Sivut

lauantai 20. marraskuuta 2010

Nysse tuli!


Lelupaketti Vilille, nimittäin. Eipä sitä olisi uskonut, että kaksi koiranlelua saapuvat näinkin isossa laatikossa!

Olin "luvannut" Vilille uuden aktivointilelun, kun ressukka pääsee kortisonista eroon. No, ei olla päästy kortisonista eroon, mutta Vili sai luvatun lelun silti. Jossain lelutestissä nämä kaksi olivat saaneet maksimipisteet, joten siksi tilasin juuri nämä. Toisessa lelussa on kaksi peliä valittavana, joten periaatteessa pelejä on kolme kappaletta.

Monen monta sivua kiitospaloja koiralle...











Lähettäjällä lienee ollut joulumieltä, sillä sisällä oli ylimääräisenä solmuvetolelu, oikein hyvä sellainen, sekä kaksi pussia koiran joulupipareita (hohhoijaa). Tiiliskiven painoinen 260-sivuinen kuvasto oli myös mukana. Onpa koirasta kehkeytynyt  suurten markkinoiden kohde, kuvastossa on tarpeellisia? tarvikkeita koiralle, enemmän kuin yksikään anttilanluettelo pitää sisällään.
En yhtään ihmettele, että koirilla on nykyään elintasosairauksia kuten ihmisilläkin. Voi tuota namipalojen määrää tuossakin luettelossa! Vaikka kuinka niitä on strutsista ja pingviinistä, niin silti ne ovat ihan turhia herkkuja. Lisäaineita, sokeria, suolaa, viljaa. Jos antaisi kerran viikossa tuollaisen herkun, mutta luulen koirien saavan päivittäin montakin namia. Rakkaalle lemmikille, hyvää tarkoittaen, rakkaudella.


Doggy Brain Train  19,95e


Intelligenz "Dog Schieber" 25,95e




Heti alkukokeilussa kävi ilmi, että Vili ei oikein hoksannut, että noita puutappeja pitäisi osata nostaa, vaan Vilin mielestä ongelmasta selvitään parhaiten jyrsimällä tapit kokonaan pois. Joten nyt sitten aloitettiin harjoitukset noilla helpommilla leluilla. Ne hoituivatkin ihan nopsaan, liian nopsaan...
Eiköhän tuo tapinnostokin vielä saada toimimaan.

Molemmat lelut vaikuttavat tosi laadukkailta. Ei kerrassaan mitään vaarallisia paikkoja, ei irtoavia osia. Tuo Dog Schieber on yllättävän painava eikä tuo toinenkaan mikään heppoinen ole. Toisessa oli opasvihkonen, jotta (tyhmäkin) omistaja ymmärtää lelun jujut. Ihan asiallinen opas kyllä. Kallita nuo olivat, tuli vielä postimaksutkin päälle. Saahan ne sitten myytyä, jos niin haluaa.Toimitus oli nopeaa, alle viikon kesti ja kotiinkanto.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hihii Eikalla on tuo vasemmanpuoleinen lelu, aika äkkiähän se helpoksi osoittautui eikä namien etsimiseen kauaa mennyt. Ollut nyt kaapissa unohduksissa, taidetaan tässä joku päivä ottaa vaihteeksi käyttöön :)

No johan on makupaloja!
t. Heli

Liftari kirjoitti...

Essillä on myös tuo "tappipeli" sekä spinning ja lautapeli. Ja missään niissä ei enää ole haastetta, kaikki on liian yksinkertaisia. Pitäis ostaa joku uusi ja laittaa kiertoon nää helpommat. Tääå on parsonien ongelma, kun ongelmien ratkaisu on liian helppoa. Ja muuten sitten ollaan ihan hömelöitä monessa asiassa. Vaan ehkä se onkin niin, että parsonit puhkeaa kukkaan aivotyössä. Aina pitää olla askeleen edellä niitä.Haasteellisen ihanaa.
Nyt kun tuli pakkaset iho kutisee helpommin. Laitoin kostuttajan päälle ja se vähän helpotti Onnia ja Essiä. Parasta kaivaa taas öljypullo esille ja iltaisin sivellä ihoon sitä kosteuttamaan. Tämmöstä tää on atooppisen koiran kanssa. Ceridal-öljy on sellaista ohutta, jota on helppo suihkauttaa ensin omiin käsiin ja siitä sitten hieroa ihoon.
Terveisiä Vilille.

Hanne kirjoitti...

Vilillä on vanhana leluna se DogSpinny, se on superhelppo ja sieltä namien poimiminen kestää pari sekuntia. Silti Vili tykkää siitä ihan hirveesti.

Kaikkein parhaimpia ja haasteellisimpia aktivointileluja ovat mielestäni huushollista kertyvät erilaiset rasiat,munakennot, laatikot ja pahviputket. Vili saa lähes joka aamu sellaisen ja se vielä laitetaan, jos mahtuu, marsuilta jääneeseen kangastunneliin.
Niistä on ihan oikeasti haastetta Vilille, ne ovat usein erilaisia, vaihtelevia ja Vili jaksaa ahertaa niitten kimpussa, kunnes ongelma on ratkaistu.

Taisin ostaa itselleni nuo kalliit vempeleet...