Kertaan tähän nyt viime viikon tapahtumia Vilin osalta. Vilillä oli ilmeisesti joku vatsaflunssa.
Viime viikolla Vili oksenteli useana päivänä, aamuyöstä tai aamulla, ei muulloin. Ruokahalu oli koko ajan ihan hyvä eikä ollut ripulia. Yöllistä levottomuutta ja emännän/isännän häirintää runsaasti aamukahdesta-kolmesta eteenpäin kunnes joku suvaitsi nousta. Nuo lyhyet yöt olivat kyllä aika rankkoja.
Nyt oksentelut ovat loppuneet ja kas kummaa: öistä on tullut ihanan rauhallisia! Jo kaksi yötä ollaan kaikki nukuttu ihan aamuun asti. Nyt sitten sekin ilo kai loppuu, kun hehkutan sitä ihan näin julkisesti.
Vilin kutinat ovat nyt häipyneet taka-alalle, liekö tullut se vaihe, että luonnostaan helpottaa se, mikä lie sen on aiheuttanut tai sitten kiitoksen ansaitsee kortisoni, jota meni viikon ajan joka päivä. Nyt ollaan vaiheessa kortisonia joka 2. päivä ja ensi viikolla olisi tarkoitus kokeilla, onnistuuko se joka 3. päivä.
Pelkään huoahtaa helpotuksesta. Niin usein on kaikki näyttänyt niin ihanan lupaavalta ja lähes yhtä usein paluu todellisuuteen on ollut yhtä suurta pettymystä.
Vaan, eikö pidä elää tässä ja nyt? Siis iloitsen siitä, että nyt näyttää taas hyvältä tai ainakin paremmalta, huomisella olkoon sitten huomisen murheet.
Vilillä oli tänään kylpypäivä! Ensimmäinen päivä moneen kuukauteen, että lämpötila ulkona oli nollan yläpuolella, joten uskalsin pestä Vilin. En käytä fööniä, koska Vili pelkää sitä kovin, siksi turkin kuivuminen kestää kauan eikä saa olla pakkasta, kun lähdetään kylvyn jälkeen ensimmäiselle lenkille. Stressasin jo kauan itseäni Vilin pesemisen takia ja nyt vihdoin sekin asia on poissa päiväjärjestyksestä.
Kotona meillä puhaltavat myös uudet, raikkaat tuulet. Olen alkanut saneeraamaan kotiamme.
Kävin nimittäin jokin aika sitten lyhyen keskustelun. Aiheena oli pöly ja pölypunkit.
"Vanhoilla ihmisillä on vanhoja tavaroita"
"No, ei meillä ainakaan"
Tuon jutustelun jälkeen aloin pohtimaan, kuinka kauan meillä mikin tavara on ollut. Ja voi kauhistus: ei niitä nyt todellakaan oltu hankittu eilen eikä edellispäivänä, vaan kyllä oli pakko myöntää, että "vanhoilla ihmisillä on vanhoja tavaroita".
Kotiin hankittiin siltä istumalta mm. uudet tyynyt ja täkit, verhot lähtivät muutamista ikkunoista kokonaan pois jne, Pölypesien vähentämistä siis. Siivouksen helpottamista. Tästä on tarkoitus koko perheen hyötyä, Vili mukaanluettuna.
Imurina meillä on jo kauan ollutkin erinomainen Dyson Allergy ja nyt on tulossa vielä ilmanpuhdistaja.
Huonekasveihin kertyvän pölyn saa parhaiten pois tietenkin suihkuttamalla, mutta sitä ei voi suositella jokapäiväiseksi toimenpiteeksi. Suihkutusten välipäivinä oiva apulainen on strutsinsulkapölyhuiska Sahlins Struts, hinta noin 7-8 euroa.
"Staattinen. Vetää puoleensa kuivaa pölyä. Pestään kädenlämpöisessä, miedossa saippualiuoksessa. Hellävaraiset höyhenet eivät naarmuta."
Sitten saa kevät ja kevätaurinko tulla. Odotan sitä hetkeä, että vaikka kevätaurinko paistaa täydeltä terältä, että en silti näe yhdenkään koirankarvan leijuvan ilmassa päämääränään laskeutua kahvikuppiini...
3 kommenttia:
Ihana kirjoitus. Sain taas itsekin muutaman hyvän muistutuksen kodin saneerauksesta ja etenkin pestävistä asioista.
Kiinnosti tuo Dyson imuri. Jotkut ovat sanoneet hankalaksi tyhjentää pölysäiliö. Onko näin? se on nimittäin yksi imuri jota olen hinkunut itselleni ja vähän lannistuin niistä kommenteista. Mikään kovin kaunis vempele se ei ole, mutta minulkle ainakin merkitsee eniten se teho.
Jep, tyynyt ja peitteet lähtee pesuun, verhot samaten. Matot pieksetään ja imuroidaan. Ja voi että on vanhoja tavaroita pullollaan tääkin huusholli. Kumma kuinka moni meistä on ollut hamsteri entisessä elämässään ja se vaan yhä jatkuu. Kyllä ihminen on semmoinen "tavaran rakastaja", että kaikkea pitää olla. Ihailen kyllä systeriäni yli kaiken, joka tohti siivota huushollistaan kaiken turhan krääsän pois kirpparille. Ja perkaa huusholliaan aika ajoin ettei sitä tavaraa pääse kertymään. Eikä hän todellakaan osta mitään turhaa. Jotenkin hänen kodissaan on viihtyisä, avara ja seestynyt tunnelma.
Siispä se ja pölytön huusholli kevään yhtenä tavoitteena.
Sanoitpa tuossa kirjoituksessa yhden aivan kuolemattoman totuuden, joka itse asiassa pitäisi laittaa oikein huoneen tauluksi. Nimittäin tuo;huomisella olkoon huomisen murheet !
Sen kun aina muistaisi ettei tänään murehdi sellaista mitä ei ole vielä tapahtunut, kun ei tiedä tapahtuuko sitä lainkaan. Aina pitäisi iloita yhdestä hyvin eletystä onnistuneesta päivästä kerrallaan.
Hyviä jatkoja Vilille. Essillä oli muuten samantapainen se ripulitauti. Ruoka kelpasi koko ajan hyvin. Ja onneksi sekin tauti meni tietänsä.
Eihän tuo Dyson mikään kaunotar ole, mutta eipä sitä esillä tarvi pitää. Pölysäiliön tyhjentäminen ei ole vaikeaa, nappia painamalla siitä selviää, mutta se on kieltämättä vähän epämiellyttävää. Kukas nyt tykkää pölyä käsitellä? Toisaalta ei tarvitse ostaa jatkuvasti niitä kalliita pölypusseja. Eli asiassa on aina puolensa.
Kuulemma kaikki turha tavara kaappien pimennoissa on painolastia sielulle. Näin minulle on sanottu. Kun siivoaa kaappinsa ja kaiken turhan tavaran sieltä pois, tulee ihanan kevyt olo. Ihan totta. Suosittelen.
Jos ei raaski luopua jostain kummitädin aikoinaan antamasta lahjasta, niin mitäpä kummitäti olisi siitä mieltä, että se hänen lahjansa lojuu jossain kaapin nurkassa vuosikausia? Kyllä kummitäti enemmän iloitsisi, jos se tavara löytäisi uuden omistajan vaikkapa kirpparilta. Vai mitä?
Kuulemma ihmisen sielu kiinnittyy kaikkeen turhaan tavaraan, sielu tarvitsee vapautta, tilaa ja mahdollisuutta kiinnittyä johonkin arvokkaampaan. Kuulemma.
Ainakin kaappeihin tulee tilaa ja taas mahtuu uutta roinaa... :)
Sattuipa somasti, kun meilläkin oli juuri pölytalkoot. Meillä ei ole kuin muutama verho ja pari mattoa, joten lattioita on helppo pyyhkiä nihkeällä.
Uskon samaan kuin sinäkin eli turhat ja tarpeettomat tavarat kannatta panna kiertoon. Feng shui?
Strutsihuiskulasi näytti ihanalta. Pitää yrittää etsiä samanlaista.
Pyryltä terkkuja Vilille!
Lähetä kommentti