Sivut

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Haaste



Haaste tipahti "postiluukusta" jokin aika sitten ja nyt on oiva hetki vastata siihen.

"Ohjeet:
Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita ja haastaa haluamansa määrä bloggaajia, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista."


Lauran kysymykset blogista Koiran haukuntaa minulle:


1. Mitä tekisit miljoonalla?
Alkuun menettäisin yöunet. Sitten jakaisin siitä tasasumman kaikille läheisilleni, seuraavaksi valitsisin jonkun tai joitakin avustuskohteita ja viimeksi jättäisin itselleni vararahaston omia tarpeitani varten.

2. Kaupunkikämppä keskustassa, rivitaloasunto metsän reunalla vai omakotitalo maalla?
Unelma olisi ilman muuta omakotitalo maalla. Miljoonalla se voisi toteutuakin...

3. Millaisena koiranomistajana näet itsesi?
Ihan hyvänä, mutta liian tunteellisena ja herkkänä. Olen aina ollut, jo lapsesta lähtien, hyvin kiltti eläimilleni, en ole koskaan huutanut, enkä suuttunut koirilleni tai lyönyt enkä rankaissut koiriani. Kasvattanut vain kiitoksella ja kehulla, olen todennut ne parhaaksi tavaksi kasvattaa koiraa.
Jos olisin kovempi tai vahvempi luonteeltani, voisin kuvitella tekeväni aktiivista eläinsuojelutyötä, mutta en näillä eväillä...






4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Laiskanletkeä. Rutiineja, joista pidän, esim. päiväkahvi. En ole aktiivinen enkä menevä, vaan enempikin kotikissa.

5. Vahditko blogisi kommenttien julkaisua, jos niin miksi?
Välillä olen käyttänyt kommenttien hyväksymistoimintaa, koska sain roskapostia ulkomailta sekä mainoskommentteja kotimaasta.

6. Kuinka pitkä olet?
174 cm. Nykyään väittävät, että ainoastaan 173 cm, mutta en ole samaa mieltä. Eihän minusta ole senttiä poisleikattu eli jossain se kadonnut sentti on, ehkä olen mennyt vähän lyttyyn, mutta pidän silti itseäni 174 senttisenä, se on piilosentti se yksi.

7. Onko sinulla ollut jossain vaiheessa koirasi kanssa jotain ongelmia?
Kyllä. Ensimmäinen koirani rikkoi kaiken, sohvatyynyt ja parvekkeen oven, oman koirankoppinsa, sekä  kengät, hatut ja matot. Viliä edeltävät koirat tappelivat ja siitä selvittiin kastroimalla nuorempi koira. Vilin kanssa on ollut vain terveydellisiä ongelmia, kutinaa ja kortisonia, anaalirauhasen paiseita yms. Nykyään pärjätään onneksi jo aika hyvin aikaisempaan verrattuna.

8. Tuhlaatko viimeiset rahasi ennemmin koiraasi kuin itseesi?
En. Ainoastaan siinä tapauksessa, että koiralta on ruoka loppu tai tarvitsee välttämättä esim. eläinlääkäriä. Mitään turhanpäiväistä en osta viimeisillä rahoillani koiralleni, korkeintaan itselleni. :)

9. Koetko koiranpidon rajoittavan elämääsi?
En koe. Olen tottunut lapsesta lähtien jakamaan kotini ja elämäni koiran kanssa, joten koen koiran luonnollisena lisänä elämässäni enkä rajoituksena. Koirani saattaa kyllä rajoittaa muita ihmisiä tulemasta kylään, esim. koira-allergikkoja. Se on harmi.

10. Huonoin luonteenpiirteesi koiran omistajana?
En ole tarpeeksi ahkera siivoamaan eli koirankarvoja on joka paikassa.

11. Milloin olit viimeksi ylpeä koirastasi, miksi?
Olen jatkuvasti ylpeä Vilistä, käyttäytyy siivosti kotosalla, ei hauku mitään naapuruston ääniä eikä häiriköi.  Ulkona olen ylpeä siitä, että Vili antaa auliisti lasten ja aikuisten silitellä itseään, eikä hypi eikä hauku.


Yksitoista seikkaa minusta.
- tykkään kirjoittaa, lukea ja tehdä käsitöitä
- tykkään ihmisistä, eläimistä ja luonnosta
- tykkään pohtia asioita
- tykkään makeasta, vaikka se ei minulle sovi
- olen ronkeli ruuan suhteen
- en osaa kokata paljon mitään
- olen melkein 100% vegetaristi, kylässä syön sitä, mitä tarjotaan ja joskus harha-askelia kotonakin
- en omaa tyylitajua, en meikkaa, en harrasta sisustamista
- kammoksun puhelimessa puhumista, haluan nähdä keskustelukumppanini
- olen sovitteleva, en tykkää riitelystä
- tykkään sananlaskuista, aforismeista, viisauksista, elämänohjeista




Haastan kaikki, jotka haluavat tulla haastetuiksi. 
Samat kysymykset, kuin mihin minä vastasin.



5 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Aika moni ihminen menettäisi yöunet ainakin hetkeksi siitä miljoonasta:) Sentin muuten kutistuu jo päivän aikana. Siksi kannattaa pituus mitata aamupäivällä. ja vanhemmiten menee kasaan. Tuntuu, että minäkin olen jo mennyt. Eikä tyttö ole kuin 163 ja näyttää paljon pitemmältä kuin minä, 160 cm. Yhdestätoista asiasta taisi tulla 21 asiaa:) Paljon yhteisiä asioita, tosin en ole kasvissyöjä enkä kovin ronkeli ruuan suhteen. Vilistä muuten kannattaakin olla ylpeä. Vielä jos se on kilttiluonteinen, kun se on niin somakin:) Saksan maalle terveisii M-L ja Ossi.

Nettimartta kirjoitti...

Mä arvasin jo ennen näitä tunnustuksiakin, että oot mukavan mutjakka ihminen.

Hanne kirjoitti...

Ei toisaalta tarvi pelätä yöunien puolesta miljoonavoittoa ootellessa, tuskin osuu kohdalle, en pelaa mitään onnenpelejä, jos ei nyt jostain ameriikoista putkahda tuntematon sukulainen ja jätä perintöä juuri minulle. :)
Vili on kyllä hyvin kiltti koira ja sietää isoakin lapsilaumaa, ei hermostu ollenkaan. Joskus on kokonainen koululuokka Vilin ympärillä ja Vili senkun nauttii tilanteesta.
Terveisistä kiittäen terveisiä lähettäen!

Hanne kirjoitti...

Mutjakka taitaa olla muuta kuin turunmurretta, kuulostaa kyllä ihan mukavalta, mielelläni olisinkin mutjakan mukava. Itse tykkään olevani sellainen, mutta välttämättä ei kaikki muut ole samaa mieltä...

Laura ja Mauri kirjoitti...

Hauska kyssäri, hyviä kysymyksiä - ja vastauksia, totta kai. :-) Aika moni blogikollega tuntuu harrastavan käden taitoja muutenkin, käsitöitä tms. Kaipa meitä kaikkia yhdistää jonkinlainen luomisen tarve, joka on alunperin aikaansaaanut myös blogin kirjoittamisen :-) Terkkuja Vilille, Suomen koiralähettiläälle Saksan maalla! t. Laura ja Mauri