytynyt. Kysyin eläinlääkäriltä, voiko olla mahdollista, että rokotukset olisivat laukaisseet jonkun yliherkkyysreaktion Vilillä ja hän sanoi myös sen olevan mahdollista. Nyt viimeisestäkin rokotuskerrasta on kulunut 1½ vuotta ja elimistöstä on toivottavasti kaikki rokotejäämät poistuneet. Viime talvena Vili söikin useamman kuukauden ajan merilevätabletteja (Algenkonzentrat), joiden tarkoituksena oli puhdistaa elimistöä vieraista, haitallisista aineista.
Myös kasvattajan antamat tavallista tujummat loishäädöt ovat voineet olla liian kovia aineita pikkupennun immuunisysteemille. Varsinkin, kun voin syystä olettaa, että Vili ei kasvattajallaan ollut parhaassa mahdollisessa hoidossa.
Vilin turkkia lääkäri sanoi komeaksi ja hyvänlaatuiseksi ja Vilin ihoa niin terveen näköiseksi, että allergia niittenkin perusteella on epätodennäköinen.
Lääkärin mukaan kutina+raapiminen lisää kutinaa ja raapimista, joten kutina on parasta tyrehdyttää aina heti alkuunsa. Neuvoi antamaan mieluummin kyytabletin (hydrokortisonia) kuin kortisonia (prednisonia), jos nyt tulisi kutinakohtaus. Jatkossa, jos tarvetta on, aiotaan suunnitella antihistamiineihin perustuva hoito, jotta ei tarvitsisi turvautua kortisoniin.
Että sillälailla.
13 kommenttia:
Olen vähän ihmeissäni ettei niistä testeistä selvinnyt ruoka-allergioita. Essin testipaperissa oli vino pino ruokia (siis koirallehan lihat on ruokia, mitään vihanneksia siinä ei juuri ollut). Vaikka ne ovatkin suuntaa antavia eikä mitään sataprosenttista tietoa, kyllä niissä vinha perä on ollut ainakin Essin suhteen.
Essillä iho on myös hyvä. Ainoastaan niinä kertoina, kun jokin allergisoiva asia on tullut iskettyä kuppiin tietämättä, on neiti rapsuttanut ihonsa punaiseksi ja joskus jopa rikki. Ja korvat ja silmäthän Essillä reagoi heti.
Olen kyllä aikalailla samaa mieltä siinä, että yliherkkyyreaktio jos tulee, se voi suistaa koko elimistön pois raiteiltaan. Miten pitkäksi aikaa sehän on sitten yksilöllistä. Ja varmasti on totta sekin, että miten pentuna on tullut hoidetuksi merkitsee paljon.
Aika hauskaa, että on tullut tietämättä toimittua oikein, kun aina heti kiellän Essiä rapsuttamasta ja ohjaan sitä mielenkiintoa muualle. Mutta minusta juuri atoopikon iho on sellainen, jos alat raapia niin kutina suorastaan räjähtää käsiin. Olen itse sellainen.
Mutta kaiken kaikkiaan,ihanaa ettei teidän tarvitse seuraavista siitepölyistä välittää, ainakaan ylihuolehtivasti. Jospa lehti on nyt kääntynyt Vilin kohdalla parempaan päin. Pojun hormoonitasapaino on aikuisen koiran ja Vilistä on tullut iso poika jonka ei tarvitsekaan enää hötkyillä. Voi chillailla ihan coolisti vaan.
Olen tosi iloinen puolestanne. Vaikka Vilillä nyt ei sitten allergioita ole, antaa teidän selviytymistarinanne uskoa parempaan huomiseen myös meille.
Terkkuja Vilille Essilästä <3<3<3
Maija,
minä en mitään tiedä, mutta olen ymmärtänyt nuo testit siten, että ruoka-aineallergiat saadaan selville luotettavasti ainoastaan eliminaatiodieetillä. Enkä ole kauhean innostunut saamaan pitkää listaa mahdollisista allergeeneista, joista sitten kuitenkin itse täytyy kokeilla, mikä sopii ja mikä ei. Tämä on muutenkin sellaista arpajaismeininkiä...
Arvaa vaan, miten monella tapaa tunnen itseni tyhmäksi, jääräpäisesti katsellut asioita vain yhdeltä kantilta, ei kai ole ollut resursseja kokonaisvaltaiseen tutkiskeluun. Näin maallikkona tätä häslinkiä on ollut ihan tarpeeksi jo, meinaa nuppi välillä poksahtaa.
Mietin myös tuota Vilin hormoonien hyrräämistä vasta nyt, onko sillä jotain tekemistä Vilin kutinoitten kanssa? Onko nuo hiljaisuudessa lepäilleet sukupuolihormoonit myös jotenkin vaikuttaneet elimistön tasapainoon? Vasta nyt, melkein 3 vuotiaana Vili ensi kertaa käyttäytyy uroksen lailla, aikaisemmin pissikin usein kuin tytöt, ei edes koipea viitsinyt aina nostaa.
No, oli miten oli, pääasia on koiriemme hyvinvointi. En uskalla tuudittautua siihen, että näin on ja pysyy, vaan eiköhän herkän koiran vointi tule olemaan aina jonkinlaista aaltoliikettä.
Uskon vakaasti ainakin siihen, että kunnon terveellinen sapuska on Essin ja Vilin kaltaisille koirille kaiken A ja O.
Minua kyllä mietityttää se, että heinäkuu oli aika vaikea kuukausi Vilille eli toisin sanoen, kuinka paljon voi noihin testeihin luottaa... No, se nähdään sitten ensi kesänä!
Vautsi! Hieno homma ettei Vilillä nyt luultavasti ole mitään allergiaa :)
Niinku aikasemminkin totesin että moni, ihan sama mitä oireita on, tuomitaan helposti allergiaksi.
Jagster juuri on sitä toitotellut että onko muut vaihtoehdot suljettu pois.
Olemassahan on muitakin syitä kutinaan mm. maksan ja muun elimistön toiminta.
Minillä esimerkiksi hyvin rasvanen ja proteiinipitonen ruokavalio nostaa sappihapot ja munuaisarvot, vähärasvainen ja "hyvänlaatuinen" proteiini taas pitää arvot normaali lukemissa. Nämä on testattu ruokavaliolla ja verikokeilla. Kananmunaa (paljon proteiinia) ja esim. lampaanlihaa (hyvin rasvaista) en voi syöttää Minille tämän takia.
Mutta toivottavasti Vilillä on kutinassa kyse vain hormonitoiminnasta joka menis nyt iänmyöten ohi :)
creek,
olisin silloin ollut mielissäni, jos Jagster olisi tarkentanut kysymystään, eikä ainoastaan heittänyt vihjettä, joka ei minulle auennut.
Minäkin olen välttänyt antamasta Vilille rasvaista ruokaa, jo ihan sen närästyksenkin takia. Vili syö pääsiäislammasta eli paistia, joka on vähärasvaisin osa lampaasta. Kananmunaa aion nyt antaa kaksi kertaa viikossa. Vili on sentään 8kg:n koira, joten ehkä se ei ole liian usein. Mini on niin kovin pikkuinen, että saat varmaan olla tarkkana, ettei saa mitään sopimatonta liikaa.
Jos jatkossa tulee Vilille oikein pahoja kausia, niin kai sitten on pakko tehdä jatkotutkimuksia.
Päivä kerrallaan, muutahan ei kukaan voi...
Terveisiä sinne pohjoiseen!
Onnittelut teille :))
Meillä Pippaselle tuli korvanlehtiin pahan näköinen ja kipeän oloinen punoitus eli jouduin viemään lääkäriin. Hän ei ymmärrä homeopaattista hoitoa! Hän ei tiedä yhtään koiraa, joka olisi parantunut homeopaattisilla hoidoilla! Voin kuulla sieluni korvin kuinka hän paasaa homeopaattihoidon vaikutuksesta koiralle ->bakteereja enemmän kuin koskaan! Nyt oli kyllä iho aivan terve, korvanlehdet 3+, suupielet ja silmät 1+bakteerien peitossa.
Vielä ei ollut tullut siedätyshoito,jonka lääkäri myönsi kestävän enemmän kuin 9kk,vaikka niin ed.kerralla sanoi. Hän sanoi, ettei rokotteista kukaan ole sairastunut! Tämän viikon antoi myöten, että rohdoskuuri käydään läpi ja ensi viikolla aloitettaisiin antibioottikuuri, Atarax ja lohi-riisinappulaa. Tosin lupaili, että voisin keittää kotona riisin ja siihen lisätä lohen.Merikalat on erilaista kalaa kuin järvikala, kun kerroin viime kesän kalan syönnistä ja mielestäni sillon kutina alkoi kiivaampana.
Ja tämä varastopunkki,jolle koiruus on allerg. ei ole näissä allergiaruuissa. Hän on käynyt ko.tehtaalla ja siellä on niin steriiliä ja kliinistä ettei voi olla varastopunkkia...
Ja Atopicaa olemme syöneet eräänkin pillerin, ell sanoi, että jos on bakteeria iholla Atopica voi jopa pahentaa tilannetta!! No, eipähän sanonut aiemmin vaikka Pippasella oli bakteereja, sanoi vain, että jatketaan Atopicaa:(
Tämä kirjoitus on vähän nyt mollaavaa ell kohtaan, mutta en ole kuin kerran lähtenyt iloisin mielin hänen luotaan kotiin. Ja tälläkin kertaa kihisin kiukusta lähtiessäni.
Soitin homeopaatille ja hänellä oli toisenlaiset visiot kuin ell.(yllätys!) Mutta ajattelin, että jatkan tällä raakaruokinnalla, koska koiramme on iloinen, reipas, lenkkeilevä ja leikkivä koira, kuten silloin ennen kuin ell määräsi tattari- /hirssipuuro-poro kuurille. Homeopaatti suositteli, että hän antaa jotain erilaista homeopaattistarohdosta ensi viikkolla.Eikä kutina ole lisääntynyt. Mielestäni, jos korvat ja silmät parantuvat paikallisella lääkehoidolla, minun ei tarvitse koiralle ensi viikolla antibioottikuuria aloittaa. Onko kanssaihmisillä kokemusta Ataraxista?
En tiedä, mihinkä koulukuntaan sitä pitäisi kuulua vai kehitellä oma sellainen kultainen keskitie-koulukunta, joka näyttäisi passaavan omalle koiruudelle.
Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus lytätä ell, eikä ketään toisiakaan, mutta kokemus ei ollut mukava. Pitäisi melkein vaihtaa kaupunkia, että saisi vähän uutta perspektiiviä allerg.koiran hoidolle.
Kaikkea hyvää ja iloisia syyspäiviä Vilin perheeseen, tietenkin kaikkiin koiraperheisiin!
PP
Anteeksi HooPee, kun käytän kommenttipaltaasi vastatakseni Anonyymille. Kun ei ole muuta tietä , blogia tai sähköpostia. Oman sähköpostiosoitteeni toki saat hänelle antaa, jos hän sen haluaa.
Homeopatia on kiistelty asia muutenkin, en ihmettele ell:n nuivaa suhtautumista siihen. Heitä ei kouluteta sen käyttöön, joten eivät siis tiedä. Homeopatia kuitenkin toimii, olen sitä itseeni kokeillut menestyksellisesti ja olen Essillekin antanut. Jos olet havainnut hyviä tuloksia, niin eläpä välitä muitten sanomisista. En kertoisi edes ell:lle jos olen sitä apuna käyttänyt.
Atopica pilasi Essin vatsan, olen vakaasti sitä mieltä. Eikä se sitten loppujen lopuksi Essillä tuonut sitä apua kutinoihin ja allergisiin reaktioihin. Kallis lääke oli pitemmän päälle +-0. Ja se tabletin koko oli meille kauhistus. sitä ei meinannut saada menemään millään.
Vaikka olisi kuinka steriiliä niin varastopunkkejä tulee. Miten,sitä en tiedä, mutta mitä pitempään tuote on varastossa ja nehän on, sitä enemmän niitä tulee. siksi vinkkasin sinua pesemään ne hirssit,tattarit ja riisit. Älä missään nimessä käytä varastopunkille allergiselle koiralle hiutaleita. Niissä on varastopunkkeja. Se on niin pieni elukka ettei silmä erota, turha siis hakea sitä. Pakkasessa käyttäminen ei auta. Siellä se punkki kellottaa koivet pystyssä ja yhtä haitallisena kuin eläväkin.
Yleensä allerginen koira hyötyy gluteenittomasta ruuasta, viljojen haitallisuus on poissa. ainoat ruuat joissa se varastopunkki ei luuraa on märkäruuat, mutta niitten kanssa pitääkin sitten olla vielä tarkempi sisällön suhteen.
Kannatan kotiruokaa allergiselle koiralle. Se on ainoa keino varmistaa ruuan allersoimattomuus.
Kutisevaa ihoa auttaa calendula-öljyt tai juoksevammassa muodossa oleva lotion. Aloe Vera on tosi hyvä tuote. Meillä käytetään aloe veraa sprayn muodossa, koska se on niin helppo suihkaista kutiavaan kohtaan. Ja samaa suihkaisee liinaan ja pyyhkii suupielet sekä korvat, eipä kutise enää.
Kotimaisissa sarjoissa on eläinkaupasta saatavilla Relaxant-sarjassa tuote jolla kutinoita voi hillitä. Siinä on vain se haittapuoli, että jos koira on valkoinen se jättää turkin likaisen näköiseksi. meillä nyt taas talven tullen aloitetaan ihon hoitoa kosteuttamalla ja ilmankostuttajaa käyttämällä silloin kun kosteusprosentti laskee lähelle 40 tai alle.
Tämmöiset nyt tässä tuli mieleen. En täytä tämän enempää HooPeen kommentti tilaa.
Jos haluat kysellä minulta enemmän asioita, saat toki meilata ja kysellä.
Hyvää jatkoa Pippaselle.
Anonyymi/Pippanen,
edelliseen Maijan kommenttiin viitaten:
jos haluat sähköpostitse kirjoitella Maijan kanssa koirienne samankaltaisesta allergisuudesta ja sen mukanaan tuomista kokemuksista, niin lähetä minulle sähköpostia: hooopeee@yahoo.com
Paluupostissa lähetän sinulle Maijan meiliosoitteen.
Anonyymille:
Onko bakteeritulehduksille kokeiltu minkälaista paikallishoitoa?
Meillä on ollut mm. tassuissa bakteeritulehdusta ja niihin on auttanut Malaseb shampoo pesu, betadine, bepanthen ja Canofite korvatipat. Tosin pesua ja betadinea ei ainakaan voi käyttää suunpieliin tai silmiin.
Canofite korvatipat toimi muistaakseni hyvin tassuihin, sen luvataan purevan bakteereihin ja sienien aiheuttamiin ihotulehduksiin.
Jos epäilee varastopunkki allergiaa, niin ruokavaliossa ei kannata käyttää mitään kuiva-aineita, eli hirssit ja tattarit jne. pannaan ja tilalle esim. mietoja kasviksia: keitettynä kesäkurpitsa?
Eläinlääkäri vs homeopatia. Been there, done that. Eläinlääkäri voitti. Kun itse kävin naturopaatin juttusilla, se kumos aina kaiken mitä ellääkäri oli sanonut, ja ellääkäri kumosi sen mitä naturopaatti suositteli. Näissä on hankala päättää ketä uskoo ja kokeilemallahan se viimeistään selviää mikä auttaa.
Meidän tapauksessa tarvittiin lääketiedettä.
Tsemppiä teille, ja muista että kukaan ei voi 100% sanoa mikä on oikea hoito juuri teille, mutta toivotaan että sellainen löytyy.
Heitänpä minäkin vielä yhden ajatuksen, joka on joskus käynyt mielessäni kun olen blogianne lukenut. Onko Vilin rankaa tutkittu / kuvattu koskaan? Voisiko nuoleminen ja kirputtaminen johtua kivusta ihan jossain muualla kuin suolistossa, tai olla oireena jollekin muulle kuin varsinaiselle kutinalle? Miten Vili liikkuu? Entäs lihaksisto, onko hieroja käsitellyt Viliä koskaan? Voisiko kirputuskohtauksille löytyä syy jostain muusta kuin ruokinnasta tai siitepölyistä, lähinnä ajattelen siis stressiä, poikkeavaa liikuntaa sinä päivänä tms.
Sain itse tässä kutinaoireilevan koirani kanssa muistutuksen siitä, että koulutuskentän lisäksi myös arkielämässä saa sitä, mitä vahvistaa. Eli meillä olen aina hanakasti puuttunut koiran raapimiseen / nuolemiseen, ts. koira on saanut minulta toiminnalleen vahvisteen. Etenkin kun on herkkä ja pehmeä koira, minulta tuleva palaute (negatiivinenkin) on sille Merkittävä Asia. Ja kun olen itse kireä ja jännittynyt ja tarkkailen herkeämättä koirani puuhia, se ei-toivottukin käytös vahvistuu.
Toisaalta ei tämäkään teoria aukoton ole, meillä koiralla on silminnähtäviä muutoksia joita se oireilee (nyt pitkän hyvän kauden jälkeen taas voimallisemmin, huoh), ja se oireilee myös ja etenkin öisin kun en ole sitä valvomassa ja kieltämässä. Yksinomaan reaktionhausta ei siis ole kyse? Vaikka heräänhän minä siihen nuolemiseen, joka kerta, ja reagoin, koska tiedän että nuoleminen pahentaa tilannetta.
Koiralle kuitenkin kirputtaminen, nuoleminen ja raapiminen ovat vahvoja sijaistoimintoja, ja siksi kannattaa miettiä myös tältä kantilta. Tsemppiä teille!!
Sanna,
ihan viisaita asioita esität.
Kivut ja stressi voivat ilman muuta olla nuolemisen ja kirputuksen syitä. Eläinlääkäri ei ulkotutkimuksella löytänyt mitään poikkeavaa Vilin kropasta, kun kyselin sitäkin mahdollisuutta. Kehui jopa lihaksistoa hyväksi. Vilillä on erityisen pitkä selkä, ja sitä olen pohtinut joskus. Vili liikkuu ihan normaalisti eikä tunnu aristavan mitään. Hierojalla en ole ollut, aikaisempien koirieni kanssa kyllä. Mielessäni se kyllä on, että pitäisi mennä. Stressitilanteita Vilillä tuskin on, en ainakaan osaa tunnistaa sellaisia, yksinoloa ei ole juuri milloinkaan eikä rauhatonta meininkiä kotonakaan. Pitkälle lenkille pääsee neljä kertaa päivässä.
Niin, eihän sitä tiedä, mitä noissa sisuskaluissa on vikana, kai se on seuraava tutkimuskenttä.
Päältäpäin kopeloimalla ei saa selville juuri mitään, paitsi jos koira on aivan todella rikki ja kipeä jostain. Eläinlääkärin luona käyminen on jo itsessään monelle koiralle stressaava tilanne, joten adrenaliini elimistössä peittää aika kätevästi pienet kivuntunteet. Näin käy kaikilla eläimillä, vaikka ne eivät silminnähden tutkimustilanteesta hermoilisikaan. Kokemusta on esim. hevosesta, joka kotona oli niin kipeä jaloistaan että vain makasi, mutta klinikalla käveli ja ravasi lähes puhtaasti.
Jos olisin sinä, luulen että seuraava siirtoni olisi kuvauttaa koiran selkäranka niskasta hännäntyveen, sekä käyttää koiraa asiantuntevalla hierojalla / fysioterapeutilla. Ja jos kerran röntgenpöydälle lähdetään, kannattaa samaan syssyyn ottaa kuvat kaikista mahdollisista nivelistäkin: lonkat, kyynärät ja polvet ainakin.
Tietysti voi koittaa myös testiluonteisesti kipulääkekuuria ja katsoa, vaikuttaako se kirputtamiseen ja nuolemiseen. Mutta jos on syytä epäillä, että suoliston tasapainossa on jotain häikkää, en ehkä lähtisi työntämään sinne mitään ylimääräistä kemikaalia pelkästään testaamisen nimissä, ettei mennä ojasta allikkoon.
Ai kun hienoja uutisia täällä, hyvä-hyvä! Vaikka ymmärrän kyllä hyvin hämmennyksesi.. Pääasia tietenkin on, että Vilin vointi on hyvä ja kutinat pysyy kurissa.
Meidän blogissa on sinulle tunnustus. ♥
Parhaita mahdollisia vointeja toivottelen sekä sinulle että tietenkin Vilille!
Sanna,
oikeassa olet, vieraan käsittelyssä ja stressin alaisena koira käyttäytyy eri lailla kuin kotioloissa, ryhdistäytyy.
Seuraava siirto onkin varmaan sitten aikanaan tuo kuvaus, nyt juuri en vielä näe siihen tarpeeksi aihetta. Odotellaan nyt ensin, millaisia oireita ilmaantuu, jos ilmaantuu.
Vilin gastriittityyppisten vaivojen takia en kovin herkästi kokeile mitään lääkkeitä, toivon kovasti, että tuo vatsa tulisi kuntoon. Onneksi Vilillä ei tähän mennessä ole ollut suolistovaivoja, se tästä nyt vielä puuttuisi...
annamari,
kiitos huomioinnista! Tuo sana "hämmentynyt" kuvaa nykyolotilaani aivan täydellisesti.
Lähetä kommentti