lauantai 10. syyskuuta 2011

Jatkoa eiliselle

Juuri eilen kirjoitin, että Vili ei ole pitkään aikaan oksennellut, niin tietenkin heti jo viime yönä oksensi puolisulanutta ruokaa (vinkki: kätevä väline oksennuksen siivoamiseen matolta on tukevalapainen paistinlasta tai muu samankaltainen vempele). Herätteli minut turhan aikaisin ja oitis tajusin, että se maha vaivaa taas. Heti aamuvarhaisella syötin Vilille pari lusikallista kermaviiliä ensiavuksi. Tuo lusikalla ruokkiminen sujuu erinomaisen hyvin ja siitä oli nytkin apua. Iloisena Vili lähti aamulenkille ja sen jälkeen maistui jo taas ihan oma-aloitteisesti niin ruoka kuin kermaviilikin.

Pohdiskelin sitä, että toimiiko eliminaatiodieetti silloin, kun koira saa säännöllisesti kortisonia. Mielestäni se ei voi onnistua, ainakaan tuloksista ei voi päätellä paljon mitään. Kortisoni peittää alleen kutinat tai ainakin osan niistä, joten johtopäätösten tekeminen on aikamoista arpajaispeliä.
Toisin sanoen, sinä aikana eli 4/2010 - 3/2011, jolloin Vili sai jatkuvasti kortisonia, on periaatteessa hukkaan heitettyä kaikki se tieto, mitä luulin saaneeni selville Vilin allergisuudesta niin ruokiin kuin muihinkin aiheuttajiin.

Onko se todellakin näin?

Minulla lienee pitkät piuhat, kun vasta nyt tätäkin asiaa mietin. Jos se on näin, niin kuin luulen, niin olisi ollut kivaa, jos edes eläinlääkäri olisi vinkannut siitä. Vai onko se niin, että koiranomistajan tulee ihan itse älytä tämäkin asia?

Vili tosiaan kutisi koko sen vuoden, joten turhaan en tosiaan sitä kortisonia hänelle antanut. Kertauksena vielä, että sitten Vilin määrätietoisen yleiskunnon kohentamisen jälkeen päädyin lammas-heppadieettiin ja se tuntui toimivan niin hyvin, että kortisonista päästiin eroon. Nyt se lääke on hätävarana, Vili saa sitä, jos kutina äityy pahaksi.

Vilin tilanteesta sen verran, että tuo ranteiden/nilkkojen nuoleminen saattaa johtua vaikkapa happovaivoista tai muista epämukavuutta aiheuttavista tuntemuksista, kuten myös tuo kylkien kirputtelu. Ihan perinteinen rapsuttelu on sitten luultavasti aidon kutinan aiheuttamaa. 

5 kommenttia:

Tiia kirjoitti...

Ootko muuten törmännyt koirapuolella, että voisi syöttää muitakin maitohappotuotteita kuin varsinaisia maitotuotteita, kuten hapankaalia jne? Meille tuli töihin hapatettua kaaliporkkanajuomaa, jota olen nyt naukkaillut shottilasillisen tai pari joka aamu, pitäisi olla hyvin tehokasta. Että mahtaisiko toimia koirillakin.

Ainakin haisee niin tappavan pahalta, yleensähän se on vaan merkki siitä, että koiralle kelpaa varmasti ;)

creek kirjoitti...

Mulla on bloggaaminen jääny liian vähälle, ku on niitä kiireitä :/ Harmi että teillä on vieläkin epätietoinen tilanne meneillään :(

Aattelin nyt kuitenkin vinkata tuohon mm. satunnaiseen oksenteluun esimerkkinä kaverini koira, joka on samaa rotua kuin Vili, muttei kuiten puhasrotunen. Sillä on/oli samoja oireita kuin esim. Minillä, tai teilläkin. kutinaa, anaalirauhasten tulehtuminen (-leikattiin) silti peräaukko on oireillu, satunnaista oksentelua ja välissä huono ruokanen. Joitakin samoja testejä käyneenä kuin Mini, monta lääkekuuria kokeiltuaan vihdoinkin sille löyty vastaus: koiralla on helicobakteeri. Verinäyte näytti positiivistä, ja eläinlääkäri sanoi että bakteeri on voinut olla koiralla pennusta saakka, ja tarttua emosta. (koira nyt pari vuotias)

Ihmispuolelta lukiessani, tätä esiintyy yleensä "saastaisissa" oloissa elävillä, josta tulee mieleen Vilin tausta -pentutehtailu? Muistanko oikein? Jotain ongelmaa kuitenkin taisi kasvattajalla olla?

Nämä on taas näitä arvailuja, mutta näköjään joskus joku osuu oikeaan -kaverini koiran kohdalla ihme kävi :)

HooPee kirjoitti...

Tiia,
juu, luin jostain englanninkielestä käännetystä nettitietoudesta, että kaalimehulla on parantavaa vaikutusta mahahaavaan ja sen kaltaiseen oireiluun. Ihmisillä siis.
Todennäköisesti toimii koirillakin, jos saa koiran litkimään tuota mehua. On kyllä kokeilemisen arvoinen asia. Aion kokeilla ihan tavallisella hapankaalimehulla nyt näin alkuun.
Tuo antamasi linkki oli mielenkiintoinen, kiitos siitä!

creek,
tuopa on mielenkiintoista! Helikobakteerit on tuttu käsite kyllä, mutta mieleeni ei ole tullut, että koirakin voi sellaisesta kärsiä. Tämän tiedon otan mukaani eläinlääkärille. Kiitos!
Vili tulee tosiaan arvelluttavista olosuhteista, vaikkakin viralliselta kasvattajalta.
Terveisiä teille sinne kauas kauas...

Tiia kirjoitti...

Mä en tiedä, että kuvittelenko vain, mutta mun mielestä mun lähestulkoon krooninen närästys on lientynyt tän kidutusjuomakokeilun aikana. Nyt siis 5 päivää kaaliporkkanamehua takana... :)

HooPee kirjoitti...

Tiia,
tuskin kuvittelet. Uskon itse ns. vanhan kansan konsteihin ja siihen, että luonto tarjoaa apuaan moneen vaivaan. Luonnonlääkkeistä se lääketeollisuuskin on kehittynyt. Teollisissa lääkkeissä on runsaasti apuaineita ja luonto on niistä kaukana...