perjantai 9. syyskuuta 2011

Kaikenlaisia mietteitä

Taas on aika kyllästynyt olo.
Vili kutiaa ja nilkat punoittavat. Kirputtaa myös takajalkojaan, jota ei ole tehnyt kuin viimeksi kaksi vuotta sitten. Näyttää siltä, että Vilin iho vatsan alueella olisi myös vaaleanpunaisempi kuin normaalisti, tai sitten kuvittelen vain? Ärsyttävää.
Siitepölykausi on ohi. Ruoka on hyvin yksinkertaista eli lammasta ja kermaviiliä. Mikä mättää?

Onneksi ollaan pärjätty ilman lääkityksiä, tosin mieleni tekisi antaa kortisonia, mutta sen tulevan lääkäriajan takia en haluaisi. Toki, jos tilanne äityy Vilille sietämättömäksi, niin sitten tietenkin annan, allergiatestit saavat jäädä. Vilin vointi ja elämänlaatu on se ratkaiseva. Antihistamiineista en ole huomannut olevan apua Vilin kutinoihin, kokeilin niitä muutamana päivänä.
Onkohan Vili allergisoitunut lampaalle? Sekin on mahdollista. Imuroimistiheydellä en ole huomannut mitään vaikutusta, enkä myöskään sateella. Voikukanlehtiä Vili söi sangen vastentahtoisesti ja jätin senkin homman sikseen. Puhdistavan vaikutuksen niillä varmaankin saa aikaiseksi, mutta se hoituu yhtä hyvin kausittain annettavalla persiljalla.

Vili näykkii kylkiään ja kroppansa takaosaa, mikä periaatteessa olisi merkki anaalirauhasten häiriöstä. Peppua tulee tutkiskeltua useasti enkä ole huomannut siellä mitään järin erikoista. Pari kertaa viikossa suihkutan lämpimällä vedellä ja painelen niitä oletettuja rauhasia, varmuuden vuoksi.

Mielessäni on sellainen ajatus, että joskus syksymmällä haluaisin kokeilla Vilille kalaa ja kananmunaa,  juuri niitä allergisoivia ruokia. Ne reaktiot silloin aikanaan olivat niin rajuja, että en ole tohtinut tehdä mitään testejä. Nyt kuitenkin voin antaa kortisonia, jos reaktio on liian voimakas. Jatkossa kokeilisin kaikki muutkin epäilyksenalaiset ruuat.

anna mun kaikki kestää...
Vilin vatsan kunnosta eli siitä gastriitista en osaa sanoa mitään. Jotenkin tuntuu, että se olisi parempi, vatsa ei tunnu ainakaan niin pinkeältä kuin aikaisemmin. Kermaviilistä on ehkä apua tuohon gastriittiin? Vili syö välillä oikein hanakasti ja sitten taas päiväkausia huonosti. Mitä lie merkinneekään? Ei ole pitkään aikaan oksennellut ja vatsantoiminta on ihan normaalia. Joten ihan huonosti ei mene, vaikka tässä valitankin.

Niin, ja ne kokeeksi ostetut Y-valjaat olivat hukkaostos. Ärsyttää. Oikeastaan tiesin/aavistin sen jo etukäteen, että eivät ne ole minkään väärtit.



PS. Näppäränä ihmisenä korjasin noita valjaita itse. Ne ovat kankaiset, joten leikkaaminen ja ompeleminen oli helppo juttu. Lyhensin siis sitä lukon hihnaa niin paljon kuin mahdollista. Neula ja ns. karhulankaa kaksinkertaisena ja avot, nyt lukko sijaitsee ylempänä eikä nivelen kohdalla. Lankaa ei löytynyt toivotun värisenä, mutta siitä selvittiin tussikynän avulla.

7 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Moikka!
Lenni oli puolitoista vuotta sitten allergiatesteissä mistä kävi ilmi että hän on allerginen melkein kaikelle. Yksi mille hän on todella allerginen on voikukka.
Huomaa heti jos hän syö ruohoa tai makoilee ruohomatolla missä on voikukkia, vatsa tulee punoittavaksi ja kutinat alkaa.
T: Maria

annamari kirjoitti...

Hitsi miten mua harmittaa teidän puolesta! Voi tylsyyksien tylsyys nuita kutinoita!

Olettekohan kokeilleet kutinaan Ataraxia? Sitä muistaakseni on meidän edesmenneille westeille määrätty kutinaan. Itsekin muistan samaista lääkettä saaneeni nokkosrokkoon (ja johonkin muuhunkin ehkä?) joskus. Atarax väsyttää, joten yöksi ainakin antaa rauhaisat unet.

Toivon niin kovin, että löydätte taitavan ja ymmärtäväisen eläinlääkärin, joka keksii Vilin ongelmiin ratkaisut! ♥

HooPee kirjoitti...

Maria,
jännityksellä odottelen, mitä Vilin testit paljastavat. Eipä mieleeni todellakaan tullut, että voikukkakin voi allergisoida, mutta tuskin nyt on siitä kysymys, ei ainakaan pelkästään, koska tuota kutinaa on ollut jo kauemmin. Vaan mistäpä sitä tietää...
Aina pitäisi niin monta asiaa huomioida allergioiden suhteen, huhhuijaa.

Annamari,
Ataraxia ei ole ollut käytössä, se on reseptilääke, joten katsotaan, mitä lääkäritäti sanoo.
Se on myös ahdistusta vähentävä ja väsyttävä, kuten jo sanoitkin. Vili on muutenkin niin kovin rauhallinen koira, ettei sitten nuivahda kokonaan, jos sitä lääkettä joskus kokeillaan...

Eiköhän tästä taas selvitä, aina on ennenkin koittaneet paremmat ajat, kun ensin ollaan pohjamutia koluttu.

Anonyymi kirjoitti...

Oletko tutustunut/kokeillut koskaan Vilille Relaxant animal-tuotteita? Meillä on auttanut niin tassunpohjien kutinaan, kuin hilseen (ja kutinan) poistamiseen iholta. Pyyhkäisen myös korvat aika ajoin, kun on herkkyyttä hiivalle.

HooPee kirjoitti...

Anonyymi,
olen kuullut noista Relaxant-animal-tuotteista kyllä ja pelkkää hyvää. En ole kokeillut niitä vielä, on ollut niin paljon kaikkea kokeilulistalla, että en ole ehtinyt.
Kiitos muistuttamisesta!
Ehkä seuraavaksi?

Maija kirjoitti...

Ja taas lusikkaa soppaan. Ataraxia tiedän monen käyttävän myös koirille. Se on kortisonin kaltainen niin paljon, että on minusta ainakin sama antaako vetaraxoidia tai prednisonia. Lisäksi atarax sisältää laktoosia, joka koiralle aiheuttaa massuvaivaa, että senkään vuoksi en kokeilisi.
Essillä on Y-valjaat ja en vaihtaisi niitä pois. On niin hyvät hänen kropalleen. Mutta niinhän se on, että koirilla on niin erilaiset kropat jotta mikä yhelle käy ei toiselle sovi. Olen myös itse oppinut kantapään kautta etten enää lähde "vaataostoksille" ilman tuota primadonnaa.
Mainio ilme Vilillä muuten tuossa. Juuri tekstin mukainen. Voi Vili sua kun olet tommonen ihqupoju. Terveisiä essiltä.

HooPee kirjoitti...

Maija,
hyvä kuulla kaikenlaista käyttäjäkokemusta ja faktatietoa Ataraxista, kuten olen huomannut, että koskaan ei tiedä liikaa.
Essi on korkeajalkainen (=normaalijalkainen) koira ja hänelle ne Y-valjaat ovatkin sopivat. Nämä matalajalkaiset koirat ovat ongelmallisia valjaiden suhteen, kun jalat ovat niin lyhykäiset.
Alunperin tuo Vänttisten valjaiden valmistajakin aloitti tekemään extra-valjaita mäyräkoiran kropalle ja sen jälkeen huomasi, että kaikilla matalajalkaroduilla on sama ongelma, vaikka olisivatkin muuten aivan eri rakenteisia kuin mäyris.
Valjaan osto on viisainta sovittamalla, se on totta. Siksi Vili saakin valjaansa tilaustyönä "ompelijalta", autottomana on hankala hakeutua koiran kanssa ostoksille.
Lähi-Musti&Mirrissä käytiin Vilin kanssa kerran eikä tietenkään löytynyt juuri Vilille sopivaa kokoa. Eikä järin vakuuttanut silloisen myyjän tietämys siitä, mitä pitää huomioida valjaitten ostossa tietynlaiselle koiralle, se istuvuus on nimittäin erittäin tärkeää.
Terveisiä Essilään ♥

PS. korjasin niihin Y-valjaisiin itse sen lukon paikkaa ja nyt se sijaitsee ylempänä, niitä voi siis käyttää, jos haluaa.