perjantai 8. helmikuuta 2013

Barffausta ja raakaruokintaa

Olen saanut paljon vertaistukea ja neuvoja raakaravinnon suhteen blogini kommenteista, niistä kiitän oikein sydämellisesti. Kokemusten jakaminen on arvokkaampaa kuin pelkkä ruokintasuositus, koirathan ovat yksilöitä ja ruokavaliokin usein räätälöity koiralle sopivaksi. Nyt on vinkkejä, joista ottaa vaarin. Kiitos!

Seuraava teksti on vain ja ainoastaan yksi esimerkki barffauksen mahdollisuuksista. Minua se miellyttää, koska se ei ole kovin "tiukkapipoinen", syystä, etten pyri puhtaaseen barffaukseen, mahdollisuuksien puuttuessa.En laita tähän mitään linkkiä puhtaasta barffista, koska en sen määritelmää oikeastaan edes tiedä. 

Toimikoon linkkinä Musch Barf

"Ensinnäkin, tänä päivänä koiran ravinto ei ole samaa kuin muinoin satoja/tuhansia vuosia sitten eikä edes samaa kuin tämän päivän susien ravinto. 
Koira on asunut ihmisen seuralaisena tuhansia vuosia, saaden ravinnokseen sitä, mitä ihmisiltä on jäänyt, lihanroippeita ja muuta ruokaa, todennäköisesti kuitenkin terveellisempää kuin tämän päivän ruuat. Lisäksi koirat ovat siinä sivussa omatoimisesti metsästäneet itselleen lisää vatsan täytettä. Nykykoira sen sijaan on täysin ihmisen antaman ravinnon varassa.
Nykykoira saa suurimmaksi osaksi ruokakuppiinsa lihaa, joka on peräisin massatuotannosta, kasvikset ja kaikki muu mahdollinen ravinnonlisä ei sekään kasva luonnollisesti, vaan on yleensä peräisin kasvihuoneelta tai ainakin joltain ihmisen hoitamalta viljelmältä. Ihmiset syövät runsaasti pitkälle käsiteltyä ravintoa, joten koirakaan ei saa kotiruokaa syödessään mitään niin puhdasta ravintoa kuin koirat kauan sitten.
Koira on siis vuosisatojen -tuhansien kuluessa sopeutunut ihmisen ravinnonlähteisiin ja etääntynyt siitä aivan alkuperäisestä villikoiran ruokavaliosta. Tosiasia on silti, että koira on edelleenkin lihansyöjä, sillä on lihansyöjän hampaisto ja ruuansulatus. Elikkä ihmisruokailuun sopeutumisesta huolimatta on liha koiran tärkein, luontaisin ja arvokkain ravinnonlähde.
Vain täysin terve koira tulee toimeen lähes minkälaisella ravinnolla tahansa, se sietää huonoa kuivamuonaa, yksipuolista lihatarjontaa jossain Grönlandissa, jätteiden syöntiä jne. Tämä ei tietenkään tarkoita, että terveelle koiralle saa syöttää mitä tahansa, vaan että koira saattaa sietää lähes mitä tahansa."

"Barffia on monenlaista, ns. aitoa barffia sekä koirakohtaista barffia, sillä kaikki koirat eivät siedä sitä aitoa barffia. Ja tietenkin ravinnon on sovittava koiralle, ei ole mitään järkeä syöttää ns. mahdollisimman terveellistä ravintoa, jos koira ei sitä siedä.

Yleensä barffataan suhteessa 75% eläinperäistä ja 25% kasvisperäistä ravintoa. Alkuun pääsee seuraavilla ohjeilla:
* Täysikasvuiselle koiralle annetaan 2-4% ruokaa laskettuna koiran painosta.
* Ravinnon ei tarvitse joka päivä täyttää kaikkia terveysvaatimuksia, riittää, jos ruoka on viikkokohtaisesti tai kolmenkin viikon jaksoissa monipuolisesti ravitsevaa ja terveydelliset vaatimukset täyttävää..
* 30-40% monipuolista lihaa, rasvan osuus noin 20%, vähintään 2-3 eri eläinlajin lihaa sekä merikalaa. Ihanteellisia luita ovat kanan- ja kalkkunankaulat sekä vasikan kylki- ja rintaluut. Jos luita ei ole tarpeeksi saatavilla, voidaan se korvata hienoksi jauhetulla kananmunankuorella. Yksi kuori kattaa 35 kiloisen koiran päivittäisen kalsiumintarpeen.
* 10-30% lihaisia, pehmeitä luita (suhde 50% lihaa : 50% luuta) tai 5-10% lihattomia, hyvin sulavia luita.
* 15-20% naudanmahaa
* noin 10% sisäelimiä
* enintään 5% maitotuotteita kuten vuohenmaitoa, kefiiriä, jugurttia, raejuustoa, piimää tai rahkaa
* noin 20% raakasoseutettuja hedelmiä ja kasviksia (1/4 hedelmää : 3/4 kasviksia)
* enintään 10% keitettyjä perunoita tai gluteenitonta, keitettyä viljaa tai pastaa
* lisukkeeksi hieman öljyä, oluthiivaa sekä kerran viikossa hyppysellinen suolaa tai juustoa / lenkkimakkaraa herkkuna ja silloin tällöin yksi kananmuna.

Aktiivisille koirille tulee antaa enemmän energianlähteitä, kuten rasvaa, lihaa tai pastaa. Monet koirat tykkäävät myös kuivettuneiden leipien nakertamisesta. Hedelmistä ja kasviksista kannattaa valita ne vuodenajan edullisimmat, ne soseutetaan vähäisen nestemäärän (esim. kefiiriä) ja hyvälaatuisen Omega-3-öljytilkan kanssa. Pakastetaan annoskokoisissa erissä, siten on nopeaa valmistaa täysipainoinen barffiateria koiralle, kunhan muistaa ottaa tarpeeksi ajoissa sulamaan."

Viistotettu teksti on vapaasti suomennettu saksankielestä, vastuuta ottamatta. 
Mitä ajatuksia tuo edellä oleva teksti herättää?

Vilin innostus on rajallista, ehkä vähitellen pääsemme pidemmälle raakaruokinnan saloihin. Naudan mahaakin pitäisi ensin jostain löytää. Täällä suositaan pesemätöntä, ns. vihreää naudanmahaa, mutta pieniä määriä myyvää liikettä en ole vielä lähitienoolta löytänyt. Jauhelihojakin sais olla muitakin sortteja.


8 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Noita ruokintaohjeita tuntuu olevan moneen lähtöön, joten kyllä sitä välillä tuntee olevansa hukassa kaikkien ohjeiden keskellä. Jopa nykyisinkin, vaikka raakaruokintaa on jo jonkin aikaa harrastettu. Meilläkin ollaan siis menty maalaisjärjellä ja koiraa seuraamalla. Monesti sitä luiden määrää tunnutaan hirveästi painottavan, jopa 80 % jotkut sanovat, mutta se kuulostaa aika paljolta. Ässä syö keskimäärin ehkä n. 60 % vaihdellen päivittäin 40 - 70 % luun koosta riippuen. Jossain raakaruokinnan alkuvaiheessa sillä oli suolisto vähän ärtynyt ilmeisesti kaikesta uudesta, jolloin ei sietänyt yli 50 % luita eikä kaikkia luutyyppejä, vaan maha meni heti liian kovalle. Nyt menee taas kaikki ongelmitta.

Enpä ole ennen kuullut suositettavan koiralle hyppysellistä suolaa, mikähän siinä on ideana? Eikö normaalista ruoasta saa jo tarpeeksi suoloja?

Meillä vältellään perunaa, hedelmiä ja muita sokeripitoisia Ässän hiivaan taipuvaisten korvien takia. Saa se tosin pieniä määriä kotiruokaa, jossa niitä on. Marjoja olen joskus antanut siltänään kasvissoseen tilalla, mikä on lienee "vääräoppista", mutta hyvin Ässä on ne näyttänyt sulattavan. Tuleepa vaihtelua siihen ainaiseen valmissoseeseen.

Käydessäni osteopaatilla oli hän taas vahvasti sitä mieltä, että koirat olisivat "keliaatikoita", jolloin ne eivät saisi saada missään nimessä hippustakaan viljatuotteita. Jonkin aikaa mentiin sillä tyylillä, kunnes kyllästyin jatkuvaan tuoteselosteiden kyttäykseen. Ei Ässälle ainakaa pienistä määristä ole omaan silmään näkyviä oireita ikinä tullut.

HooPee kirjoitti...

Mielenkiintoista kuulla myös Ässän ruokavaliosta. En näe marjoja mitenkään vääräoppisina, syöväthän useat koirat ja varmaan sudetkin metsästä marjoja, on niissä ainakin antioksidantteja ja vitamiineja. Tuohon suolaan en osaa sanoa mitään, kai pieni lisä ei ole pahitteeksi, jos ruoka on täysin suolatonta. Viljoista tuossa olikin maininta, että gluteenittomia viljoja eli niitä keliaakikoille sopivia.
Meillä Vili ei syö luita ollenkaan, ainakaan toistaiseksi, pentuna niitä nakerteli, mutta ei enää, harmittaa oikein.

Laura kirjoitti...

http://koiranhaukuntaa.blogspot.com/2013/02/kolminkertainen-haaste.html

Teille on haaste! :)

HooPee kirjoitti...

Haaste vastaanotettu! Kiitos!

Laura ja Mauri kirjoitti...

Monet koirat onkin saaneet paljon apua raakaruokinnasta, toivotaan että Vili saa siitä apua myös. Minä olen myös parikin kertaa kokeillut sitä Maurille, ja kummallakin kerralla koira on alkanut lihomaan - selkeästi teen siis aina jotain väärin, vaikka annoin viimeksikin Maurille vain n. 40% sen painoiselle koiralle suositellusta annosmäärästä. Maukka rakastaa kyllä raakaa lihaa, ja broilerin siivetkin katoaa niin nopeasti, että melkein huolestuin että eikö se pureskele niitä ollenkaan. Ajatuksena pidän ko konseptista, joten kokeilen sitä myös varmasti itsekin uudestaan. Nyt annan päivän toisena ateriana yleensä esim. liha-kasvispullia (http://www.elainruoka.com/tuotteet/liha-vihannespulla-koirille-1-kg), niitä kun on irrallisina pyöryköinä helppo sulattaa pieni erä kerrallaan. Terkkuja Saksan maalle täältä lumikinosten keskeltä, t. Laura ja Mauri

Merja Hannele kirjoitti...

Meillä on Caro saanut myös raakaruokaa ja toipui hyvin vatsaongelmistaan, kuten olen kertonut.
Caron ruokavalio jouduttiin mukauttamaan virtsakivien takia sellaiseksi, että se ei sisältänyt luita ollenkaan. Paino laski huimasti vähän aikaa (kuten olen kertonut), mutta pysähtyi sitten ja on pysynyt siinä. Ihan suositusten mukaiset määrät meillä muuten ruokaa annoin.
Listalla oli lohta, sianlihaa, paistijauhelihaa ja salaatinlehtiä+ Caron rakastamaa tuoretta kurkkua :)

Maria, mäyräkoirien ihminen kirjoitti...

Marjoja minäkin annan koirille, sekä sellaisenaan että kuivattuinakin. Perusperiaate barffauksessahan on se, että jäljitellään saaliseläimen mahalaukun sisältöä ja saaliseläimen lihaa. Pähkinöitä, siemeniä, marjoja, sieniä, kaikkia niitä voi olla, ellei koira ole allerginen tai ne eivät muuten sovi.

Suolaa en antaisi kyllä yhtään koiralle, ja jos syöttää luita, niin niissä on sitä luonnostaan. Koiran elimistön myös sanotaan kykenevän irrottamaan luista C-vitamiinia. Hapanmaitotuotteita jos antaa, niin kannattaa olla tarkkana että kestääkö maha laktoosittomia tuotteita. Monet koirat ovat laktoosi-intolerantikkoja. Meillä ei Alphonse maha ole koskaan kestänyt piimää, niin paljon kuin se siitä silloin nappula-aikanaan olisi tykännytkin. Puoli tuntia ja ripuli. Barffauksen myötä hapanmaitotuotteetkin jätettiin pois ja eipä tuo niiden ruokavalio sitä kaipaakaan.

Hyvältä, oikein hyvältä, näyttää teidän ruokasatsi! Maistuis meidänkin pojille! :) Toivottavasti Vilille sopii tuo ruokavalio ja tykkää muonasta! :)

ps. kerran viikossa kannattaa antaa yksi raaka kananmuna, mutta ei samana päivänä jolloin antaa sisäelimiä. Mahalaukkua ja sydämiä ei lasketa sisäelimiksi, kivipiira kylläkin, mutta lähinnä tuo rajoitus koskee maksaa, eli sen kanssa ei yhtä aikaa saa antaa kananmunaa.

HooPee kirjoitti...

Tuosta suolan antamisesta hain lisäselvitystä netistä ja tässä se on:
Suolaa pitää antaa useamman kerran viikossa pieniä määriä, jos koiralla ei ole mahdollisuutta saada syödäkseen tuoretta lihaa verineen päivineen. Saaliseläimessä on veri tallella ja koira syö sen, mutta useinmiten nykykoira joutuu tyytymään riiputettuun lihaan ja siitä on kaikki veri valutettu pois. Suositellaan merisuolaa. Eli näin selitettiin.
Sama saksaksi: "Muss ich Salz zufügen?
Sie müssen mehrmals wöchentlich eine Prise Salz zugeben, wenn Sie nicht die Möglichkeit haben, frisch geschlachtetes, blutreiches Fleisch zu füttern.
Hunde brauchen Salz. Wilde Caniden nehmen ausreichend Salz auf, wenn sie das sehr natriumhaltige Blut der Beutetiere fressen.
Unser im Handel erhältliches Fleisch ist abgehangen und damit fast ausgeblutet, so dass die Salzzufuhr nicht ausreicht. Verwenden Sie nach Möglichkeit Meersalz." lähde http://www.barf-fuer-hunde.de/141.html